Kuolemanrangaistus Yhdysvalloissa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuolemanrangaistus eri osavaltioissa. Punaisella värillä ne osavaltiot, joiden nykyiseen lainsäädäntöön rangaistus kuuluu.

Kuolemanrangaistus on käytössä 31 Yhdysvaltojen osavaltiossa.[1] Osavaltioiden ohella myös liittovaltiolla ja Yhdysvaltain asevoimilla on oikeus tuomita ihmisiä kuolemaan. Vuonna 1972 korkeimman oikeuden käsittelemä oikeustapaus keskeytti kuolemanrangaistukset koko maassa, ja ne otettiin takaisin käyttöön vuonna 1976.[2] Tämän jälkeen maassa on teloitettu yli 1 400 henkilöä.

Yhdysvallat on ainoa länsimaa, jossa on kuolemanrangaistus käytössä.[3] Vuonna 2007 tehdyn mielipidemittauksen mukaan 69 prosenttia maan asukkaista kannatti rangaistusta. Viime vuosisadan keskivaiheilla kannatus putosi jopa alle 50 prosenttiin mutta alkoi taas nousta, kun rangaistuksia jatkettiin 1970-luvun puolivälissä.[4] Eniten kuolemanrangaistuksia määrätään etelävaltioissa ja niistä varsinkin Texasissa.[5]

Uusien tieteellisten menetelmien avulla on selvinnyt miten paljon tuomiot ovat kohdistuneet syyttömiin. Stanfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kuolemanrangaistukset ovat olleet "sattumanvaraisia ja syrjiviä", eli rotu ja varallisuus vaikuttavat tuomioon.[5] Vuodesta 1973 lähtien yli 150 tuomittua on vapautettu.[6]

Korkeimman oikeuden käsittelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen 1970-lukua korkein oikeus oli käsitellyt yksittäisiä kuolemantuomiotapauksia, ja 1930-luvulta lähtien se oli kumonnut noin neljäkymmentä tuomiota. Tapaukset liittyivät muun muassa pakotettuihin tunnustuksiin tai valamiehistön valintaan. 1960-luvulla nousi esille kysymys siitä, voisiko itse kuolemanrangaistus olla Yhdysvaltain perustuslain vastainen.[7]

1970-luvun oikeustapaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1972 oikeustapauksessa Furman vastaan Georgia korkein oikeus päätti äänin 5–4, että Georgian osavaltion laki ei ohjeistanut valamiehistöä tarpeeksi siitä, milloin antaa tuomitulle kuolemanrangaistus. Kuolemanrangaistuksen saaminen oli siis mielivaltaista, ja täten ”julmaa ja epätavallista” ja vastoin perustuslain kahdeksatta lisäystä. Päätös vaikutti myös muihin osavaltioihin, joten kaikkien yli 600:n teloitusta odottavien tuomiot muutettiin elinkautisiksi. Päätöksellään oikeus määritteli standardin, jonka mukaan rangaistus on ”julma ja epätavallinen”, jos se on liian ankara rikokseen nähden, mielivaltainen, loukkaa yhteiskunnan oikeudentuntoa tai jos se ei ole tehokkaampi kuin vähemmän ankara rangaistus.[7]

Osavaltiot reagoivat päätökseen muuttamalla lakejaan, ja vuonna 1976 käsitellyssä tapauksessa Gregg vastaan Georgia korkein oikeus hyväksyi muutokset, joten kuolemanrangaistuksia pystyttiin taas antamaan.[7] Maassa ei ollut tehty teloituksia vuoden 1967 jälkeen, koska osavaltioiden tuomioistuimet odottivat korkeimman oikeuden päätöksiä.

