Hollolan Pyhäniemen lentokenttä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hollolan Pyhäniemen lentokenttä oli talvisodan aikainen, Hollolan Pyhäniemessä Vesijärven jäällä sijainnut lentokenttä.

Hollolan Kutajoella sijaitseva Pyhäniemi sijaitsee Pyhäniemen kartanon pohjoispuolella yhdessä Vesijärven lahdista. Talvisodan lopussa Pyhäniemen keskiosasta sen kärkeen ulottuvalle rannalle ja niemen itäpuolelle lahden vastakkaiselle rannalle sijoitettiin hävittäjiä puolikaaren muotoiselle alueelle. Kenttä ei toimintansa aikana joutunut pommitusten kohteeksi, ja suomalaiset varoivat paljastamasta paikkaa, lähtemällä torjuntalennolle hieman pommikoneiden jäljessä. Lentokentän henkilökunta tukeutui Pyhäniemen kartanoon huollossaan ja majoituksessaan. Tuolloin jääkentän toimintaan osallistui ulkomaalaisia vapaaehtoisia niin lentäjinä kuin lentomekaanikkoinakin.

Kentälle sijoitetut ilmavoimien yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ilmavoimien Morane Saulnier M.S. 406 -hävittäjä.
Italialainen Fiat G.50

Lentorykmentti 2:een kuuluvien laivueiden hävittäjiä oli tilapäisesti sijoitettuna Pyhäniemeen lähinnä siksi, että neuvostoliittolaisten pommitukset ulottuivat pitkälle Etelä-Suomeen ja myös Länsi-Suomeen sekä siksi, että lähempänä rintamaa olevat kentät joutuivat neuvostoliittolaisten hyökkäysten kohteiksi. Suomen ilmavoimien yksiköistä kenttää käyttivät osa Lentolaivue 26:n ja Lentolaivue 28:n hävittäjistä. Niistä edellinen oli talvisodan lopulla varustettu Fiat G.50 -hävittäjillä ja jälkimmäinen Morane-Saulnier M.S. 406 -hävittäjillä. 1. maaliskuuta 1940 siirrettiin Hollolaan Utin Haukkaniemestä osa Lentolaivue 26:n Fiat G.50 -hävittäjistä neuvostoliittolaisten hävittäjien hyökkäysten vuoksi. 2. maaliskuuta 1940 kersantti L. Aaltosen ohjaamalla Fiat G.50 FA-4:llä pudotettiin Lahdessa yksi neuvostoliittolainen I-153-hävittäjä. 7. maaliskuuta 1940 siirrettiin seitsemän Morane-Saulnier M.S. 406-hävittäjää Pyhäniemelle Säkylän lentokentältä ja saman verran Uttiin Viipurinlahden torjuntataisteluihin.[1]

Kapteeni E. Heinilän komentama Lentolaivue 22 sai viisi Brewster B-239 -hävittäjää 19. helmikuuta 1940 Hollolan Pyhäniemeen Vesijärven jäälle. Laivueen 1. lentueen päälliköksi nimitettiin 23. helmikuuta 1940 luutnantti A. Bremer. Brewster-koneilla ehdittiin suorittaa kuitenkin vain yksi sotalento talvisodan loppuun, 13. maaliskuuta 1940, mennessä.

Viipurinlahden ratkaisutaistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton Viipurinlahdella maaliskuun alussa aloittaman hyökkäyksen aiheuttaman tilanteen kiristymisen myötä siirrettiin kahden päivän aikana myös Länsi-Suomesta Säkylästä 7. maaliskuuta alkaen kahden päivän aikana Hollolan jääkentälle Lentolaivue 28:n kapteeni S-E Sirénin johtama ensimmäinen lentue, jossa oli seitsemän Morane Saulnier -hävittäjää. Samaa tarkoitusta varten siirrettiin myös samanvahvuinen kapteeni E. Jutilan johtama kolmas lentue Utin Haukkaniemeen.

