Karjalan rykmentti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karjalan rykmentin sotilaita kuvattuna heinäkuussa 1918.
Karjalan rykmentin käytössä ollut lippu, jonka suunnitteli rykmentin irlantilainen everstiluutnantti Philip James Woods.[1][2]

Karjalan rykmentti oli toinen brittien värväämistä joukko-osastoista, jotka muodostuivat Suomen sisällissodan aikana Neuvosto-Venäjän puolelle paenneista punakaartilaisista. Se taisteli Vienan Karjalassa, bolševikkien rinnalla, Toivo Kuisman johtamaa suomalaisten heimosoturien joukkoa, Kuisman retkikuntaa vastaan, jonka se sai perääntymään. Karjalan rykmentin tunnuslause oli "Karjalan vapauden puolesta".[3]

Toivo Kuisman johtama 250 miehen heimosoturijoukko oli elokuussa 1918 edennyt Vienaan ja piti hallussaan Uhtuaa. Englantilaisten varustama ja kouluttama tuolloin noin 300–400-miehinen Karjalan rykmentti aloitti sotatoimet heimosotureita vastaan surmaamalla tiedustelijoita ja vartiojoukkoja. Pian retkikunnan tilanne heikkeni ja karjalaisten joukko pyrki saartamaan Kuisman joukon. Jyskyjärvellä karjalaiset surmasivat 28-miehisestä vartiojoukosta 18 ja haavoittivat kahta. Kostamuksen 19-miehisestä vartiosta karjalaiset kaatoivat, neljää paennutta lukuun ottamatta, kaikki. Karjalaiset surmasivat myös haavoittuneita ja vankeja, tosin yksi vangituista heimosotureista päätyi Englantiin saakka. Paikalla olleet englantilaisjoukot onnistuivat saamaan suuren osan paikallisia ihmisiä puolelleen jakamalla elintarvikeapua sekä harjoittamalla propagandaa. Paikalliset opastivat Karjalan rykmentin joukkoja Kuisman vartiostojen kimppuun.[3]

Toivo Kuisman joukkoon liittyi vahvistuksia odotettua vähemmän. Kuisma aloitti perääntymisen syyskuun lopulla ja samoihin aikoihin retkikunnan pääjoukko vetäytyi Vuokkiniemeen, rajan tuntumaan. Karjalan rykmentti saartoi Vuokkiniemen noin 350 miehen voimin ja aloitti hyökkäyksen konekiväärien voimin kylän aukealla kokoontuneita suomalaisjoukkoja vastaan. Suomalaiset avasivat konekivääritulen, minkä jälkeen heimosoturien noin 50-miehinen toinen komppania hyökkäsi Karjalan rykmentin sivustaan ja karkotti sen. Seitsemän karjalaista jäi vangiksi ja mahdollisesti yli 100 sai surmansa. Suomalaiset kärsivät 20 miehen tappiot, ja vetäytyivät rajan yli Suomeen 2. lokakuuta 1918. Kuisman joukko hajotettiin virallisesti lokakuun lopussa Kuopiossa. [3]

Toinen brittien muodostama yksikkö, joka perustui entisten punakaartilaisten värväämiseen, oli Karjalan rykmenttiä suurempi Muurmannin legioona, joka taisteli muun muassa Suomen hallituksen lähettämää Vienan retkikuntaa vastaan Petsamossa ja pohjoisessa Itä-Karjalassa vuonna 1918.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kari K. Laurla: Itä-Karjalan tunnuksia, s. 34–36. Airut, 1997.
  2. Флаги Карелии www.vexillographia.ru. Viitattu 5.9.2020.
  3. a b c Jussi Niinistö: ”Vienan retket”, Heimosotien historia, s. 22–67. SKS, 2005
  4. Nevakivi, Jukka Taneli: Muurmannin legioona − Suomalaiset ja liittoutuneiden interventio Pohjois-Venäjälle 1918−1919, Tammi, Helsinki, 1970, sivut 265–270.