Lazare Carnot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lazare Nicolas Marguerite Carnot (17531823)

Lazare Nicolas Marguerite Carnot (17531823) oli ranskalainen pioneerikapteeni, joka vallankumouksen puhjetessa liittyi sen kannattajiin.

Carnot´sta tuli lakiasäätävän kansalliskokouksen jäsen ja konventin jäsen, lopulta konventin puhemies 1794. Hän liittyi jakobiineihin, koska hän katsoi vain tämän puolueen olevan riittävän voimakas ulkoista vaaraa vastaan.

Carnot oli Yhteishyvän valiokunnan jäsen terrorin aikana; hänet nimitettiin yleisen asevelvollisuuden toimeenpanijaksi ja operaatioiden suunnittelijaksi. Hän oli yksi Dantonin pidätysmääräyksen allekirjoittajista.

Onnistuttuaan tehtävissään Carnot sai kenraalin arvon ja kunnianimen "Voiton järjestäjä".

Carnot otti osaa Robespierren kukistamiseen ja direktoriohallituksen perustamiseen.

Direktorina ollessaan Carnot riitaantui Barrasin kanssa. Hän osallistui "rojalistien" vallankaappausyritykseen 4. syyskuuta 1797 ja karkotettiin maasta yhdessä muiden salaliiton päämiesten, kuten Pichegru, Barthélemy ja Vaublanc. Carnot pääsi pakenemaan Sveitsiin.

Konsulina ollessaan Napoleon kutsui Carnot´n takaisin konsulihallituksen sotaministeriksi ja sotatalouspäälliköksi.

Carnot erosi viroistaan keisarikunnan tullen, koska ei halunnut palvella yksinvaltiasta; kuitenkin hän suostui puolustamaan Antwerpeniä keisarikunnan loppuvaiheissa, koska piti keisaria lopulta ainoana isänmaan ja vallankumouksen tukena taantumusta vastaan.

Satapäiväisen keisarikunnan aikana Carnot oli kreivi ja sisäministeri; Ludvig XVIII karkotti hänet "kuninkaanmurhaajana".

Carnot pakeni Saksaan, missä hän elikin loppuikänsä.

Useimmista vallankumouksellisista poiketen Carnot oli hyvin oppinut mies; hän oli matemaatikko ja Tiedeakatemian jäsen vuonna 1796 ja julkaisi useita sotilasmatemaattisia ja poliittishistoriallisia tutkimuksia sekä runoja. Hänen mukaansa on saanut nimensä geometriassa Carnot'n lause. Hänen poikansa Sadi Carnot tunnetaan termo­dynamiikan uran­uurtajana.[1] Lazare Carnot'n pojanpoika oli Ranskan kolmannen tasavallan presidentti Sadi Carnot.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Octave Aubry: Ranskan suuri vallankumous, osa 2

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hans Christian von Bayerer: Maxwellin demoni, s. 47-48, suom. Hannu Karttunen, Art House 2000, ISBN 951-884-321-X
  2. Sadi Carnot Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 25.3.2013.