Sirénin johdolla 9. maaliskuuta lentueen seitsemästä Morane Saulnierista kuusi sekä Lentolaivue 26:n kaksi Fiatia hyökkäsivät Viipurinlahdella Vilaniemeen eteneviä kuorma-autoja vastaan. Niistä kuusi syttyi palamaan. Lisäksi yksi Morane ja yksi Fiat joutuivat ilmataisteluun kolmea I-153 -hävittäjää vastaan, joista pudotettiin kaksi. Hyökkäyksiä kuljetuksia vastaan jatkettiin. Samana päivänä yksi Morane Saulnier sai ilmatorjunnasta osuman, ohjaaja haavoittui ja kone tuhoutui pakkolaskussa Vilalahden pohjukassa. Suomalaiset joukot pelastivat ohjaajan. Seuraavana päivänä neuvostoliittolaisten hävittäjien ja ajoittaisen lumisateen vuoksi lentotoiminta vaikeutui ja estyi miltei kokonaan.

Onnettomuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhyen toimintansa aikana Pyhäniemen kentällä sattui joitain onnettomuuksia:

  • 11. maaliskuuta 1940, alikersantti T. Bergmanin ohjaama Fiat G.50 FA-5 meni nousussa nokalleen.
  • 11. maaliskuuta 1940, alikersantti I. Pöystin ohjaama Fiat G.50 FA-1 meni laskussa selälleen.
  • 9. maaliskuuta 1940, luutnantti R. McMasterin ohjaama Brewster BW-353 meni laskussa selälleen.
  • 5. maaliskuuta 1940, luutnantti U. Niemisen ohjaama Fiat G.50 FA-25 meni laskussa ympäri.

Moskovan rauha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkoituksena oli tuoda kentälle lisää Brewstereitä, mutta talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940 ennen kuin Lentolaivue 22:lle tarkoitetut Brewsterit ja Hurricanet ehtivät palvelukseen.

Talvisodan jälkeen Lentorykmentti 2:n Lentolaivue 22:n hallussa olevat Brewster-koneet siirrettiin Lentolaivue 24:lle, joka luovutti tilalle Fokker D.XXI -koneensa.

Lentokentällä olleet yksiköt ja hävittäjälentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentolaivue 22[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Brewster

