Elektroniaffiniteetti
Elektroniaffiniteetti on reaktioentalpia, joka vapautuu kun kaasumaisessa olomuodossa olevaan neutraaliin atomiin kiinnittyy elektroni muodostaen anionin. Elektroniaffiniteetti, , on eristetyn atomin ominaisuus.[1]
Ensimmäinen elektroniaffiniteetti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elektronin kiinnittyessä neutraaliin atomiin, on sen ensimmäisen elektroniaffiniteetin arvo:
- (1)
Elektroniaffiniteetti on negatiivinen, koska reaktio on eksoterminen: tällöin yksi mooli atomeja saa reaktiossa elektroneja muodostaen yksi mooli anioneja ja samalla vapautuu energiaa. Esimerkiksi Cl-atomin . Suuri negatiivinen arvo aiheutuu siitä, että Cl-atomi saa reaktiossa (1) jalokaasurakenteen. Toisaalta elektronin kiinnittyessä maa-metalliatomiin, on kyseessä endoterminen reaktio. Esimerkiksi Ba-atomin . Positiivinen arvo aiheutuu siitä, että Ba-atomin uloin elektronikuori on täynnä, ja atomiin kiinnittyvä elektroni joutuu menemään uudelle elektronikuorelle. Metalliatomilla on helpompaa luovuttaa elektroni muodostaen kationi kuin vastaan ottaa elektroni.
Toinen elektroniaffiniteetti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaksollisen järjestelmän VIB-pääryhmän O- ja S-atomit voivat vastaanottaa kaksi elektronia. Tällöin toisen elektronin elektroniaffiniteetin arvo vastaa reaktiota, jossa yhdestä moolista anioneja muodostuu yksi mooli dianioneita:
- (2)
Elektroniaffiniteetti on positiivinen, koska reaktio on endoterminen. Esimerkkinä ovat O-atomin 1. ja 2. elektroniaffiniteetit:
- (3)
- (4)
Alkuaineiden elektroniaffiniteetit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaksollisessa järjestelmästä on yleisesti todettavissa elektroniaffiniteettin suurenevan pääryhmien myötä oikealle siirryttäessä tai siirryttäessä jaksoissa ylöspäin.[2][3] Taulokossa on merkittynä ensimmäinen elektroniaffiniteetti arvo yksikössä .
| ryhmä | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | |
| jakso | |||||||||||||||||||
| 1 | H -73 |
He (50) | |||||||||||||||||
| 2 | Li -60 |
Be (50) |
B -27 |
C -122 |
N 7 |
O -141 |
F -328 |
Ne (120) | |||||||||||
| 3 | Na -53 |
Mg (40) |
Al -42 |
Si -134 |
P -72 |
S -200 |
Cl -349 |
Ar (96) | |||||||||||
| 4 | K -48 |
Ca -2 |
Sc -18 |
Ti -7 |
V -51 |
Cr -65 |
Mn (50) |
Fe -15 |
Co -64 |
Ni -112 |
Cu -119 |
Zn (60) |
Ga -29 |
Ge -119 |
As -78 |
Se -195 |
Br -325 |
Kr (96) | |
| 5 | Rb -47 |
Sr -5 |
Y -30 |
Zr -42 |
Nb -89 |
Mo -72 |
Tc (-53) |
Ru (-101) |
Rh -110 |
Pd -54 |
Ag -126 |
Cd (70) |
In -37 |
Sn -107 |
Sb -101 |
Te -190 |
I -295 |
Xe (80) | |
| 6 | Cs -46 |
Ba -14 |
La -54 |
Hf -17 |
Ta -31 |
W -79 |
Re -6 |
Os -104 |
Ir -151 |
Pt -205 |
Au -223 |
Hg (50) |
Tl -31 |
Pb -34 |
Bi -91 |
Po (-136) |
At -233 |
Rn (70) | |
| 7 | Fr (-47) |
Ra (-10) |
Ac -34 |
Rf |
Db |
Sg |
Bh |
Hs |
Mt |
Ds |
Rg (-151) |
Cn (0) |
Nh (-67) |
Fl (0) |
Mc (-35) |
Lv (-75) |
Ts (-166) |
Og (-8) | |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Antti Kivinen ja Osmo Mäkitie, Kemia, s. 133, (1978), Otava, ISBN 951-1-04393-5
- ↑ R.T. Myers, Journal Chemical Education, (1990), Vol. 67, s. 307
- ↑ J.C. Wheeler, Journal Chemical Education, (1997), Vol. 74, s. 123