Luettelo toisessa maailmansodassa upotetuista suomalaislaivoista

Tämä on luettelo toisessa maailmansodassa upotetuista suomalaislaivoista. Sodan alettua sotivat osapuolet pyrkivät saartamaan toisensa taloudellisesti. Tämän seurauksena kauppalaivoja ajoi miinoihin ja niitä jopa upotettiin laivoin, lentokonein ja sukellusvenein.

Kauppalaivaston menettämät alukset

1939

• Nelimastoparkki Olivebank ajoi 8. syyskuuta Pohjanmerellä miinaan, joka upotti aluksen. Miehistö värjötteli 42 tuntia näkyviin jääneessä takilassa ennen pelastumistaan.
• Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön Vega ja Suomen Poika joutuivat 16. syyskuuta 1939 Saksan laivaston sukellusveneen U-41 valtaamiksi sotakieltolastinsa vuoksi. Valtausmiehistöt veivät alukset satamaan, jossa niiden lasti purettiin.
• Nordtrömin varustamon Martti-Ragnar (entinen Nordenstjern) lastinaan 3 302 tonnia selluloosaa joutui Saksan laivaston sukellusveneen U-4 upottamaksi. Alus oli lähtenyt Kemin satamasta (17. syyskuuta 1939) Ellesmere Portiin. Norjan Arendalin jälkeen 15 meripeninkulmaa lounaaseen 22. syyskuuta 1939 kello 23.15 sukellusvene pysäytti aluksen tarkastaakseen sen lastin ja määränpään. Merikapteeni John Söderblomille ilmoitettiin, että laiva upotetaan lastina olevan sotakieltotavaran vuoksi. Sukellusvene hinasi 24-jäsenisen miehistön pelastusvenettä, jonka jälkeen miehistö souti viisi ja puoli tuntia ennen kuin norjalainen kalastusalus hinasi pelastusveneet Arendaliin.
• Baltic Lloydin S/S Walma joutui 23. syyskuuta 1939 Saksan laivaston sukellusveneen upottamaksi sotakieltolastin vuoksi.
• Uusikaupunkilainen kuunari Baltic haaksirikkoutui Kattegatissa 2. lokakuuta 1939 saksalaisen miinakentän estäessä vapaan purjehduksen. Saksalainen alus pelasti kuunarin miehistön.
• Rahtilaiva S/S Indra (2 026 brt) ajoi 6. lokakuuta 1939 miinaan Terschellingin luona Hollannin rannikolla, jolloin kolme henkilöä kuoli.
• Rahtilaiva S/S Juno (1 241 brt) ajoi 30. lokakuuta 1939 miinaan Pohjanmerellä, jolloin 7 henkilöä kuoli.
• Rahtilaiva S/S Elsie (1 410 brt) ajoi 12. marraskuuta 1939 karille Terschellingin luona Hollannin rannikolla majakoiden sammuttamisen takia ja vaurioitui niin pahoin että se oli hylättävä.
• Moottorialus M/S Jäämeri (299 brt) poltettiin ja upotettiin suomalaisten toimesta 30. marraskuuta 1939 Liinahamarissa talvisodan alettua.
• Höyrylaiva S/S Syväri (237 brt) katosi Petsamossa talvisodan alettua 30. marraskuuta 1939.
• Rahtilaiva S/S Mercator (4 260 brt) ajoi miinaan tai joutui saksalaisen sukellusveneen U-21 upottamaksi Englannin itärannikolla, jolloin yksi henkilö kuoli.
• S/S Wilpas, 775 tn, ajoi karille ja tuhoutui tykkitulessa Norrskärin eteläpuolella Merenkurkussa 29. joulukuuta 1939 venäläisen sukellusveneen Štš-311 ajettua sitä takaa. Laiva oli vehnälastissa matkalla Örnsköldsvikistä Vaasaan. Wilpaksen 18 hengen miehistö onnistui pelastautumaan.