Lentolaivue 26[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentolaivue 28[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokone Rekisteri Tappio Voitto Voitto 2 Voitto 3 Ohjaaja Muuta
Brewster B-239 BW-352 21.4.1943 Inon eteläpuolella it:sta lentom Eero Kinnunen
Brewster B-239 BW-353 9.3. laskussa potkuri ja Naca-rengas ltn J. McMaster
Brewster B-239 BW-354 21.4.1943 Oranienbaumissa ylik Tauno Heinonen
Brewster B-239 BW-355 24.10.1944 Muonion Jerisjärvellä ltn Reino Sartjärvi Nokia Oy:n lahjoittama
Brewster B-239 BW-356 31.8.1943 Koivistolla kers Sulo Lehtiö
Brewster B-239 BW-357 18.10.1944 Marrasjärvellä Hietakankaalla ylik Kaarlo Saukkonen
Brewster B-239 BW-358
Brewster B-239 BW-360 14.10. Toijalan ratapihan mastoon kers Risto Heiramo
Brewster B-239 BW-361
Brewster B-239 BW-362 9.3.1942 Uikujärvi kers Paavo Mellin
Brewster B-239 BW-363
Brewster B-239 BW-364
Brewster B-239 BW-365 10.6.1944 Kivennavan Polviselän lähellä ylik Väinö Kauppi
Brewster B-239 BW-366 10.11.1943 Oranienbaumin ja Seivästön välillä ltn Vilppu Perkko
Brewster B-239 BW-367 ruotsalaisten Klingsporin veljesten lahjoittama
Brewster B-239 BW-369 28.6.1941 Vesivehmaalla nousussa vänr Matti Pastinen
Brewster B-239 BW-371 22.2.1944 Kuolemanjärven Muurilasta 5 km:n päässä ylik Kalervo Anttila
Fiat G.50 FA-1 5.3. vaurioitui laskussa, 11.3. laskussa selälleen ltn Mathia Pirity, alik T. Bergman
Fiat G.50 FA-2
Fiat G.50 FA-3 8.7.1942 Kasimovossa alasammuttu kers Yrjö Korpisalo
Fiat G.50 FA-4
Fiat G.50 FA-5 11.3. moottorihäiriö nousussa, sivuun ja ympäri alik. T. Bergman
Fiat G.50 FA-9
Fiat G.50 FA-10
Fiat G.50 FA-18
Fiat G.50 FA-19
Fiat G.50 FA-21
Fiat G.50 FA-22 11.3. Haukkajärveltä lähtenyt, pakkolasku Iitin ja Korian välille ylik Diego Manzocchi
Fiat G.50 FA-23
Fiat G.50 FA-24 12.8.1941 Nurmoilassa ltn Yrjö Linkola
Fiat G.50 FA-25 5.3. ympäri laskussa ltn U. Nieminen
Fiat G.50 FA-26
Fiat G.50 FA-27
Fiat G.50 FA-28
Fiat G.50 FA-29
Fiat G.50 FA-30
Fiat G.50 FA-31
Fiat G.50 FA-32
Fiat G.50 FA-33
Fiat G.50 FA-34
Fiat G.50 FA-35
Morane-Saulnier MS-302 11.3. 15:15 DB-3 Loviisa ltn Mikko Linkola Osasto Siren
Morane-Saulnier MS-304 11.3. 15:15 DB-3 Loviisa vänr Martti Inehmo Osasto Siren
Morane-Saulnier MS-305 22.7.1944 Kollaanjärvellä it:sta kers Martti Vihinen
Morane-Saulnier MS-306 11.3. 15:15 DB-3 Loviisa vänr Aarre Linnamaa Osasto Siren
Morane-Saulnier MS-316
Morane-Saulnier MS-317
Morane-Saulnier MS-320 20.3. Säkylässä kirkonkylän jäälle vänr Matti Hakala
Morane-Saulnier MS-321 9.3. laskussa pehmeälle nokilleen Haukkajärvellä kapt S. Blomqvist (?)
Morane-Saulnier MS-322 9.3. putosi it:n tulesta Vilalahdella ltn E. Lupari
Morane-Saulnier MS-324
Morane-Saulnier MS-325
Morane-Saulnier MS-327
Morane-Saulnier MS-328
Morane-Saulnier MS-330 9.3. laskussa sivuun kiitotieltä ja nokilleen Haukkajärvellä,4.9. maahan Hietaniemessä vänr J. Myllymäki, lentom Kauko Tikkanen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalevi Keskinen & Kari Stenman: Ilmavoimat talvisodassa. Espoo: Tietoteos ky, 1989. ISBN 951-9035-92-3.
  • Hyvönen, Jaakko: Kohtalokkaat lennot 1939–1944. Espoo: Tietoteos ky, 1989. ISBN 951-9445-34-X.
  • Saarinen, Ahti: Jäätukikohdan päiväkirja. Lahti: Ahti Saarinen, 1982. ISBN 952-99412-3-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nurmi, Ilpo: Säkylän lentotukikohdan historia Säkylä: Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseo. Viitattu 4.12.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahti Saarinen: Parolasta Pyhäniemeen – Brewster-sarja 3. Eugenta 2002, Lahti. ISBN 951-98755-4-9
  • Ahti Saarinen: Päijät-Hämeen sotilaskentät 1937–1997. 1998, Hollola. ISBN 952-90-9804-9
    • Hollolan lentokenttä 1940–1995
    • Padasjoen lentokentät 1940–1997
    • Vesivehmaan lentokenttä 1937–1997
  • Ahti Saarinen: Pyhäniemen jääkenttä talvisodassa 1939–1940. 1995, Lahti.