Rangaistuksen rajoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolemanrangaistusten jatkamisen jälkeen korkein oikeus on tehnyt rajoituksia siihen, minkälaisiin rikoksiin ja rikoksentekijöihin sitä voidaan soveltaa. Mielisairaiden teloittaminen kiellettiin vuonna 1986 ja kehitysvammaisten vuonna 2002. Alle 16-vuotiaana rikoksensa tehneiden teloittaminen kiellettiin vuonna 1988, ja vuonna 2005 ikärajaa nostettiin kahdeksaantoista. Vuodesta 2008 lähtien väkivaltarikoksista kuolemanrangaistuksen on voinut saada vain murhasta. Tuolloin käsittelyssä oli lapsen raiskaamista koskeva oikeustapaus Kennedy vastaan Louisiana. Koska kyseisestä rikoksesta oli mahdollista saada kuolemantuomio vain muutamassa osavaltiossa, katsoi korkein oikeus kansallisen konsensuksen olevan sitä vastaan, ja äänin 5–4 oikeus päätti sen siten olevan perustuslain vastainen rangaistus.[7][8]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun valamiehistö on ensin todennut henkilön syylliseksi, sama valamiehistö päättää, saako tämä kuolemanrangaistuksen. Muutamassa osavaltiossa tuomarilla on ollut valta muuttaa valamiehistön antama rangaistus, ja Alabama oli ainoa osavaltio, jossa tuomari pystyi muuttamaan valamiehistön langettaman elinkautisen vankeustuomion kuolemanrangaistukseksi.[9]

Tuomittu voi valittaa saamastaan kuolemantuomiosta korkeampaan oikeusasteeeen ja vaatia tuomion kumoamista ja muuttamista.

Lopullisen päätöksen tultua korkeimman oikeuden tuomari tai kuvernööri allekirjoittaa lopullisen päätöksen, jolloin määrätään teloituspäivä. Tuomittu saa tietää päivämäärän vähintään kuukautta ennen, mutta yleensä muutamaa kuukautta ennen teloituspäivää.

Tuomittu voi tämän jälkeen esittää kaikki valitukset suoraan korkeimmalle oikeudelle ja pyytää päivämäärän siirtämistä mahdollisten uusien valitusten käsittelyn ajaksi. Teloituspäivän siirtämistä voi anoa myös suoraan osavaltion kuvernööriltä, joka voi myöntää teloituksen lykkäämisen aivan teloitushetkellä. Yleensä teloitusta lykätään silloin 30 vuorokautta, jolloin uudet valitukset jätetään oikeudelle.

Ennen teloitusta tuomittu saa toiveittensa mukaisen viimeisen aterian. Tuomitulle annetaan myös mahdollisuus keskustella papin tai muun uskontokunnan edustajan kanssa.

Ennen teloitusta tuomittu siirretään teloitushuoneeseen, jossa vankilanjohtaja lukee tuomion ja kysyy, haluaako tuomittu antaa lausunnon. Mahdollisen lausunnon jälkeen teloitus tapahtuu vankilanjohtajan määräyksestä. Teloitushetki määräytyy jokaisen osavaltion määräysten mukaan.

Teloituskammio on ikkunoitu. Ikkunoissa on verhot, jotka avataan tuomion täytäntöönpanon ajaksi. Tuomiota seuraa joukko todistajia. Paikalla voi olla tuomitun asianajaja sekä uhrin ja tuomitun omaisia.

Teloitusta seuraa aina oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, jossa kuolinsyy varmistetaan. Tämän jälkeen tuomittu luovutetaan yleensä omaisten haudattavaksi, jos he niin haluavat. Mikäli omaisia ei ole tai he eivät halua, tuomittu haudataan osavaltion määräämälle paikalle.

Teloitustavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirttäminen oli pääasiallinen teloitustapa 1920-luvulle asti; ne olivat usein julkisia tilaisuuksia. Ampumalla on toteutettu yli 140 teloitusta, joista viimeisin Utahissa vuonna 2010. 1800-luvun lopulla otettiin käyttöön sähkötuoli, jota pidettiin hirttämistä inhimillisempänä teloitustapana. New Yorkin osavaltiossa kehitetty sähkötuoli levisi muihin osavaltioihin, ja siitä tuli yleisin teloituskeino. Joissakin osavaltioissa otettiin käyttöön myös kaasukammio. Myrkkyruiske kehitettiin Oklahomassa, ja Texas oli ensimmäinen osavaltio, joka käytti sitä joulukuussa 1982.[10][11]

Vuoden 1976 jälkeen Yhdysvalloissa on teloitettu 1321 vankia joista naisia 12 (tilanne 30.01.2013) viittä eri teloitustapaa käyttäen. Ylivoimaisesti eniten tuomittuja, 1146, on surmattu tappavalla ruiskeella. Toiseksi yleisin teloitustapa on sähkötuoli, jossa on kuollut 158 tuomittua. Lisäksi 11 vankia on teloitettu kaasukammiossa, kolme hirtetty ja Utahin osavaltiossa kolme vankia on ammuttu.

Kemikaalien saantivaikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komissio on asettanut tarkat vientirajoitukset muun muassa tiopentaalille ja pentobarbitaalille, jotta niitä ei voisi myydä teloittamistarkoitukseen. Rajoituksia ovat asettaneet myös monet yksittäiset yritykset Yhdysvalloissa ja Euroopassa, joko moraalisista tai liiketaloudellisista syistä. Toukokuussa 2016 lääkejätti Pfizer ilmoitti pyrkivänsä varmistamaan, ettei sen tuotteita käytetä teloituksiin. Kemikaalien saantivaikeuksien takia jotkin osavaltiot ovat alkaneet käyttää muita, aiemmin testaamattomia aineita, tai ne ostavat kemikaaleja salaa paljastamatta niiden toimittajia. Jotkin osavaltiot ovat ottaneet takaisin käyttöön sähkötuolin, ampumisen tai kaasukammion siltä varalta, että myrkkyruiskeet loppuvat.[12][13][14]

Kuolemantuomio eri alueilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolemanrangaistukset Yhdysvalloissa vuodesta 1976
Osavaltio Teloituksia 28.7.2017 mennessä[nb 1] Kuolemanjonossa 1.4.2017[nb 2] Viimeisin teloitus 28.7.2017 mennessä[nb 3]
Texas 543 247 2017
Virginia 113 6 2017
Oklahoma 112 47 2015
Florida 92 386 2016
Missouri 88 25 2017
Georgia 70 62 2017
Alabama 60 193 2017
Ohio 54 143 2017
Pohjois-Carolina 43 154 2006
Etelä-Carolina 43 42 2011
Arizona 37 124 2014
Arkansas 31 36 2017
Louisiana 28 75 2010
Mississippi 21 49 2012
Indiana 20 12 2009
Delaware 16 0 2012
Kalifornia 13 744 2006
Illinois 12 0[nb 4] 1999
Nevada 12 81 2006
Utah 7 9 2010
Tennessee 6 62 2009
Maryland 5 0[nb 5] 2005
Washington 5 8 2010
Yhdysvaltain liittovaltio 3 62 2003
Etelä-Dakota 3 3 2012
Idaho 3 8 2012
Kentucky 3 33 2008
Montana 3 2 2006
Nebraska 3 10 1997
Pennsylvania 3 169 1999
Oregon 2 33 1997
Colorado 1 3 1997
Connecticut 1 0[nb 6] 2005
New Mexico 1 2[nb 7] 2001
Wyoming 1 1 1992
Kansas 0 10 1965
New Hampshire 0 1 1939
Yhdysvaltain asevoimat 0 5 1961
Yhteensä 1 458 2 843
Ei kuolemanrangaistusta: Alaska, Havaiji, Iowa, Maine, Michigan, Minnesota, New Jersey, Pohjois-Dakota, Rhode Island, Vermont, West Virginia, Wisconsin ja Washington D.C..

Kuolemanrangaistus lakkautettu: Massachusetts[nb 8] New York[nb 9].