1940

• Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön S/S Leo (rakennettu 1920 Englannissa, 2 245 dwt, ent Landes) upposi 1. tammikuuta 1940 Turun satamassa neuvostokoneiden ilmapommituksen aikana. Laiva nostettiin pinnalle ja korjattiin keväällä 1940. Se luovutettiin 1945 sotakorvauksena Neuvostoliittoon jossa sen nimeksi tuli Gatchina.

• Valamon luostarin ja Sortavalan välillä yhteysaluksena toiminut S/S Valamon luostari sai 22. tammikuuta 1940 osuman neuvostokoneiden pommituksessa, syttyi palamaan ja upposi Valamossa Vanhan Niikkanan lähelle.

• Ernst Sohnin omistama S/S Onto ajoi 23. tammikuuta 1940 saksalaisen sukellusveneen U-56 laskemaan miinaan ollessaan matkalla Belgian Zeebruggestä painolastissa kohti Newcastle-upon-Tynea ja upposi. Laivan miehistö pelastui.

• Ernst Sohnin omistama S/S Notung upposi 24. tammikuuta 1940 Sottungan lähistöllä Neuvostoliiton ilmahyökkäyksessä. Laivan miehistö pelastui.

• Höyrylaiva S/S Wilja (3 395 brt) torpedoitiin Atlantilla 17. helmikuuta 1940.

• Neuvostoliittolaisen lentokoneen pudottama pommi upotti S/S Kaijan (rakennettu 1886 Gävlessä, 452 brt, ent. Rurik, Frithiof) 18. helmikuuta 1940 Koivistonsalmessa. Pommi ei räjähtänyt mutta putosi laivan pohjan läpi. Laivan miehisto pelastui.

• Höyrylaiva S/S Signe (1 540 brt) katosi Pohjanmerellä huhtikuun alussa 1940 19 hengen miehistöineen.

• S/S Martti-Ragnar, entinen S/S Ähtäri (6 200 dwt), saksalaisten takavarikoima Bergenin satamassa, 9. huhtikuuta 1940, tuhoutui 1942. Nordströmin varustamo.

• Höyrylaiva S/S Snabb (2 317 brt) torpedoitiin Cap Finisterren lähellä 7. kesäkuuta 1940, jolloin yksi henkilö sai surmansa.

• Nordströmin varustamon S/S Margareta, (entinen Barbro) joutui 9. kesäkuuta 1940 Biskajanlahdella Saksan laivaston sukellusvene U-46:n torpedoimaksi. Viisi aluksen miehistön jäsentä sai surmansa.

• Höyrylaiva S/S Sarmatia (2 417 brt) torpedoitiin Atlantilla 18. kesäkuuta 1940, laivan miehistö pelastui.

• K. F. Homerin omistama rahtilaiva S/S Hilda joutui saksalaisen sukellusveneen U-52 torpedoimaksi 21. kesäkuuta 1940 ollessaan matkalla Ranskan Dunkirkistä ja La Pallicesta Englantiin vehnälastissa. Viisi miehistön jäsentä kuoli. 1 144 bruttorekisteritonnin Hilda oli rakennettu 1915 Trondhjems Mekaniske Verkstedin telakalla Trondheimissa.

• S/S Petsamo, entinen S/S Cambrian Idylle, (7 200 dwt), 10. heinäkuuta 1940, Irlanti, saksalaisen U-99-sukellusveneen torpedoima, neljä miehistöön kuuluvaa kuoli. Nordströmin varustamo.

• Antti Wihurin omistama rahtilaiva S/S Wiiri upotettiin 17. heinäkuuta 1940 ilmahyökkäyksen aikana italialaisten lentokoneiden pommittamana Välimerellä 30 merimailin päässä Maltan saarelta kun laiva oli hiililastissa matkalla Tynestä Piraeukseen Kreikkaan. Laivan 26 hengen miehistö pelastui veneellä Maltan saarelle. 3 417 bruttorekisteritonnin Wiiri oli rakennettu 1912 Craig, Taylor & Co. Ltdin telakalla Stockton-on-Teesissä.

