Keltiäinen (Somero)
Keltiäinen on kylä ja kyläkeskus Somerniemellä Somerolla. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 63, mikä teki siitä Someron kylistä väkiluvultaan 35. suurimman ja entisen Somerniemen kylistä seitsemänneksi suurimman.[1] Keltiäisten naapurikyliä Somerniemellä ovat Vesanoja lännessä, Härjänoja idässä, Härjänlahti etelässä ja Salkola pohjoisessa. Luoteessa sen maihin rajoittuvat myös Hirsjärven Palikaisten kylän maat.
Palvelut ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylän palveluihin kuului ainoa Someron jäljellä oleva kyläkauppa, joka lopetettiin vuoden 2020 lopulla. Keltiäisten kylän alueella, Särkijärven rannalla sijaitsee nähtävyytenä tunnettu taiteilija Reino Koivuniemen ateljee ja näyttelytila Hiidenlinna, ja Salkolantien varrella Keltiäisten kylän alueella on Someron urheiluautoilijat ry:n jokamiesluokan moottorirata Somura.[2] Kylän alueella sijaitsevat myös Someron seurakunnan leirikeskus Siikjärven rannalla ja Someron kaupungin sauna Poikkipuoliaisten järven rannalla.
Vuodesta 1888 vuoteen 1991 Keltiäisissä toimi Somerniemen vanhin koulu, Keltiäisten koulu, sittemmin Keltiäisten ala-aste. Sen koulupiiriin kuuluivat 1920-luvulta alkaen Keltiäisten, Vesanojan, Härjänlahden ja pääosin Härjänojan kylät ja Salkolan koulun lakattua vuonna 1964 myös Salkola ja Härjänojan metsäkulma. Koulun lakattua koulua on käyty Somerniemen ainoassa jäljellä olevassa koulussa Oinasjärvellä.[3]
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylä sijaitsee Paimionjoen vesistön suurimman järven Painion rannalla, joka on myös Somerniemen ja koko Someron suurin järvi. Muita järviä ovat sen pohjoispuoliset metsäjärvet Siikjärvi, Särkjärvi ja Vesajärvi, jotka kaikki sijaitsevat osaksi Keltiäisten, osaksi Vesanojan kylän alueella, sekä kylän maiden pohjoiskärjessä sijaitseva Poikkipuoliainen ja Tammelan rajalla sijaitseva Valkjärvi. Järvistä neljä ensin mainittua laskevat Painioon, mutta Valkjärvi on Paimionjoen sivujoen Pajulanjoen latvajärvi.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keltiäinen on isossajaossa ollut samaa jakokuntaa viereisen Vesanojan kylän kanssa, ja koska Keltiäisissä taloja on enemmän, se lienee kylistä vanhempi.[4] Kylän vanhoja taloja ovat olleet Loitti, Korpilo, Kylä-Kossa, Mäki-Kossa, Korpilo, Seppälä, Nikula ja Sillanpää.[5] Näistä Loitti ja Mäki-Kossa ovat hävinneet aiemmin[5] ja Kylä-Kossa paloi vuonna 1997[6], mutta Korpilo, Seppälä, Nikula ja Sillanpää ovat edelleen olemassa[5]. Kylän vanhalla tontilla taloista ovat edelleen Korpilo ja Seppälä.[5]
Kylän kaakkoiskulmassa, harjuselänteellä Härjänojan kylän rajalla sijaitsevasta taajaan rakennetusta alueesta, jossa ovat sijainneet muun muassa nykyinen kyläkauppa ja aiemmin myös Someron osuuskaupan myymälä, käytetään paikallisesti leikillistä nimitystä "Hansun kaupunki".[7][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kärki, Manu: Porukalla. Somerniemeläisen yhteistoiminnan historia. Somero: Amanita, 2007. ISBN 978-952-5330-23-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
- ↑ JM-Rata Someron Urheiluautoilijat ry. Arkistoitu 17.7.2011. Viitattu 14.3.2010.
- ↑ Kärki, Manu: Somerniemen kansakoulujen historia, s. 40, 55-68, 263-276. Somerniemi-seuran julkaisuja 6. Somero: Amanita, 2001. ISBN 952-5330-07-9.
- ↑ Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika, s. 185. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1.
- ↑ a b c d Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 86-95. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.
- ↑ Kärki 2007: 46.
- ↑ Kärki 2007: 460-461.
- ↑ Hansun kaupunki hämmästyttää. Salon Seudun Sanomat, 11.10.2015. Artikkelin tiivistelmä lehden verkkopalvelussa. Viitattu 2.8.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Höjer, Peter: Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maakirjakartat. Somerniemi, Keltiäinen, h71: 7/1. 1731. Kartta Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa (jpg) (viitattu 3.2.2011)
| ||||||||||||||||||