  1. Deathpenaltyinfo.org
  2. Death-row prisoners by state Sisältää myös ne henkilöt, jotka odottavat uutta oikeudenkäyntiä.
  3. Number of Executions by State and Region Since 1976
  4. Illinois muutti vuonna 2011 tuomion täytäntöönpanoa odottavien vankien kuolemanrangaistuksen elinkautiseksi vankeudeksi ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen.[1]
  5. Maryland lakkautti kuolemanrangaistuksen toukokuussa 2013.
  6. Connecticut lakkautti kuolemanrangaistuksen huhtikuussa 2012, ja vuonna 2015 osavaltion korkein oikeus päätti, ettei myöskään aiemmin tuomittuja voida teloittaa.
  7. New Mexico lakkautti kuolemanrangaistuksen maaliskuussa 2009. Tämä ei kuitenkaan koske "kuolemanjonossa" olevia eikä rikoksia, jotka on tehty ennen 1. kesäkuuta 2009.[2]
  8. lakkautti kuolemanrangaistuksen 1984. [3] Viimeisin teloitus oli 1947.
  9. poisti kuolemanrangaistuksen kesäkuussa 2004. Tuomittujen jonossa olleen yhden tuomitun rangaistus muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi ilman armahdusmahdollisuutta. [4] Viimeinen teloitus tapahtui 1963.

Liittovaltio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittovaltio on teloituttanut kolme ihmistä (kaikki miehiä) vuoden 1976 jälkeen. Rikoksesta riippuen tuomiot pannaan täytäntöön joko tappavalla ruiskeella tai noudatetaan sen osavaltion käytäntöä, jossa tuomio on määrätty. Jos osavaltiossa ei ole kuolemanrangaistusta, käytetään jonkin muun osavaltion menetelmää.

Tällä hetkellä 51 liittovaltion vankia on odottamassa tuomionsa täytäntöönpanoa. Liittovaltion kuolemantuomitut on sijoitettu laitokseen nimeltä USP Terre Haute Indiana, jossa myös teloitukset tapahtuvat.

Yhdysvaltain asevoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain asevoimat ei ole teloittanut yhtään ihmistä vuoden 1961 jälkeen. Sitä ennen teloituksia oli tehty yli 1200, joista yli 100 vuoden 1916 jälkeen. Jos teloituksia tulevaisuudessa tapahtuu, ne pannaan täytäntöön tappavalla ruiskeella.[15][16]

Vuonna 1983 asevoimien valitustuomioistuin United States Court of Appeals for the Armed Forces totesi asevoiminen kuolemantuomiolakien olevan perustuslain vastaisia. Seuraavana vuonna presidentti Ronald Reagan allekirjoitti toimeenpanoasetuksen, joka palautti rangaistuksen käyttöön. Siihen lisättiin yksitoista raskauttavaa asianhaaraa, joiden perusteella kuolemantuomio voidaan antaa.[15]

Elokuussa 2017 tuomion täytäntöönpanoa odottavia vankeja oli viisi, kaikki miehiä. Asevoimien vankila on United States Disciplinary Barracks, joka sijaitsee Leavenworthissa, Kansasissa. Vain Yhdysvaltain presidentti voi muuttaa asevoimien antaman kuolemantuomion elinkautiseksi. Vuoden 1976 jälkeen näin on tehnyt yksi presidentti, Barack Obama, tammikuussa 2017.[15]

Muut alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolemanrangaistus ei ole käytössä seuraavilla Yhdysvaltain alueilla: Washington D.C., Amerikan Samoa, Guam, Pohjois-Mariaanit, Puerto Rico ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret.

