Ulostaminen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lampaan peräaukko ulostamisen aikana

Ulostaminen eli defekaatio (lat. defaecatio) on ruoansulatuksen viimeinen vaihe. Siinä suolesta poistuu peräaukon kautta ravinnon imeytymätön osa, uloste.[1]

Ihmisen ulostamisen tiheys vaihtelee välillä kolme kertaa päivässä – kolme kertaa viikossa. Harvempi ulostamistiheys voi olla merkki ummetuksesta ja tiheämpi ripulista.[2]

Fysiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peristaltiikka tuo peräsuoleen ulostemassaa. Peräsuolen seinämän venytys toimii ulostamisheijasteen eli defekaatiorefleksin (ks. refleksi) ärsykkeenä. Selkäytimen ristiosassa sijaitseva ulostamiskeskus saa tiedon tästä venytyksestä. Keskushermoston ylemmät osat valvovat ulostamiskeskuksen toimintaa.[1]

Ulostamisen aikana koolonin loppuosa supistuu. Sitä tärkeämpää on kuitenkin vatsalihasten supistus, joka nostaa painetta vatsaontelossa. Kurkunpää sulkeutuu, jottei paine pääse karkaamaan.[1]

Ulosteen mukana suolesta poistuu ravinnon imeytymätön osan lisäksi paljon suolistobakteereja ja joko suolen seinämästä irronneita tai maksan sappeen erittämiä kuona-aineita.[1]

Ulostustarvetta on usein aamiaisen jälkeen, sillä sekä herääminen että syöminen stimuloivat koolonin massaperistaltiikkaa. Siistiksi opettelevalle lapselle voikin olla eduksi, jos hänet istutetaan potalle aina aamiaisen jälkeen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Hiltunen, Erkki et al: ”14.11 Ulostaminen”, Galenos – johdanto lääketieteen opintoihin, s. 404. Helsinki: WSOYpro Oy, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2.
  2. Tresca, Amber J.: Normal Bowel Movements About Health. 23.3.2015. About.com. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)