Hidžra (islam)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hidžra (arab. هِجْرَة) tarkoittaa islamissa profeetta Muhammedin yöllistä pakoa Abu Bakrin kanssa Mekasta Jathribin keitaalle eli Medinaan. Pako olisi tapahtunut vuonna 622 jKr.[1]

Islamilainen tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muhammed ja Abu Bakr pakenivat viimeisinä muslimeina yöllä Mekasta. Kuva:The Outline of History

Ibn Hishamin elämäkerran mukaan paon syynä oli Muhammedin välien kiristyminen mekkalaisten kanssa sen jälkeen, kun Muhammed oli alkanut arvostella mekkalaisten harjoittamaa epäjumalien palvontaa. [2] Hän oli saanut turvapaikan Medinasta ja lähettänyt sinne jo etukäteen kannattajansa. Yöllinen pako tapahtui viime hetkellä Abu Bakrin talon ikkunasta takapihalle. Mekkalaisten kuolemanpartio oli samaan aikaan jo etsimässä Muhammedia.[2] . Muhammedin ottopoika Ali ibn Abi Talib oli jäänyt Muhammedin viittaan kääriytyneenä nukkumaan profeetan vuoteeseen. Kuolemanpartio löysi hänet, mutta Jumalan avulla hänkin selvisi vahingoittumattomana ja hengissä. Pakolaiset viettivät ensin muutaman päivän Mekan ulkopuolella luolassa, minne avustajat toivat heille ruokaa ja juomaa. Kun etsintäpartiot olivat lopettaneet työnsä, miehille tuotiin kaksi kamelia ja niillä he taittoivat 300 kilometrin taipaleen Medinan keitaalle.

Medinassa Muhammed kannattajineen otti haltuunsa poliittisen vallan ja perusti umman eli islamilaisen yhteisön. Perimätiedon mukaan sitä seurasivat valloitussodat, jotka johtivat koko Lähi-idän laajuisen islamilaisen kalifaatin syntyyn. Sekä Alista että Abu Bakrista tuli Muhammedin kuoleman jälkeen arabien jättivaltakunnan mahtavia kalifeja. Heitä kutsutaan "oikeaan johdetuiksi", koska he johtivat ummaa islamilaisten periaatteiden mukaisesti.

Hidžra oli islamilaisen tarinaan mukaan nopeasti supervallaksi kasvaneen islamilaisen valtion perustamishetki. Katsotaan myös, että tästä paosta alkoi islamilainen ajanlasku.

Vaihtoehtoinen tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähi-idässä oli 600-luvulla käytössä "arabialainen" ajanlasku, joka alkoi vuodesta 622. Tämä käy ilmi 600-luvun piirtokirjoituksista, jotka on löydetty Hammat Gaderin kylpylän arkeologisissa kaivauksissa lähellä Genesaretin järveä.[3] Muhammedin paosta kertoo Ibn Hisham 200 vuotta myöhemmin eli 800-luvulla kirjoittamassaan Muhammedin elämäkerrassa.[2] Tämän takia on pidetty mahdollisena, että "arabien aikaa" olisikin alettu laskemaan toisesta tapahtumasta, nimittäin Bysantin keisari Heraklioksen vuonna 622 saamasta voitosta sodassa sassanideja vastaan. Sen jälkiseurauksena oli sassanidivaltakunnan hajoaminen ja arabiheimojen vapautuminen.[4] Tämän teorian mukaan "arabien aika" olisi muuttunut islamilaiseksi ajanlaskuksi 800-luvulla ja ajanlaskun alku olisi tällöin yhdistetty tarinaan profeetta Muhammedista.

Mytomorfisesti Muhammedin pako rinnastuu Mooseksen johdolla tehtyyn juutalaisen kansan exodukseen ja Luvatun maan valloitukseen. Tällä matkalla Mooses sai Jumalalta vuorella Pyhän kirjan (Toora) kuten Muhammed sai Koraanin. Juonikuvio, jossa tarinan sankari joutuu aluksi pakenemaan kodistaan, tunnetaan myös kansantarinoiden yhtenä perusrakenteena. [5]

Tarina Muhammedin hidžrasta vuonna 622 on joka tapauksessa erottamaton osa islaminuskoa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marjatta Kyyhkynen: Ajankohtainen Islam, s. 150. Helsinki: Gummerus, 1992. ISBN 951-625-103-X.
  2. a b c Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 145-167. Basam Books, 1999.
  3. Green, J. & Tsafrir, Y.: Greek Inscriptions from Ḥammat Gader: A Poem by the Empress Eudocia and Two Building Inscriptions. Israel Exploration Journal. 32, 2/3 77–96., 1982.
  4. Volker Popp: The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Is-lam., s. 17-124. Prometheus Books, 2010.
  5. Propp, V.J: Morfologia della fiaba. Einaudi, 2000.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]