Röyttä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Tornion satamasta ja saaresta. Samannimisestä saaresta Iin edustalla kertoo artikkeli Iin Röyttä.
Röyttä
Maakunta Lapin maakunta
Kunta Tornio

Röyttä on saari, satama ja teollisuusalue Tornion kaupungin edustalla Tornionjoen suulla Perämerellä. Saareen on sekä maantie- että rautatieyhteys. Röytässä sijaitsevat muun muassa Tornion satama, tulli sekä Outokumpu Oyj:n Tornion terästehdas.

Röytän historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 300 jaa. alkoi Sellö, myöhemmin Junkkala, nousta meren pinnan yläpuolelle ja noin vuonna 1300 se oli jo Alatornion edustalla oleva ulkosaari. Röytän niemi nousi vedestä viimeksi. Henkiveroa vuonna 1660 maksoi tällä saarella Sellön tilalla vanhemmat (2), 1 poika, 1 miniä ja 1 renki. 1678 Sellö oli kruunun omistama ja se oli vuokrattu Lauri ja Erkki Hannunpojalle Limingasta. Sellö/Puuluoto-talolle oli vuoden 1765 veroluettelossa merkitty 1/2 manttaalia. Tilan omisti torniolaiset porvarit 1795–1824 ja lopuksi se joutui Tornion kaupungin omistukseen 1825.

Tornion sataman siirtämisestä Röytän saarelle päätettiin kaupungin vuoden 1762 palon jälkeen. Röyttän satama valmistui vuonna 1766. [1]

Torniolaiset P. Govenius ja C. W. Berg sekä oululaiset J. W. Snellman ja F. Granberg perustivat 1862 Tornion Höyrysaha Oy:n Röytään. Enimmillään sahalla oli töissä 500 henkeä vuonna 1905. Tältä Röytän asutuksen "kulta-ajalta" on peräisin Röytän Jymyä ja Suomea edustaneen Ville Pörhölän olympiakultamitali kuulantyönnössä Antwerpenistä vuodelta 1920. Sahan toiminta loppui ankaraan tulipaloon vuonna 1928, jolloin saha ja asunnot tuhoutuivat. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa 1944 sota pyyhkäisi Röytän yli Röytän maihinnousun muodossa.

Pietarsaarelaiset Ingvar ja Ragnar Nars perustivat uuden sahan Röyttään vasta 1951. Sahalle rakennettiin pistoraide, maantie kunnostettiin ja satamaa ruopattiin. Henkilöjunaliikenne alkoi 1954. Rauma-Repola osti Röytän sahan 1962, jolloin siitä tuli Suomen suurin vientisaha ja se teki tuotantoennätyksensä vuonna 1982. Röyttään kehittyi tänä aikana asukasyhdyskunta kauppoineen ja kouluineen. Saha lakkautettiin 1985.

Uusi käänne Röytän historiassa oli tapahtunut jo 1960-luvun puolivälissä, kun Outokumpu oli päättänyt aloittaa Keminmaan kromimalminsa jalostamisen ferrokromiksi Junkkalanniemen 130 hehtaarin maa-alueellaan. Sitten seurasi II terässota (I oli Rautaruukin sijoittaminen) ruostumattoman teräksen tehtaan sijoittamisesta ja Tornio voitti sen. Terästehdas aloitti vuonna 1976 ferrokromitehtaan vieressä Röytässä. Tehdas on kolmenkymmenen toimintavuotensa aikana kehittynyt maailman mittakaavan tehtaaksi. Viimeisinä vuosikymmeninä asutus on vähitellen poistunut kokonaan Röytän alueelta ja koulukin lopetettiin vuonna 1993. Alueesta on syntynyt täysin Outokummun teollisuusalue. Satama muodostaa yhden kokonaisuuden tuotantolaitosten kanssa. Lähin asutus sijaitsee Puuluodossa noin kolme kilometriä tehtaista.

Röyttän satamaan rakennetaan nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eskola, Sanna – Sarkkinen, Kaisu – Jalagin, Seija – Tuomivaara, Sirpa: Pirkkiön historia. 1993. ISBN 952-90-5019-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vahtola, Jouko (Oulun yliopisto): Tornio – vuosisatojen portti Lappiin ja länteen Tornion kaupunki. Viitattu 27.12.2014. (suomeksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Särkikoski, Tuomo: Outo malmi – jalo teräs: Outokummun tie ruostumattomaan teräkseen. Gummerus 2005. ISBN 952-95-0710-0

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä saariin tai saaristoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.