Karolingit

Osa sarjaa aiheesta Ranskan historia
Esihistoria Paleoliittinen Mesoliittinen Neoliittinen Kuparikausi Pronssikausi Rautakausi
Antiikki Kreikkalaiset yhteiskunnat   Gallia   ennen 50 eaa. Rooman Gallia 50 eaa. – 486 jaa.
Varhaiskeskiaika Frankit   Merovingit 481–751 Karolingit 751–987
Keskiaika Kapetingit 987–1328 Valois-dynastia 1328–1498
Varhaismoderni Ancien Régime Valois-Orléans 1498–1515 Valois-Angoulême 1515–89 Bourbon 1589–1792
Pitkä 1800-luku Ranskan suuri vallankumous 1789–1799 Ranskan kuningaskunta 1791–92 Ensimmäinen tasavalta 1792–1804 Ensimmäinen keisarikunta 1804–14 Restauraatio 1814–30 Heinäkuun monarkia 1830–1848 Toinen tasavalta 1848–52 Toinen keisarikunta 1852–70 Kolmas tasavalta 1870–1940
1900-luku Kolmas tasavalta 1870–1940 Vapaa Ranska Vichyn Ranska 1940–44 Väliaikainen hallinto 1944–46 Neljäs tasavalta 1946–58 Viides tasavalta 1958–
Aikajana

Karolingit olivat hallitsijasuku, joka toimi merovingien aikana heidän major domuksinaan (linnanherra tai käskynhaltija) ja vuonna 751 seurasi merovingejä frankkien valtakunnan kuninkaina.

Karolingien kantaisä oli Austrasian major domus Pipin I, jonka mukaan sukua kutsuttiin aluksi pippinideiksi. Myöhemmin suku sai nimen arnulfingit Metzin arkkipiispan Arnulfin mukaan. Sukua alettiin kutsua karolingeiksi Kaarle Martelin noustua Frankkien valtakunnan major domukseksi ja todelliseksi hallitsijaksi.

Karolingit ovat huomionarvoisimpia ehkä siitä, että he herättivät henkiin ajatuksen läntisestä keisarista, jollaista ei Länsi-Rooman hajoamisen jälkeen ollut. Suvun kuuluisin jäsen on Kaarle Suuri, joka kruunattiin keisariksi vuonna 800. Viimeinen karolingikeisari kuoli jo 899, ja karolingien alamäki oli nopeampaa kuin heidän nousunsa. Karolingit hallitsivat kuitenkin nykyisen Ranskan alkumuotoa vuoteen 987 saakka, jolloin kapetingit korvasivat heidät.

Frankkien valtakunnan karolingikuninkaat

• Pipin Pieni, 751—768
• Kaarloman, 769—771
• Kaarle Suuri, 771—814
• Ludvig Hurskas, 814—840