Siirry sisältöön

Elektroniaffiniteetti

Wikipediasta

Elektroniaffiniteetti on reaktioentalpia, joka vapautuu kun kaasumaisessa olomuodossa olevaan neutraaliin atomiin kiinnittyy elektroni muodostaen anionin. Elektroniaffiniteetti, , on eristetyn atomin ominaisuus.[1]

Ensimmäinen elektroniaffiniteetti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elektronin kiinnittyessä neutraaliin atomiin, on sen ensimmäisen elektroniaffiniteetin arvo:

(1)

Elektroniaffiniteetti on negatiivinen, koska reaktio on eksoterminen: tällöin yksi mooli atomeja saa reaktiossa elektroneja muodostaen yksi mooli anioneja ja samalla vapautuu energiaa. Esimerkiksi Cl-atomin . Suuri negatiivinen arvo aiheutuu siitä, että Cl-atomi saa reaktiossa (1) jalokaasurakenteen. Toisaalta elektronin kiinnittyessä maa-metalliatomiin, on kyseessä endoterminen reaktio. Esimerkiksi Ba-atomin . Positiivinen arvo aiheutuu siitä, että Ba-atomin uloin elektronikuori on täynnä, ja atomiin kiinnittyvä elektroni joutuu menemään uudelle elektronikuorelle. Metalliatomilla on helpompaa luovuttaa elektroni muodostaen kationi kuin vastaan ottaa elektroni.

Toinen elektroniaffiniteetti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaksollisen järjestelmän VIB-pääryhmän O- ja S-atomit voivat vastaanottaa kaksi elektronia. Tällöin toisen elektronin elektroniaffiniteetin arvo vastaa reaktiota, jossa yhdestä moolista anioneja muodostuu yksi mooli dianioneita:

(2)

Elektroniaffiniteetti on positiivinen, koska reaktio on endoterminen. Esimerkkinä ovat O-atomin 1. ja 2. elektroniaffiniteetit:

(3)
(4)

Alkuaineiden elektroniaffiniteetit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaksollisessa järjestelmästä on yleisesti todettavissa elektroniaffiniteettin suurenevan pääryhmien myötä oikealle siirryttäessä tai siirryttäessä jaksoissa ylöspäin.[2][3] Taulokossa on merkittynä ensimmäinen elektroniaffiniteetti arvo yksikössä .

ryhmä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18
jakso
1 H
-73
He
(50)
2 Li
-60
Be
(50)
B
-27
C
-122
N
7
O
-141
F
-328
Ne
(120)
3 Na
-53
Mg
(40)
Al
-42
Si
-134
P
-72
S
-200
Cl
-349
Ar
(96)
4 K
-48
Ca
-2
Sc
-18
Ti
-7
V
-51
Cr
-65
Mn
(50)
Fe
-15
Co
-64
Ni
-112
Cu
-119
Zn
(60)
Ga
-29
Ge
-119
As
-78
Se
-195
Br
-325
Kr
(96)
5 Rb
-47
Sr
-5
Y
-30
Zr
-42
Nb
-89
Mo
-72
Tc
(-53)
Ru
(-101)
Rh
-110
Pd
-54
Ag
-126
Cd
(70)
In
-37
Sn
-107
Sb
-101
Te
-190
I
-295
Xe
(80)
6 Cs
-46
Ba
-14
La
-54
Hf
-17
Ta
-31
W
-79
Re
-6
Os
-104
Ir
-151
Pt
-205
Au
-223
Hg
(50)
Tl
-31
Pb
-34
Bi
-91
Po
(-136)
At
-233
Rn
(70)
7 Fr
(-47)
Ra
(-10)
Ac
-34
Rf
 
Db
 
Sg
 
Bh
 
Hs
 
Mt
 
Ds
 
Rg
(-151)
Cn
(0)
Nh
(-67)
Fl
(0)
Mc
(-35)
Lv
(-75)
Ts
(-166)
Og
(-8)
  1. Antti Kivinen ja Osmo Mäkitie, Kemia, s. 133, (1978), Otava, ISBN 951-1-04393-5
  2. R.T. Myers, Journal Chemical Education, (1990), Vol. 67, s. 307
  3. J.C. Wheeler, Journal Chemical Education, (1997), Vol. 74, s. 123