Bahira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bahira kohtaa nuoren Muhammedin. Miniatyyri vuodelta 1315

Bahira (arab. بحيرى) oli profeetta Muhammedin varhaisessa elämäkerrassa Syyrian Bostrassa asunut erakkomunkki, joka sattui näkemään Muhammedin lapsena, kun tämä oli otettu mukaan setänsä Abu Talibin kauppakaravaaniin. Bahira tunnisti lapsessa tulevan suurmiehen, kehotti Abu Talibia palaamaan kiireesti takaisin Mekkaan ja varoitti heitä juutalaisista, jotka voisivat tehdä pojalle pahaa.[1][2]

Alkuperäinen tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäisen tarinan kertoo Ibn Ishaq 700-luvun puolivälin jälkeen, ja se on tallentunut Ibn Hishamin tekemänä versiona 800-luvun alussa. Itse tarina kertoo tapahtumista, jotka sattuivat viimeistään 580-luvulla. Ibn Ishaq kertoo, että Abu Talib otti pikku-Muhammedin mukaansa, koska tämäkin tahtoi karavaanimatkalle. Karavaani saapui Syyrian Bostraan, missä erakkomajassa asui munkki nimeltä Bahira. Hänellä oli hallussaan koko kristikunnan tieto. Se oli peräisin majassa olleesta kirjasta, joka oli kulkenut perintönä munkilta toiselle.

Abu Talibin retkue asettui lepäämään lähelle erakkomajaa, jolloin Bahira huomasi, että taivaalla ollut pilvi varjosti yksin Muhammedia, ja puu taivutti oksia suojatakseen häntä. Bahira valmisti sen takia aterian koko seurueelle ja kutsui sen syömään. Bahira tarkkaili Muhammedia ja etsi hänen kehostaan merkkejä, jotka hän tunsi kuvauksista. Hän kuulusteli poikaa, jonka vastaukset sopivat siihen kuvaukseen, joka Bahiralla oli. Hän havaitsi myös Muhammedin selässä profetian sinetin juuri siellä, missä sen pitikin olla. Tutkimustensa lopputuloksena Bahira esittää ennustuksen pojan tulevasta suuruudesta ja antaa varoituksensa. Jos juutalaiset näkevät saman kuin hän, he yrittäisivät vahingoittaa poikaa. Ibn Ishaq kertoo vielä, että tällainen yritys mahdollisesti tapahtuikin (hän ei tosin ollut asiasta varma). Kolme kirjan uskontoon kuuluvaa miestä, Zurair, Tammam ja Darish huomasivat saman, minkä Bahira, ja aikoivat käydä Muhammediin käsiksi. Bahira sai väkivallan estettyä vetoamalla siihen, mitä hänen hallussaan olevassa Kirjassa oli kirjoitettu pojasta, ja siitä, miten Jumala kostaisi, jos poikaan kajotaan.[1]

Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muhammed ja Sergius. Lucas van den Leydenin maalaus vuodelta 1508.

Bahiran tarina sai paljon huomiota keskiajan kristillisissä kirjoituksissa, joissa sen avulla selitettiin, miksi islamissa oli niin paljon kristillisiä aineksia. Bahira oli nähtävästi esikuva Johannes Damaskolaisen mainitsemalle "areiolaiselle munkille", jonka kanssa hän kertoo Muhammedin keskustelleen.[3] William Tripolilainen (k. 1277) kertoo, että Bahira opetti Muhammedille uskon yhteen Jumalaan ja opetti hänet rakastamaan Jeesusta ja Neitsyt Mariaa. Myöhemmin Muhammed kutsui Bahiran neuvonantajakseen Medinaan, missä kateelliset Muhammedin kumppanit surmasivat hänet.[4] Munkin nimeksi vaihtuu kristillisissä kirjoituksissa usein Sergius, ja tarina saa apokalyptisia käänteitä.[3]

Arviointia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orientalisti Hans Jansen katsoo, että tarina Bahirasta on sommiteltu luomaan uskonnonhistorian vaatimaa taustaa Muhammedille. Muhammedin matka Syyriaan johtaa hänet kristillisen munkin luo, joka pyhien kirjoitusten avulla tunnistaa hänet suurmieheksi. Bahiran hallussa ollut pyhä kirja ennustaa Muhammedin tulosta, kuten kristityt katsovat Vanhan testamentin ennustavan Kristuksesta. Samaa todistavat nuorelle Muhammedille tapahtuvat ihmeet. Varoitus juutalaisten juonista saadaan tarinassa puolueettomalta henkilöltä, mikä heikentää mahdollisia syytöksiä antisemitismistä.

Bostra oli ensimmäinen roomalainen kaupunki, johon tultiin, kun Hijazin suunnalta matkattiin pohjoisen suuntaan. Ibn Ishaq kertoo toisenkin tarinan, jossa Bostra mainitaan. Kun Muhammedin äiti oli tullut Mekassa raskaaksi, Muhammedin isän otsassa ennen siittämistä loistanut valo siirtyi hänen äitiinsä Aminaan. Aminan synnyttäessä Muhammedia hänestä lähti valo, joka riitti valaisemaan kaukaisen Bostran linnat.[5][6]

Elämäkerran tarinasta on karsittu turhat yksityiskohdat, kuten se, mitä tavaroita kauppakaravaani kuljetti.[7] Muhammedin ura jatkui sittemmin Khadijan kauppa-apulaisena, ja hän matkusti myöhemminkin Syyriaan.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta (suom. Jaakko Hämeen-Anttila), s. 43–46. Basam Books, 1999.
  2. Ibn Hisham: The Life of Muhammad. A translation of ishaq’s sirat rasul Allah with introduction and notes by A. Guillaume, s. 79–81. Oxford University Press, 1998. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b Norman Daniel: Islam and the West. The Making of an Image, s. 15. Oneworld, 1993. (englanniksi)
  4. Daniel, 1993, s. 110
  5. Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. 36. Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9.
  6. Light came out of Aaminah when she gave birth Fatwa nro. 353398. 27.12.2017. Islamweb.net.
  7. Jansen Hans: Mohammed. Eine Biographie, s. 54. Verlag C.H. Beck, 2008.