Connecticut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Connecticutin osavaltio poisti kuolemanrangaistuksen huhtikuussa 2012. Connecticut on 17. osavaltio, joka on lakkauttanut kuolemanrangaistuksen.[17] Osavaltiossa oli teloitettu 126 ihmistä, joista vain yksi vuoden 1976 jälkeen.[16] Vuonna 1786 teloitettu 12-vuotias Hannah Ocuish saattaa olla nuorin Yhdysvalloissa teloitettu henkilö.[18]

Lakiesitystä yritettiin saada läpi jo 2009, jolloin sen esti kuvernööri Jodi Rell. Kaksi vuotta aiemmin osavaltiota oli kuohuttanut tapaus, jossa kaksi miestä murtautui taloon ja raiskasi perheen äidin ja 11-vuotiaan tyttären ja murhasi heidät sekä perheen 17-vuotiaan tyttären. Perheen isä selvisi hengissä.[19] Miehet tuomittiin kuolemaan 2010-luvun alussa.

Vuonna 2012 säädetty laki ei koskenut jo kuolemaantuomittuja vankeja eikä ennen vuotta 2012 tehtyjä rikoksia. Elokuussa 2015 Connecticutin korkein oikeus päätti äänin 4–3, että osavaltiossa ei voida enää teloittaa ketään.[19]

Delaware[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2016 Delawaren korkein oikeus päätti, että osavaltion laki kuolemanrangaistuksesta on vastoin maan perustuslakia. Osavaltion viimeisin teloitus ennen päätöstä tehtiin vuonna 2012.[20] Vuonna 2017 osavaltion parlamentin alahuoneessa vietiin läpi laki, joka palauttaisi kuolemanrangaistuksen käyttöön. Lakiehdotuksen käsittely jatkuu osavaltion senaatissa todennäköisesti vasta vuonna 2018.[21]

Delawaressa on sen historian aikana teloitettu alle sata henkilöä.[16]

Etelä-Dakota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Dakota on teloittanut historiansa aikana 18 henkilöä, joista kolme vuoden 1976 jälkeen, ja viimeisin teloitus siellä tehtiin vuonna 2012 (tilanne heinäkuussa 2017).[16]

Osavaltio poisti kuolemanrangaistuksen vuonna 1915, mutta se otettiin takaisin käyttöön vuonna 1939. Teloitustapana käytettiin aikaisemmin hirttämistä, vuonna 1947 yksi teloitus tehtiin sähkötuolilla ja sen jälkeen on käytetty myrkkyruisketta.[22]

Kalifornia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2017 Kaliforniassa oli yli 700 tuomittua odottamassa teloitusta, eli enemmän kuin seuraavina tulevien Texasin ja Floridan luvut yhteensä. Naisia heistä oli 21. Kaliforniassa ei ole kuitenkaan teloitettu ketään vuoden 2006 jälkeen (tilanne heinäkuussa 2017)[23], ja vuoden 1976 jälkeen vain 13 henkilöä. Ennen vuotta 1976 osavaltiossa teloitettiin 709 henkilöä.[24]

Vuonna 1972 Kalifornian korkein oikeus julisti kuolemanrangaistuksen olevan osavaltion perustuslain vastainen, minkä jälkeen osavaltion asukkaat äänestivät perustuslakiin lisäyksen, joka mahdollisti rangaistusten jatkamisen.[25]

Vuonna 2016 osavaltiossa äänestettiin kahdesta aloitteesta, joista toinen olisi poistanut kuolemanrangaistuksen, ja toinen taas nopeuttaisi valitusten käsittelyä. Nykyisellään valitusten läpivientiin voi mennä jopa 25 vuotta. Ensimmäinenkin aloite sai lähes 50 prosentin kannatuksen, mutta jälkimmäinen meni niukasti läpi. Kalifornian korkein oikeus kuitenkin pysäytti lain odottamaan sen haastaneen oikeusjutun käsittelyä.[25][26]

Louisiana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Louisianassa on teloitettu 660 henkilöä, joista 28 vuoden 1976 jälkeen. Kuolemanjonossa on yli 70 henkilöä (tilanne heinäkuussa 2017).[16]

