Eturauhasen tulehdus
1. Virtsarakko. 2. Häpyliitos. 3. Siitin.
4. Paisuvaiskudos. 5. Terska. 6. Esinahka.
7. Virtsaputki. 10. Rakkularauhanen.
11. Siemenheittotiehyt. 12. Eturauhanen.
13. Bulbouretraali- eli Cowperin rauhanen.
15. Siemenjohdin. 16. Lisäkives. 17. Kives.
18. Kivespussi.
Eturauhasen tulehdus on yhteisnimitys eturauhasen tulehdustiloille, jotka liittyvät oireiden keston ja aiheuttajan osalta toisistaan eroaviin tautikokonaisuuksiin.[1]
Päätyypit:
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisintä muotoa (pitkäaikainen ei-bakteeriperäinen eturauhastulehdus) ilmenee noin 15 %:lla miehistä elämän aikana.[2]
Syyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äkillinen bakteerin aiheuttama eturauhastulehdus ilmenee samanaikaisen rajun virtsatietulehduksen yhteydessä.[2] Aiheuttajabakteereja voivat olla Escherichia coli, enterokokit, stafylokokit, Chlamydia trachomatis tai Neisseria gonorrhoeae.[1][2]
Pitkäaikaisen bakteerin aiheuttaman eturauhastulehduksen aiheuttajabakteerit ovat samat kuin akuutissa muodossa. Koska useat antibiootit pääsevät eturauhaseen huonosti, bakteerit voivat jäädä eloon eturauhasessa ja aiheuttaa toistuvia virtsatietulehduksia.[2]
Pitkäaikaisen ei-bakteeriperäinen eturauhastulehduksen taustasyytä ei tunneta. Kylmettyminen voi laukaista kipuoireen.[2]
Granulomatoottinen eturauhastulehdus voi ilmetä virtsarakkosyövän hoidossa käytettävään BCG-huuhteluun liittyen. Sieni-infektioiden aiheuttamaa tulehdusta esiintyy immunosupressoiduilla potilailla.[1]
Oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äkillisessä bakteerin aiheuttamassa eturauhastulehduksessa oireet kehittyvät nopeasti. Niihin voi kuulua alavatsakipuja, kuumetta, pahoinvointia, lisääntynyttä virtsaamistarvetta, virtsaamispakkoa ja nivelsärkyjä.[2]
Pitkäaikaisessa ei-bakteeriperäisessä eturauhastulehduksessa esiintyy monimuotoisia kipuja välilihan, kivespussin, peräsuolen, peniksen tai alavatsan alueella. Muita oireita voivat olla virtsaamishäiriöt, seksuaalinen haluttomuus, erektio-ongelmat, veri siemennesteessä, kipu siemensyöksyn yhteydessä tai paineentunne peräaukon seudussa.[2]
Diagnoosi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eturauhastulehdusten diagnosoinnissa käytettäviä tutkimusmenetelmiä ovat muun muassa eturauhasen tunnustelu sormella (tuseeraus) sekä virtsa- ja tulehduskokeet.[2]
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äkillisen bakteerin aiheuttaman eturauhastulehduksen hoito edellyttää antibioottia ja mahdollisesti sairaalahoitoa.[2]
Pitkäaikaisen ei-bakteeriperäisen eturauhastulehduksen hoitokeinoja ovat tulehduskipulääkkeet, kipukynnystä nostavat lääkkeet, eturauhasta rentouttavat lääkkeet ja lämpimät istumakylvyt.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 Kumar, Vinay & Abbas, Abul K & Aster, Jon C: ”Prostate (Inflammation)”, Robbins and Cotran pathologic basis of disease, s. 981-982. 9. painos. Philadelphia, PA: Elsevier/Saunders, 2015. ISBN 978-1-4557-2613-4
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Lahdensuo, Kanerva: Eturauhastulehdus Lääkärikirja Duodecim. 24.11.2025. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 7.7.2026.