Niemisvesi
| Niemisvesi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Ähtäri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Niemisjoki [1] |
| Järvinumero | 35.472.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 168,3 m [1] |
| Pinta-ala | 14,6178 km² [2] |
| Rantaviiva | 42,992 km [2] |
| Suurin syvyys | 29 m [2] |
| Keskisyvyys | 3,61 m [2] |
| Tilavuus | 0,0527631 km³ [2] |
| Valuma-alue | 274 km² [3] |
| Saaria | 5 [1] |
 Niemisvesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Niemisvesi [1] tai Pemu tai myös Niemisvesi–Pemu [2] on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi muodostuu kahdesta erillisestä erinimisestä järvialtaasta, joiden välissä sijaitsee Raatikkasaari. Saaren eteläosassa on kannas ja pohjoisosassa kapea ja matala salmi. Koko järven pinta-ala on 1 500 hehtaaria eli 15 km². Se on 6,5 kilometriä pitkä ja 6,0 kilometriä leveä. Pemun järviallas on 3,9 kilometriä pitkä ja 2,5 kilometriä leveä ja Niemisjärven allas on 6,0 kilometriä pitkä ja 4,1 kilometriä leveä.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 53 miljoonaa m³ eli 0,053 km³. Järven keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys on 29 metriä. Syvin kohta sijaitsee Pemun keskellä. Syvimmän kohdan ympärillä on Pemunsaaren länsipuolelta alkava ja eteläisen Pitkälahden suulle ulottuva yli 10 metrinen syvänne. Myös Niemisjärvessä on Raatikkasaaren länsipuolella yli 10-metrinen pitkä syvänne, joka on paikoin jopa 15 metriä syvä. Anturaniemen päässä sijaitsee toinen pienempi 14 metrin syvänne.[2][1]
Järvessä on viisi saarta. Suurin on Raatikkasaari, joka on 2,4 kilometriä pitkä ja 1,9 kilometriä leveä. Raatikkasaari on todellisuudessa niemi, sillä sitä yhdistää Kannaksenniemeen alle 10-metrinen kannas. Muut nimetyt saaret ovat Pemunsaari, Seikansaari ja Lokinkivi.[1]
Järven rantaviivan pituus on 43 kilometriä. Rannat ovat loivaa metsämaastoa, jotka ovat paikoin soistuneita ja jota täplittää pienet peltotilkut. Järven länsirannoilla sijaitsevat Reijon kylä ja Hokkaskylä. Niiden kautta kulkee Ähtäristä yhdystie 7091 ja järven itäpuolta kiertää yhdystie 17253. Järven pohjoispuolta kulkee yhdysteitä yhdistävä kylätie.[2][1][4]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueella (35.4) Niemisjoen valuma-alueeseen (35.47), johon Niemisveden alue (35.472) kuuluu. [3]
Niemisveden alue saa pääosan vedestänsä Kortteisenjoesta, joka on Kortteisen–Kivijärven alueen (35.473) Pemuun laskeva laskujoki, ja Niemisjärven lähialueesta. Kortteisenjoki on Kortteisen (107 ha) ja Kivijärven (425 ha) laskujoki. Niemisjärvestä lähtee Niemisjoki, joka laskee Moksunjärveen.[3]
Niemisveden alueella on 16 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Renkainen (67 ha), Saarinen (61 ha), Pyhikki (37 ha), Haapolampi (16 ha), Likolampi (15 ha) ja Iso-Nuoramo (13 ha).[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Niemisvesi, Ähtäri (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2017.
- ↑ a b c d Niemisvesi (35.472.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2017.
- ↑ Niemisvesi, Ähtäri (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
Ähtärinjärvi • Niemisvesi • Hankavesi-Välivesi • Peränne • Liesjärvi
Kivijärvi • Ouluvesi • Jauhojärvi • Iso Haapajärvi • Valkeinen • Vähä Haapajärvi • Iso Vehkajärvi • Kortteinen • Hautojärvi
Voilampi • Niemijärvi • Vehunjärvi
Riutto • Paloharjunlampi • Sysilampi
Iso Itälampi • Niittylampi • Valkealampi • Pieni Itälampi • Paskolampi • Haukilampi • Sepänlampi • Onkilampi
historia • julkiset taideteokset ja muistomerkit • vaakuna
Alastaipale • Inha • Inhan tehtaat • Itä-Ähtäri • Myllymäki • Mäkikylä • Niemisvesi • Peränne • Rämälä • Vehunkylä • Vääräkoski • Ähtärin keskustaajama • Ähtärinranta
kirkko • Liikuntahalli • Mesikämmen-kylpylä • Mustikkavuoren liikuntakeskus • Ähtäri-halli • Ähtärin jäähalli • Ähtärin varikko
Koulutuskeskus Sedu • Myllymäen koulu • Ollikulma • Otsonkoulu • Sinikello • Tassula • Tuomarniemen metsäoppilaitos • Vilikkilä • Ähtärin lukio • Ähtärin yhteiskoulu
Hankavesi-Välivesi • Jauhojärvi • järvet • Kivijärvi • Liesjärvi • Niemisvesi • Ouluvesi • Peränne • Vääräkoski • Ähtärinjärvi
kirjasto • Pirkanpohjan taidekeskus • Ähtärin eläinpuisto • Ähtärin kotiseutumuseo • Ähtärin seurakunta • Ähtärinjärven Uutisnuotta