Keväällä 2017 osavaltiossa tehtiin kaksi lakialoitetta kuolemanrangaistuksen poistamiseksi. Kun parlamentin alahuoneen komitea oli torpannut niistä ensimmäisen täpärästi äänin 9–8, toisen aloitteen tehnyt senaattori Dan Claitor sanoi, ettei hänenkään aloitetta kannata yrittää viedä eteenpäin. Ensimmäisen aloitteen tehnyt alahuoneen edustaja Terry Landry sanoi yrittävänsä seuraavana vuonna uudelleen. Osavaltiossa ei ole teloitettu ketään vuoden 2010 jälkeen, ja teloitukset on keskeytetty ainakin vuoteen 2018 asti liittovaltion tasolla käsiteltävän oikeustapauksen vuoksi.[27]

Maine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainen osavaltio lakkautti kuolemanrangaistuksen vuonna 1887 sen jälkeen, kun hirttämisen aikana vanki tukehtui hitaasti kuoliaaksi. Osavaltioissa on tehty joitakin lakialoitteita kuolemanrangaistuksen palauttamiseksi, joista viimeisimmät 1970-luvulla.[28] Historiansa aikana Maine on teloittanut 21 henkilöä.[16]

Maryland[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marylandin osavaltio poisti kuolemanrangaistuksen vuonna 2013. Osavaltion senaatti äänesti lakiesityksen puolesta maaliskuussa äänin 27–20, ja viikkoa myöhemmin parlamentin alahuone hyväksyi sen äänin 82–56.[29] Kuvernööri Martin O’Malley allekirjoitti lain, ja se tuli voimaan 1. lokakuuta.[30] Laki ei ottanut kantaa jo tuomittujen vankien asemaan, mutta vuoden 2014 lopussa O’Malley muutti viimeisten neljän kuolemanjonossa olleen vangin tuomiot elinkautisiksi.[31]

Viimeisin teloitus osavaltiossa tehtiin vuonna 2005. Yhteensä Marylandissa teloitettiin 314 henkilöä, joista viisi vuoden 1976 jälkeen.[16]

Missouri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Missourissa on teloitettu yli 370 henkilöä, joista vuoden 1976 jälkeen yli 80 ja 2010-luvulla yli 20. Myrkkyruiskeen lisäksi osavaltiossa on vaihtoehtona kaasukammio.[16][32]

Nebraska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2015 Nebraska yritti poistaa kuolemanrangaistuksen käytöstä. Kuvernööri Pete Ricketts käytti veto-oikeuttaan pitääkseen sen käytössä, mutta osavaltion parlamentti äänesti veton nurin äänin 30–19. Se olisi ollut ensimmäinen Yhdysvaltain republikaanienemmistöisistä osavaltioista, joka olisi lakkauttanut kuolemanrangaistuksen yli neljäänkymmeneen vuoteen, sen jälkeen kun Pohjois-Dakota luopui rangaistuksesta vuonna 1973. Laki kuitenkin kumottiin, kun osavaltion asukkaat äänestivät rangaistuksen takaisin käyttöön marraskuussa 2016.[33][34]

Syrjäseuduilla jopa 80 prosenttia äänesti rangaistuksen palauttamisen puolesta. Kuolemanrangaistuksen kannattajat keräsivät yli miljoona dollaria ja yli 140 000 nimikirjoitusta kampanjassaan rangaistuksen palauttamisen puolesta. Myös rangaistuksen poistamista ajava kampanja keräsi lähes kolme miljoonaa dollaria. Osavaltiossa ei ole kuitenkaan teloitettu ketään vuoden 1997 jälkeen (tilanne heinäkuussa 2017). Tuolloin teloitus tehtiin sähkötuolilla, minkä jälkeen osavaltio luopui tuolin käytöstä, mutta sillä on ollut ongelmia hankkia myrkkyruiskeeseen käytettäviä aineita. Koko historiansa aikana Nebraska on teloittanut 37 henkilöä, joista kolme vuoden 1976 jälkeen.[33][34][16]