• Suomi Shippingin höyrylaiva S/S Trio (1 451 brt) ajoi miinaan ja upposi 22. heinäkuuta 1940 Saksan vesillä Pohjanmeren rannikolla Borkumin lähellä ollessaan puutavaralastissa matkalla Sundsvallista Saksaan. Laivan 19 hengen miehisto pelastui Emdeniin, laivan kapteeni loukkaantui lievästi.

• Nelimastoparkki Killoran (1 817 brt) torpedoitiin Atlantilla 10. elokuuta 1940, miehistö pelastui.

• Höyrylaiva S/S Elle (3 868 brt) torpedoitiin 21. elokuuta 1940 Irlannin rannikolla, jolloin kaksi henkilöä sai surmansa.

• Höyrylaiva S/S Minerva (2 039 brt) ajoi karille ja jäi hylyksi 9. marraskuuta 1940 Borkumin luona.

• S/S Oscar Midling (3 500 dwt), Stadtlandet, Norja, 5. joulukuuta 1940, brittiläisen sukellusvene HMS Sunfishin torpedoima, 23 miehistöön kuuluvaa ja kaksi norjalaisluotsia kuoli. Nordströmin varustamo. Päällikkö Gösta Melander.

• Gustaf Eriksonin omistama kolmimastoparkki Penang joutui 8. joulukuuta 1940 saksalaisen sukellusveneen U-140 torpedoimaksi lähellä Irlannin rannikkoa ollessaan matkalla vehnälastissa Australiasta Irlantiin. Koko laivan 18 hengen miehistö kuoli.

1941

• S/S Rainer, entinen S/S Wirma (3 940 dwt), 14. maaliskuuta 1941, Pohjanmeri, brittien lentopommi. Nordströmin varustamo.

• Höyrylaiva S/S Daphne (1 939 brt) katosi 22 hengen miehistöineen Atlantilla matkallaan Pohjois-Amerikasta Liinahamariin. Laiva oli lähtenyt matkalle 19. maaliskuuta 1941.

• Gustaf Thordenin varustamon rahtilaiva M/S Carolina Thordén (6 000 dwt) joka oli matkalla paperi- ja selluloosalastissa Liinahamarista Yhdysvaltoihin joutui 26. maaliskuuta 1941 Färsaariin kuuluvan Tórshavnin edustalla kahden saksalaisen lentokoneen pommittamaksi ja syttyi tuleen jääden hylyksi. Yksi matkustaja sai surmansa, mutta laivan miehistö ja 33 matkustajaa saatiin evakuoitua.

• Gustaf Thordenin varustamon säiliölaiva M/T Josefina Thordén (9 830 dwt) syttyi tuleen 19. toukokuuta 1941 Färsaarten pohjoispuolella saksalaisen lentokoneen pommituksessa ollessaan matkalla bensiini- ja petroolilastissa Galvestonista, Texasista kohti Petsamon Liinahamaria. 15 miehistön jäsentä kuoli, englantilainen troolari pelasti 18 henkiinjäänyttä.

• S/S Kastelholm (8 500 dwt), 3. kesäkuuta 1941, Pohjois-Atlantti, saksalaisten torpedointi, yksi miehistön jäsen kuoli. Nordströmin varustamo.

• Maarianhaminalaisen Rederi Ab Fenixin rahtilaiva S/S Fenix (3 635 dwt) oli matkalla Baltimoresta Liinahamariin kun se joutui 9. kesäkuuta 1941 saksalaisen Heinkel 111-koneen pommittamaksi Färsaarten luoteispuolella. Laivan lastina olleet öljytynnyrit syttyivät tuleen ja laiva upposi. Saksalaiset tulittivat pelastusveneissä ollutta laivan miehistoä niin että laivan kapteeni sai surmansa ja ensimmäinen perämies loukkaantui pahoin. Englantilainen aseistettu troolari pelasti miehistön ja vei heidät Färsaarille.

