Bengt Bergman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toimittaja Bengt Bergman vuonna 1964.

Valter Bengt Olof Bergman (19. kesäkuuta 1936 Helsinki[1]20. helmikuuta 2022 Tammisaari[2]) oli suomalainen radiojohtaja ja RKP:n entinen puoluesihteeri.[3]

Bergman vietti lapsuutensa Pohjankurun asemalla, kävi Ruotsissa sotalapsena ja kirjoitti ylioppilaaksi Karis-Billnäs samskolasta vuonna 1955. Hän opiskeli sitten Helsingin yliopistossa ja Åbo Akademissa mutta aloitti ennen valmistumistaan työt toimittajana.[4]

Bergman oli Västra Nylandin toimittaja 1957–1977, paitsi vuoden ajan 1961–1962 Åbo Underrättelserissa. Vuosina 1977–1981 hän oli ruotsalaisen kansanpuolueen puoluesihteeri, ja tuolloin hänet valittiin – vastustuksesta huolimatta – Yleisradion ruotsinkielisen toiminnan johtajaksi.[5] Hän jäi tehtävästä eläkkeelle 1996 mutta kirjoitti edelleen kolumneja Västra Nylandiin sekä julkaisi kolme tietokirjaa, muun muassa haastatteluteoksen Jan-Magnus Janssonista.

Bergman asui Tammisaaressa.[6] Hän oli kaupunginvaltuutettu 1965–1972.[4]

Bengt Bergmanin puoliso vuodesta 1959 oli peruskoulunopettaja Ann-Marie Sandström. He saivat kaksi tytärtä.[4]

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • I bygdens tjänst: Radio Västnyland 50 år. Rundradion, 1997
  • Ordet står ännu kvar: En bok om Jan-Magnus Jansson. Schildts & Söderströms, 2004
  • Endast i drömmen är vi fria: Minnesanteckningar av Bengt Bergman. Omakustanne, 2012

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hämäläinen, Irja (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 80. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
  2. Sundström, Jesper: Journalisten Bengt Bergman är död. Hufvudstadsbladet 21.2.2022.
    Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 20.3.2022, s. B 24.
  3. Facta 2001, osa 2, p. 445. WSOY 1981.
  4. a b c Vem och vad 2010, s. 71. Helsingfors 2010. ISBN 978-951-50-2002-4
  5. Stenbäck, Pär: Nekrolog: Bengt Bergman. Hufvudstadsbladet, 20.3.2022, s. 37.
  6. Lindberg, Camilla: Bengt Bergman utkommer med sina minnesanteckningar Västra Nyland. 16.10.2012. Arkistoitu 28.1.2013. Viitattu 7.9.2015. (ruotsiksi)