New Hampshire[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Hampshire ei ole teloittanut ketään vuoden 1939 jälkeen, eikä osavaltiossa ole teloitukseen tarkoitettuja tiloja. Kuolemanjonossa osavaltiossa on vain yksi henkilö, joka tuomittiin poliisin murhasta vuonna 2008. Koko historiansa aikana New Hampshire on teloittanut 24 ihmistä. 2000-luvulla osavaltion parlamentissa on ollut yrityksiä poistaa rangaistus, mutta ne ovat epäonnistuneet.[35][36][16]

New Jersey[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Jerseyn osavaltio luopui kuolemanrangaistuksesta joulukuussa 2007, ja samalla viimeisten kahdeksan tuomitun rangaistukset muutettiin elinkautisiksi. Vaikka New Jersey oli ottanut kuolemanrangaistuksen takaisin käyttöön vuonna 1982, rakentanut uuden teloituskammion ja tuominnut kymmeniä ihmisiä kuolemaan, ketään ei kuitenkaan ollut teloitettu osavaltiossa sitten vuoden 1963. Suurin osa tuomioista oli muutettu valitusten myötä.[37]

Texas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Texasissa tehdään eniten teloituksia koko maassa. Osavaltiossa on teloitettu yli 1200 henkilöä, joista yli 500 vuoden 1976 jälkeen.[16] 2010-luvulla osavaltiossa on teloitettu yli 90 henkilöä.[32]

2000-luvulla määrät ovat kuitenkin huomattavasti laskeneet. Esimerkiksi vuonna 1999 kuolemaan tuomittiin 48 henkilöä, ja 2010-luvulle tultaessa määrä oli laskenut noin kymmeneen vuodessa. Yhtenä syynä pidetään vuonna 2005 säädettyä lakia, joka mahdollistaa tuomitun pitämisen vankilassa ilman mahdollisuutta elinkautiseen, kun aikaisemmin elinkautiseen kuului mahdollisuus päästä ehdonalaiseen 40 vuoden päästä.[38]

Kuolemantuomion poistaneet osavaltiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osavaltio Poistamisvuosi
Michigan 1846
Wisconsin 1853
Maine 1887
Minnesota 1911
Alaska 1957
Havaiji 1957
Vermont 1964
Iowa 1965
Länsi-Virginia 1965
Pohjois-Dakota 1973
Massachusetts 1984
Rhode Island 1984
New Jersey 2007
New York 2007
New Mexico 2009
Illinois 2011
Connecticut 2012
Maryland 2013