• Maarianhaminalaisen Rederi Ab Pluton rahtilaiva S/S Pluto (6 540 dwt) oli matkalla Buenos Airesista Liinahamariin vehnä- ja öljytynnyrilastissa kun se joutui 20. kesäkuuta 1941 englantilaisten takavarikoimaksi ja määrättiin menemään Reykjavikin satamaan. Pluto lähti 25. kesäkuuta Reykjavikista kohti Orkney-saarten Kirkwallia. Laiva joutui 28. kesäkuuta saksalaisen U-146 sukellusveneen torpedoimaksi Butt of Lewisin luoteispuolella. Kolme miehistöön kuulunutta sai surmansa, muut miehistöön kuuluneet sekä 10 hengen englantilaisen vartio-osaston joka oli laivan mukana pelasti englantilainen Northern Duke laiva.

• Höyrylaiva S/S Hogland (4 360 brt) torpedoitiin 21. elokuuta 1941 Norjan länsirannikolla, jolloin 8 henkilöä kuoli.

• Gustaf Thordenin varustamon rahtilaiva S/S Cisil (2 600 dwt) ajoi miinaan ja upposi 23. elokuuta 1941 Puolan rannikolla Kolbergin itäpuolella ollessaan matkalla rautamalmilastissa Oxelösundista Danzigiin. 20 hengen miehistöstä sai samaa väylää ajanut Thordenin varustamon S/S Björneborg pelastettua 10 henkilöä, 10 miehistön jäsentä hukkui.

• Höyrylaiva S/S Tauri (2 517 brt) tuhoutui ilmapommituksessa 12. syyskuuta 1941 Norjan rannikolla Mosterhavnin edustalla.

• Höyrylaiva S/S Margareta (3 103 brt) torpedoitiin 27. syyskuuta 1941 matkalla Gibraltarista Englantiin.

1942

• Brittiläisten viranomaisten joulukuussa 1941 Trinidadissa takavarikoima turkulaisen Oy Pohjanmeren rahtilaiva S/S Rosenborg (valm. 1919, 1 450 dwt) joutui saksalaisen sukellusveneen U-504 upottamaksi 8. kesäkuuta 1942 ollessaan bauksiittilastissa matkalla Trinidadista Alabaman Mobileen. Laivan kapteeni ja 3 merimiestä saivat surmansa.

• Gustaf Eriksonin varustamon rahtilaiva S/S Argo joutui 16. kesäkuuta Bogskärin lähellä venäläisen SC 317-sukellusveneen torpedoimaksi. Laivan 23 hengen miehistöstä pelastui 14.

• S/S Pohjanlahti upposi 5. elokuuta venäläisen sukellusveneen S-7 tykkitulen seurauksena Uzavan majakan lähistöllä ollessaan perunalastissa matkalla Riiasta kohti Mäntyluotoa. Laivan 13 hengen miehistöstä lämmittäjä ja aluksen päällikkö merikapteeni Kaino Lainio joutuivat venäläisten sotavangeiksi. Lainio ei palannut vankeudesta.

• Brittien Atlantilla elokuussa 1941 kaappaama maarianhaminalaisen Arthur Ekbomin rahtilaiva S/S Anneberg (valm. 1902, 4 190 dwt) joutui saksalaisen sukellusveneen U-379 torpedoimaksi 8. elokuuta 1942 Cape Farewellin kaakkoispuolella ollessaan selluloosalastissa matkalla SC94-saattuessa Sydneystä Ellesmere Portiin. Miehistö pelastettiin.

• Höyrylaiva S/S Helen (1 850 brt) ajoi miinaan eteläisellä Itämerellä Rügenin edustalla 13. elokuuta 1942, jolloin 11 miehistön jäsentä kuoli.

• Höyrylaiva S/S Else (1 360 brt) ajoi miinaan ja tuhoutui 24. elokuuta 1942 Isossa-Beltissä. Kolme miehistön jäsentä kuoli.

• Höyrylaiva S/S Britannic (2 517 brt) ajoi miinaan ja tuhoutui 6. syyskuuta 1942 Kattegatissa. Yksi miehistön jäsen hukkui.

