Säkylän lentokenttä

Ranskalainen Morane-Saulnier M.S.406 -hävittäjä, jollaiset lensivät myös Säkylän lentokentältä.

Säkylän lentokenttä oli talvisodan aikana Säkylässä sijainnut Suomen ilmavoimien lentotukikohta.

Lentokenttä toimi Pyhäjärven jäällä tammi–maaliskuussa 1940. Se sijaitsi järven itärannalla Haapsaaren niemessä Säkylän keskustan tuntumassa. Kiitotiet oli aurattu niemen länsipuolelle. Paikalla nykyään olevan Huvila Haapsaaren pihamaalla on lentotukikohdan muistomerkki. Pienoismalli kentästä on nähtävillä Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseossa.

Säkylän tukikohdan tarkoituksena oli Lounais-Suomen ilmapuolustus ja -torjuntatehtävät. Tärkein tavoite oli suojata Porin, Rauman ja Turun kaupunkeja sekä satamia vihollisen pommituslennoilta.

Tukikohdan perustaminen

Säkylässä toiminut Lentolaivue 28 koottiin joulukuussa 1939 Utissa. Majuri Niilo Jusun kokoamalle laivueelle löydettiin sopiva tukikohdan paikka Säkylästä tammikuun alussa 1940.

Ensimmäiset ilmavoimien sotilaat saapuivat paikalle tammikuun puolivälissä ja aloittivat välittömästi rakennustyöt. Tukikohdan henkilöstö majoitettiin läheisiin taloihin. Kenttä saatiin valmiiksi tammikuun 28. päivänä. Säkylän väestö pelkäsi aluksi, että tukikohta vetäisi puoleensa venäläisten pommituslentoja, mutta pelko osoittautui aiheettomaksi. Säkylää ei sodan aikana pommitettu kertaakaan.

Tammikuun 29. päivänä teki pommituslennolla ollut neuvostoliittolainen Tupolev SB-2-kone pakkolaskun läheisen Köyliönjärven jäälle. Tukikohdan sotilaat kävivät jäällä lyhyen tulitaistelun koneen miehistön kanssa, jolloin kaksi sen jäsentä sai surmansa. Yksi venäläinen otettiin vangiksi.

Lentokalusto saapuu

Ensimmäiset hävittäjät Säkylään saapuivat helmikuun 4. päivänä.

Morane-Saulnier M.S.406-koneet olivat Ranskan lahjoittamia ja ne oli koottu sekä testattu Ruotsissa. Viikon kuluttua koneita oli Säkylään lennetty jo kahdeksan kappaletta ja samalla voitiin aloittaa lentäjien sekä mekaanikkojen koulutus.

Koneet oli sijoitettu jääkuutioista tehtyihin sirpalesuojiin. Lisäksi oli rakennettu lämmityskoppeja moottoreiden lämmitystä varten. Toimintaa vaikeuttivat puutteelliset työkalut sekä ohjeiden vaikeaselkoisuus. Ranskankielisiä manuaaleja osasi lukea hyvin harva.

Ensimmäisen ilmataistelun laivueen koneet kävivät helmikuun 17. päivänä Uudenkaupungin edustalla.

Toiminta lopetetaan

Lentolaivue 28 ehti toimimaan Säkylässä vain muutaman viikon ajan. Poriin ja Raumaan kohdistuneet pommitukset loppuivat helmikuun kuluessa. Sen katsotaan johtuneen juuri Säkylän tukikohdan toiminnasta.

Helmikuun 22. päivänä siirrettiin kuusi konetta Turkuun. Maaliskuun alussa lennettiin loput 14 Moranea Hollolaan sekä Uttiin.

Maaliskuun 10. päivänä saatiin tilalle kahdeksan englantilaista Hawker Hurricane-hävittäjää. Koneita ei kuitenkaan ehditty käyttämään taisteluissa. Säkylään lennettiin myös Ruotsissa koottuja amerikkalaisia Brewster-hävittäjiä.

Talvisodan päätyttyä 13. maaliskuuta jatkui henkilökunnan koulutus vielä Säkylässä. Suomalaisten lisäksi paikalla oli lentäjiä ja mekaanikkoja myös Puolasta, Tanskasta, Ranskasta ja Englannista.

Maaliskuun 20. päivänä sattui lento-onnettomuus, jossa kuoli suomalainen lentäjä. Koneen moottori ja konekiväärit nostettiin ylös järvestä vuonna 1980. Ne ovat nykyään nähtävissä Keski-Suomen ilmailumuseossa Tikkakoskella.

Kevään tultua Säkylän tukikohdan toiminta siirrettiin Turun Artukaisiin.

Lähteet

• Ilpo Nurmi: Säkylän lentotukikohdan historia , Säkylän talvi- ja jatkosotamuseo. (Arkistoitu – Internet Archive)