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. States With and Without the Death Penalty 9.11.2016. Death Penalty Information Center. Viitattu 30.11.2016. (englanniksi)
  2. Part I: History of the Death Penalty Death Penalty Information Center. Viitattu 19.8.2017. (englanniksi)
  3. Yhdysvaltain korkein oikeus sallii kiistellyn teloitusruiskeen – pitkitti teloituksen 117 minuuttiin Yle Uutiset. 29.6.2015. Viitattu 21.8.2017.
  4. Gallup
  5. a b Mary Johnson ja 125 teloitettua. Helsingin Sanomat sivu B 3, viitattu 14.4.2012
  6. Innocence and the Death Penalty Death Penalty Information Center. 12.5.2017. Viitattu 19.8.2017. (englanniksi)
  7. a b c d Part I: History of the Death Penalty - Challenging the Death Penalty Death Penalty Information Center. Viitattu 20.8.2017. (englanniksi)
  8. Greenhouse, s. 81–82
  9. Alabama Abolishes Judge Override in Death Penalty Cases Equal Justice Initiative. Viitattu 23.11.2017. (englanniksi)
  10. Clancy, s. 20-28.
  11. Sanchez, Ray: Utah Firing Squad Executes Convicted Killer ABC News. 22.6.2010. Viitattu 7.10.2017.
  12. Pilkington, Ed: Europe moves to block trade in medical drugs used in US executions The Guardian. 20.12.2011. Viitattu 23.8.2017. (englanniksi)
  13. Eckholm, Eric: Pfizer Blocks the Use of Its Drugs in Executions The New York Times. 13.5.2016. Viitattu 23.8.2017. (englanniksi)
  14. Europe’s moral stand has U.S. states running out of execution drugs, complicating capital punishment CBS News. 18.2.2014. Viitattu 23.8.2017. (englanniksi)
  15. a b c The U.S. Military Death Penalty Death Penalty Information Center. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)
  16. a b c d e f g h i j k State by State Database Death Penalty Information Center. Viitattu 23.8.2017. (englanniksi)
  17. Connecticut becomes 17th state to abolish death penalty 25.4.2012. CNN. Viitattu 31.1.2014.
  18. Connecticut Death Penalty Information Center. Viitattu 6.9.2017. (englanniksi)
  19. a b Berman, Mark: Connecticut Supreme Court says the death penalty is unconstitutional and bans executions for inmates on death row Washington Post. 13.8.2015. Viitattu 6.9.2017.
  20. Jessica Masulli Reyes: Top court: Delaware's death penalty law unconstitutional Delawareonline. 2.8.2016. Viitattu 24.11.2017. (englanniksi)
  21. Albright, Matthew: Death penalty, minimum wage, marijuana votes may be put off Delawareonline. 26.6.2017. Viitattu 24.11.2017. (englanniksi)
  22. South Dakota Death Penalty Information Center. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
  23. Number of Executions by State and Region Since 1976 Death Penalty Information Center. Viitattu 22.8.2017. (englanniksi)
  24. State by State Database Death Penalty Information Center. Viitattu 22.8.2017. (englanniksi)
  25. a b California Death Penalty Information Center. Viitattu 22.8.2017. (englanniksi)
  26. California Supreme Court halts voter-approved death penalty measure Los Angeles Times. 20.12.2016. Viitattu 22.8.2017. (englanniksi)
  27. Rico, R.J.: Co-Sponsor of Louisiana Death Penalty Ban Trounces Own Bill 17.5.2017. U.S. News & World Report. Viitattu 7.9.2017.
  28. Maine Death Penalty Information Center. Viitattu 8.9.2017. (englanniksi)
  29. Dresser, Michael & Cox, Erin: House votes to repeal death penalty Baltimore Sun. 16.3.2013. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
  30. Sutton, Joe: Maryland governor signs death penalty repeal CNN. 2.5.2015. Viitattu 7.9.2017.
  31. Bradner, Eric: O'Malley commutes Maryland's last four death sentences - CNNPolitics CNN. 31.12.2014. Viitattu 7.9.2017.
  32. a b Number of Executions by State and Region Since 1976 Death Penalty Information Center. Viitattu 8.9.2017. (englanniksi)
  33. a b Konservatiivikuvernöörin veto nurin. Nebraska luopuu kuolemanrangaistuksesta. Yle Uutiset 28.5.2015.
  34. a b Hammel, Paul: Nebraskans vote overwhelmingly to restore death penalty, nullify historic 2015 vote by State Legislature Omaha World Herald. 9.11.2016. Viitattu 20.8.2017. (englanniksi)
  35. Editorial: It’s time for N.H. to abolish the death penalty Concord Monitor. 19.3.2017. Viitattu 23.8.2017.
  36. Landrigan, Kevin: 10 years after Briggs' murder, no rush to repeal death penalty New Hampshire Union Leader. 15.10.2016. Viitattu 23.8.2017. (englanniksi)
  37. Peters, Jeremy W.: Death Penalty Repealed in New Jersey The New York Times. 17.12.2007. Viitattu 26.8.2017. (englanniksi)
  38. McCullough, Jolie: Visualization: A Shrinking Texas Death Row The Texas Tribune. 24.6.2015. Viitattu 8.9.2017.