• Höyrylaiva S/S Hera (1 379 brt) joutui venäläisen S-13-sukellusveneen torpedoimaksi keskiyöllä 11.-12. syyskuuta 1942 Pohjanlahdella Finngrundin lähellä.

• Werner Hacklinin varustamon rahtilaiva S/S Jussi H joutui 12. syyskuuta Selkämerellä venäläisen S-13-sukellusveneen torpedoimaksi ollessaan kappaletavaralastissa matkalla Raumalta Königsbergiin. Laivan 23 hengen miehistöstä vain yksi selvisi hengissä.

• Maarianhaminalaisen Rederi Ab Bonden rahtilaiva S/S Bonden, entinen S/S Enigheden joutui venäläisen sukellusveneen SHCH-309 torpedoimaksi 12. syyskuuta Ahvenanmaan vesillä. 672 bruttorekisteritonnin Bonden oli rakennettu 1891 Burmeister & Wainin telakalla Kööpenhaminassa.

• Yhdysvaltalaisten viranomaisten joulukuussa 1941 New Yorkissa takavarikoima maarianhaminalaisen Arthur Anderssonin rahtilaiva S/S Asta (valm. 1900, 3 080 dwt), uudelta nimeltään S/S Nimba joutui saksalaisen sukellusveneen U-515 torpedoimaksi 13. syyskuuta 1942 ollessaan bauksiittilastissa matkalla Paramaribosta Trinidadiin. 23 merimiestä sai surmansa.

• Werner Hacklinin varustamon rahtilaiva S/S Betty H joutui 26. lokakuuta Ahvenanmerellä venäläisen SC-307 (Treska) -sukellusveneen torpedoimaksi ollessaan rikkikiisulastissa matkalla Kotkasta Ruotsin Oskarshamniin. Laivan 23 hengen miehistöstä 12 selvisi hengissä.

• Höyrylaiva S/S Agnes (2 983 brt) torpedoitiin Danzigin lahdella 1. marraskuuta 1942, jolloin neljä miehistön jäsentä hukkui.

1943

• Yhdysvaltain viranomaisten joulukuussa 1941 takavarikoima Antti Wihurin rahtilaiva S/S Wipunen (valm. 1913, 6 600 dwt), uudelta nimeltään S/S Granville joutui saksalaisen sukellusveneen U-338 torpedoimaksi 17. maaliskuuta 1943 Atlantilla ollessaan matkalla Bostonista Islantiin. 11 merimiestä ja 2 Yhdysvaltain laivaston sotilasta kuoli.

• John Nurminen Oy:n S/S Kaleva ajoi miinaan Ison Beltin salmessa Langelandin edustalla 10. huhtikuuta ollessaan kalkkilastissa matkalla Tanskan Aalborgista Turkuun. Laivan ensimmäinen konemestari kuoli, muut miehistön jäsenet pelastuivat Langelandiin.

• Yhdysvaltain viranomaisten joulukuussa 1941 Philadelphiassa takavarikoima maarianhaminalaisen Arthur Anderssonin rahtilaiva S/S Atlas (valm. 1901, 1 650 dwt), uudelta nimeltään S/S Pompoon joutui saksalaisen sukellusveneen U-516 torpedoimaksi 12. marraskuuta 1943 Cartagenan pohjoispuolella ollessaan matkalla Cristobalista Barranguillaan. 23 merimiestä sai surmansa.

• Höyrylaiva S/S Raimo-Ragnar (1 972 brt) ajoi karille ja upposi 23. joulukuuta 1943 Pellingin saaristossa.

1944

• Höyrylaiva S/S Ruth (172 brt) tuhoutui Viron rannikolla 11. maaliskuuta 1944.

• Höyrylaiva S/S Wirpi (1 226 brt) ajoi miinaan Elbe-joen suulla 19. maaliskuuta 1944.

• S/S Jäämeri, entinen S/S Charterhague (4 300 dwt), 26. huhtikuuta 1944, magneettimiina, Itämeri, saattuessa, kaksi miehistön jäsentä kuoli. Nordströmin varustamo.

