Björneborgs Tidning
Björneborgs Tidning | |
---|---|
Lehtityyppi | sanomalehti |
ISSN | ISSN 1457-4276 |
Perustettu | 1860 |
Lakkautettu | 1965 |
Sitoutuneisuus | RKP |
Kotikunta | Pori |
Kotimaa | Suomi |
Ilmestymistiheys | kahdesti viikossa (1906–1965) |
Kieli | ruotsi |
Björneborgs Tidning oli vuosina 1860–1865 ja 1873–1965 Porissa ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunginlääkäri Theodor Tigerstedtin perustaman Björneborgs Tidningin ensimmäinen numero ilmestyi 6. heinäkuuta 1860, ja päivää myöhemmin aloitti ilmestymisensä suomenkielinen Porin Kaupungin Sanomia. Kyseessä olivat Porin ensimmäiset varsinaiset sanomalehdet, sillä niitä edeltänyt Björneborgs Notis- och Annonsblad ehti ilmestymään keväällä 1852 vain kahden näytenumeron verran ennen kaupungin tuhonnutta tulipaloa.[1] Kerran viikossa ilmestynyttä lehteä painettiin Björneborgs Notis- och Annonsbladia julkaisseen C. F. Sjöblomin entisessä kirjapainossa, jonka omistajaksi keväällä 1860 oli tullut Pietarissa vaikuttanut saksalaissyntyinen kirjaltaja Mauritz Thiesen (1827–1887). Björneborgs Tidning keskittyi Porin ruotsinkieliselle väestölle tärkeisiin aiheisiin kuten kauppaan, merenkulkuun ja teollisuuteen. Lisäksi lehdessä julkaistiin muun muassa J. A. Lindströmin artikkeleita Satakunnan historiasta. Björneborgs Tidning ei saavuttanut laajaa lukijakuntaa, sillä esimerkiksi vuonna 1861 tilaajamäärä oli 306, joista kaupungin ulkopuolelle meni 90. Lehden julkaiseminen lopetettiin kannattamattomana kesäkuussa 1865.[2][3]
Kirjakauppias Otto Palanderin ostettua Thiesenin kirjapainon, hän julkaisi Björneborg-nimistä lehteä vuodet 1865–1872. Palanderin lopetettua lehden julkaisun Theodor Tigersted perusti uuden kirjapainon, ja alkoi jälleen julkaisemaan Björneborgs Tidningiä tammikuussa 1873. Vuonna 1881 kirjapaino ja lehti siirtyivät Axel Gabriel Bergbomin omistukseen, joka puolestaan myi ne W. Rosenlew & Co:lle kesällä 1895. Vuonna 1903 kirjapaino siirtyi faktori Emil Wahlsteinin omistukseen ja lehti vuonna 1905 hänen perustamalleen Ab Björneborgs Tidningille. Wahlsteinin kuoltua 1915 lehti ja kirjapaino yhdistettiin samaksi yhtiöksi Björneborgs Tidnings- och Tryckeri Ab.[4] Sen pääosakas oli Rosenlew ja myöhemmin mukaan tuli muun muassa Svenska Kulturfonden i Björneborg. Kirjapaino ja lehden konttori sijaitsivat Itäisen Raatihuoneenkadun (nyk. Selim Palmgrenin katu) varrella Junneliuksen palatsin kellarikerroksessa, ja toimitus oli Hallituskadun toisella puolella sijaitsevassa kulmatalossa.[5]
Ensimmäisen kerran ilmestyessään Björneborgs Tidning suhtautui kieliriitoihin maltillisesti, mutta 1870-luvulta lähtien se oli ruotsalaisen puolueen kannattaja. Vuonna 1888 Björneborgs Tidningiin kyllästyneet maltillisemmat ruotsinkieliset perustivat oman lehden Westra Finland, joka ilmestyi viiden vuoden ajan. Kieliriitojen aikana Björneborgs Tidningin suomettarelainen vastustaja oli Otto Palanderin 1873 perustama Satakunta, jonka kanssa lehti kävi kiivasta sananvaihtoa.[2] Ruotsalaisen puolueen lakkauttamisen jälkeen Björneborgs Tidning jatkoi ruotsalaisen kansanpuolueen äänenkannattajana. Ensimmäisen sortokauden aikana keväällä 1905 viaranomaiset lakkauttivat lehden kolmeksi kuukaudeksi, jolloin kirjapainon faktorina toiminut Emil Wahlstein julkaisi useita eri nimillä ilmestyneitä uutis- ja ilmoituslehtiä.[6]
Björneborgs Tidningiä tehtiin sivutoimisesti, minkä vuoksi päätoimittajat vaihtuivat usein. Ainoita pitempiaikaisia olivat John Linsén sekä 45 vuotta tehtävässä toiminut Carl von Diederichs.[1] Björneborgs Tidning eli kukoistuskauttaan ollessaan Rosenlewin omistuksessa, jolloin se ilmestyi kolmesti viikossa ja yhtiön eri puolilla maailmaa olleet edustajat toimivat lehden kirjeenvaihtajina. Valtakunnallista huomiota Björneborgs Tidning sai kirjailija K. A. Tavaststjernan lyhyeksi jääneellä päätoimittajakaudela 1896–1898. Suurimman osan ajastaan kahdesti viikossa ilmestynyttä lehteä julkaistiin kolmesti viikossa myös sisällissodan jälkeen keväällä 1918.[4]
Björneborgs Tidning lakkautettiin tappiollisena vuoden 1965 lopussa.[7] Lehden lakkauttamisen jälkeen kirjapaino jatkoi toimintaansa nimellä Porin Painotuote Oy. Vuodesta 1969 lähtien se toimi Ulasoorissa ja kirjapainotoiminnan ohella valmisti myös kartonkipakkauksia. Yhtiön omistivat tuolloin puoliksi Rosenlew ja Oy Kyro Ab. Porin Painotuote Oy lopetti toimintansa 1977, jolloin sen laitteet myytiin A. Ahlströmille.[5]
Päätoimittajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Zilliacus, Gunvor: Ett sekel svensk journalistik. Björneborg: Björneborgs Tidnings- och Tryckeri, 1960.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Salmenperä, Eino: ”Sata vuotta satakuntalaista sanomalehteä”, Satakunnan Kansa ja sen edeltäjät 1873–2003, s. 9, 13, 21, 30. Pori: Satakunnan Kirjateollisuus, 1973. ISBN 952-91539-1-0.
- ↑ a b Saarinen, Juhani: Porin historia 1809–1939, s. 775–779. Pori: Porin kaupunki, 1972. DIGI – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa (PDF).
- ↑ Saarenheimo, Mikko: ”Ääriviivoja Porin sanomalehtioloista 1860-luvulla”, Satakunta : kotiseutututkimuksia IV, s. 126–131. Helsinki: Satakuntalainen Osakunta, 1916. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Diederichs, Carl von: En blick tillbaka – och framåt. Björneborgs Tidning, 6.7.1920, nro 52, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Björneborgs Tidnings- och Tryckeriaktiebolag Pörssitieto. Viitattu 22.5.2020.
- ↑ Kaarna, Väinö : Winter, Kaarina (toim.): Suomen sanomalehdistön bibliografia 1771–1963, s. 13. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1963. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Björneborgs Tidning lakkaa ilmestymästä. Helsingin Sanomat, 19.11.1965, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.5.2020.
Yhä ilmestyvät lehdet | |
---|---|
Lopetetut lehdet | |
Ahvenanmaalla ilmestyvät lehdet |