Kapetingit

Kapetingien vaakuna

Ranskan historia
Esihistoria Paleoliittinen Mesoliittinen Neoliittinen Kuparikausi Pronssikausi Rautakausi
Antiikki Kreikkalaiset yhteiskunnat   Gallia   ennen 50 eaa. Rooman Gallia 50 eaa. – 486 jaa.
Varhaiskeskiaika Frankit   Merovingit 481–751 Karolingit 751–987
Keskiaika Suorat kapetingit 987–1328 Valois 1328–1498
Varhaismoderni Ancien Régime Valois-Orléans 1498–1515 Valois-Angoulême 1515–1589 Bourbon 1589–1792
Pitkä 1800-luku Ranskan suuri vallankumous 1789–1799 Ranskan kuningaskunta 1791–1792 Ensimmäinen tasavalta 1792–1804 Ensimmäinen keisarikunta 1804–1814 Restauraatio 1814–1830 Heinäkuun monarkia 1830–1848 Toinen tasavalta 1848–1852 Toinen keisarikunta 1852–1870 Kolmas tasavalta 1870–1940
1900-luku Kolmas tasavalta 1870–1940 Vapaa Ranska Vichyn Ranska 1940–1944 Väliaikainen hallinto 1944–1946 Neljäs tasavalta 1946–1958 Viides tasavalta 1958–

Kapetingit (ransk. Les Capétiens, virallisesti maison de France) on Euroopan vanhin ja laajin hallitsijasuku. Se on hallinnut Ranskaa vuosina 987–1792 ja 1815–1848 sekä useita muita Euroopan maita.

Kapetingit muodostivat kolmannen ranskalaisen dynastian merovingien ja karolingien jälkeen.

Dynastian yleisesti käytetty (vaikkakin epävirallinen) nimi Les Capetiens tulee sen kantaisäksi katsotulta ensimmäiseltä hallitsijalta Hugo I:ltä, jota kutsuttiin lisänimellä Capet hänen käyttämänsä kaavun mukaan. Jo ennen Hugo Capet’ta oli kaksi suvun jäsentä kuitenkin ollut Ranskaa edeltäneen Länsi-Frankian hallitsijana, Eudes I (hallitsijana 888–898) ja Robert I (hallitsijana 922–923). He hallitsivat kahden karolingihallitsijan välissä. Hugo Capet’n edeltäjiä kutsuttiin Robertien-dynastiaksi.

Vuonna 987 tapahtuneesta Hugo Capet’n valinnasta ja voitelusta frankkien kuninkaaksi kapetingien dynastia hallitsi Ranskaa keskeytyksettä vuoteen 1792 eli Ranskan vallankumoukseen saakka. Kapetingien dynastian kausi Ranskan kuninkaina jaetaan kolmeen jaksoon. Suoraa kapetingien dynastiaa (888–1328) seurasivat Valois-suku (1328–1589) ja Bourbon-suku (1589–1792, 1814, 1815–1830). Lisäksi vuosina 1830–1848 hallinnut Orléans-suku oli osa Bourbon-sukua.

Ranskan lisäksi suvun jäsenet ovat hallinneet valtaistuimia monissa muissa maissa: Latinalaisessa keisarikunnassa, Espanjan, Portugalin, Sisilian, Napolin, Navarran, Unkarin, Puolan, Etrurian ja Molempain Sisiliain kuningaskunnissa, Luxemburgin suurherttuakunnassa, Andorran herrakunnassa (tuleva ruhtinaskunta) sekä Burgundin, Parman ja Luccan herttuakunnista. Espanjassa ja Luxemburgissa suvun jälkeläiset ovat yhä valtaistuimella.

Suvun hallitsijat

Länsi-Frankian ja Ranskan kuninkaat

1. Eudes 888–898
2. Robert I 922–923
3. Hugo Capet 987–996
4. Robert II 996–1031
5. Henrik I 1031–1060
6. Filip I 1060–1108
7. Ludvig VI 1108–1137
8. Ludvig VII 1137–1180
9. Filip II 1180–1223
10. Ludvig VIII 1223–1226
11. Ludvig IX 1226–1270
12. Filip III 1270–1285
13. Filip IV 1285–1314
14. Ludvig X 1314–1316
15. Juhana I 1316
16. Filip V 1316–1322
17. Kaarle IV 1322–1328
18. Filip VI 1328–1350
19. Juhana II 1350–1364
20. Kaarle V 1364–1380
21. Kaarle VI 1380–1422
22. Kaarle VII 1422–1461
23. Ludvig XI 1461–1483
24. Kaarle VIII 1483–1498
25. Ludvig XII 1498–1515
26. Frans I 1515–1547
27. Henrik II 1547–1559
28. Frans II 1559–1560]
29. Kaarle IX 1560–1574
30. Henrik III 1574–1589
31. Henrik IV 1589–1610
32. Ludvig XIII 1610–1643
33. Ludvig XIV 1643–1715
34. Ludvig XV 1715–1774
35. Ludvig XVI 1774–1792
36. Ludvig XVIII 1814–1824
37. Kaarle X 1824–1830
38. Ludvig Filip 1830–1848

Espanjan kuninkaat

1. Filip V 1700–1724
2. Ludvig I 1724
3. Filip V 1724–1746
4. Ferdinand VI 1746–1759
5. Kaarle III 1759–1788
6. Kaarle IV 1788–1808
7. Ferdinand VII 1808, 1813–1833
8. Isabella II 1833–1868
9. Alfonso XII 1874–1885
10. Alfonso XIII 1886–1931
11. Juan Carlos I 1975–2014
12. Felipe VI 2014–

Molempain Sisiliain kuninkaat

1. Ferdinand I 1816–1825
2. Frans I 1825–1830
3. Ferdinand II 1830–1859
4. Frans II 1859–1860

Luxemburgin suurherttuat

1. Jean 1964–2000
2. Henri 2000–

Kapetingeihin kuuluneet Sisilian, Napolin, Unkarin ja Puolan hallitsijat on lueteltu artikkelissa Anjou (hallitsijasuku).