• Knudsen & Lindfors Ab:n omistama S/S Esbjörn (3 000 dwt) joutui venäläisten lentokoneiden pommittamaksi 12. kesäkuuta 1944 poistuessaan viimeisenä suomalaislaivana Viipurin satamasta ja syttyi tuleen. Laivan kolmas konemestari sai tulituksessa surmansa. Rantaan ajautunut laiva hinattiin myöhemmin Helsinkiin.

• Höyrylaiva S/S Orient (4 160 brt) tuhoutui ilmapommituksessa 21. heinäkuuta 1944 Elbe-joen suulla. Kaksi miehistön jäsentä kuoli.

• Höyrylaiva S/S Ariel (2 198 brt) tuhoutui Stettinin pommituksessa 17. elokuuta 1944.

• Höyrylaiva S/S Usko (1 876 brt) tuhoutui Stettinin pommituksessa 17. elokuuta 1944. Kaksi miehistön jäsentä sai surmansa.

• Höyrylaiva S/S Leda (1 283 brt) tuhoutui Bremenin pommituksessa 19. elokuuta 1944.

• Höyrylaiva S/S Voitto (167 brt) tuhoutui Viron rannikolla 4. syyskuuta 1944.

• Saksan laivaston käytössä Norjan rannikkoliikenteessä ollut porilaisen P. Molander Oy:n rahtilaiva S/S Hilmer (rak. 1908, 250 dwt) takavarikoitiin syyskuussa 1944. Laiva sai pohjakosketuksen Arendalin lähellä ja jäi hylyksi.

• S/S Brita, entinen S/S Maid of Corfu (4 300 dwt), 15. syyskuuta 1944, saksalaisten kaappaama, tuhoutui 1945. Nordströmin varustamo.

• S/S Maininki, entinen S/S Jøkul ja S/S Nonni, 4. lokakuuta 1944, tuhoutui saksalaisten pommikoneiden hyökkäyksessä Tornion Röytän satamassa ammuslastin räjähdettyä. Laivan konemestari kuoli ja kaksi miehistön jäsentä haavoittui.

• Jahti Alexandra (36 brt) sekä kaljaasit Leda (64 brt), Rauha (44 brt) ja Urho (39 brt) tuhoutuivat Viron rannikolla 5. lokakuuta 1944.

• Kaljaasi Amanda (40 brt) tuhoutui Viron rannikolla 6. lokakuuta 1944.

• Jahti Leo (46 brt) tuhoutui Viron rannikolla 7. lokakuuta 1944.

• Jahdit Svea (28 brt) ja Sovinto (34 brt) tuhoutuivat Viron rannikolla 9. lokakuuta 1944.

• Kaljaasi Dan (47 brt) tuhoutui Viron rannikolla 12. lokakuuta 1944.

• Kaljaasi Endla (68 brt) tuhoutui Viron rannikolla 15. lokakuuta 1944.

• Kaljaasi Sundsvall (52 brt) tuhoutui Viron rannikolla 19. lokakuuta 1944.

• Kaljaasi Linnea (40 brt) tuhoutui Viron rannikolla 24. lokakuuta 1944.

• Vuonna 1936 Turussa Crichton-Vulcanin telakalla rakennettu Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön S/S Rigel, 2100 dwt, upposi 28. lokakuuta 1944 Obbnäsin kohdalla törmättyään saksalaisten laskemiin miinoihin. Laiva oli kappale- ja puutavaralastissa matkalla Mäntyluodosta Leningradiin. Lähistöllä ollut hinaaja Herkules pelasti laivan 23 hengen miehistön. S/S Rigel oli vaurioitunut pahoin jo talvisodan aikana 18. helmikuuta 1940 Mäntyluodon satamassa kun siihen osui kaksi lentopommia. Laiva korjattiin tämän jälkeen Ruotsissa.

• Saksalaisten syyskuussa 1944 haltuunsa ottama Norjan rannikolla liikennöinyt S/S Tempo (rak. 1906, 410 dwt) ajoi miinaan 26. joulukuuta 1944 eteläisellä Itämerellä ja upposi Swinemündessä.