Banja
Banja (ven. баня) on puulämmitteinen venäläinen kansansauna, jolla on keskeinen osa Venäjän kansanperinnettä.
Banja on tyypillisesti hirsistä rakennettu sauna, joka on tilkitty sammaleilla.[1] Löylyhuonetta kutsutaan nimellä (ven. парная, parnaja) tai arkikielessä (ven. парилка, parilka). Sen rakenne muistuttaa suomalaista saunaa, mutta perinteisessä banjassa lämpötila on yleensä matalampi ja suhteellinen ilmankosteus korkeampi. [2]
Löylykulttuurin historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eräs varhaisimmista kirjallisista pohjoisen saunan kuvauksista on peräisin Venäjältä kiovalaisen historioitsija Nestorin kuvatessa Novgorodin pohjoispuolisen alueen kylpyriittejä vuonna 1113. Kronikassa kuvataan kuumissa pirteissä kylpemistä saunojien vastoessa itseään puunlehvillä.[3] Vielä vanhempi kuvaus sijoittuu 900-luvun Kiovaan, jossa sikäläinen ruhtinatar Pyhä Olga surmautti naapuriheimon lähettiläät ”kylpypirttiin” kostoksi Kiovan entisen ruhtinaan, miehensä Igorin kuolemasta.[4]
Venäjän sana par tarkoittaa sekä löylyä että höyryä. Näin on vaikea päätellä, olivatko muinaisvenäläiset saunat löyly- vai höyrysaunoja. Venäläinen tutkija ja tulkki Rudolf Sykiäinen esitteli kirjassaan Venäläinen sauna (2003)[5] banjan tuhatvuotista historiaa. Jopa venäläisessä leivinuunissa on saunottu. Reilun kokoinen uuni on ollut kautta aikojen venäläistuvan eli izban keskipiste. Leipomisen jälkeen sinne kömmittiin sisään lämmittelemään ja jossain vaiheessa keksittiin siellä peseytyäkin. Ja saunominen leivinuunissa oli yleistä vielä 1800-luvulla. Aatelistolla, ruhtinailla ja tsaarin hovissa kylpeminen oli toisenlaista. Käytössä olivat ruhtinaalliset kylpyläsaunat ja saunomiseen liittyi monenlaisia seremonioita ja asetuksia. Itse tsaarilla oli saunomisessa apuna seitsemän eri asteen virkamiestä aina vaatevastaavasta saunottajaan ja pyyhkeenpitäjään asti. Yläluokka saunoi viikoittain ja erityisten juhlien yhteydessä kuten ennen häitä ja häiden jälkeen. Tsaarin hovi saattoi järjestää banjassa suuret illalliset saunan jälkeen. Ja sitten taas saunottiin tuntikaupalla ja taas syötiin, että jaksettiin saunoa ja saunottiin, että jaksettiin syödä. Saunominen kysyi kuntoa. Saunassa kuoltiin ja saunassa synnyttiin, aivan kuin suomalaisessa saunassakin on tehty.[6]
Venäläiset saunat nykyisin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäläiset saunat voivat muistuttaa suomalaisia saunoja. Viime aikoina yleisissä saunoissa käyminen on noussut jonkin verran muotiin, mutta perinteiset kansansaunat eli banjat ovat vähentymässä. Niitä käyttävät säännöllisesti erityisesti vanhempi väestö, opiskelijat ja vähävaraisemmat ihmiset.[7] Samalla suomalaiset saunat, erityisesti sähkösaunat, ovat yleistymässä Venäjällä.
Banjan kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Banja on venäläisessä kulttuurissa paitsi rentoutumispaikka myös sosiaalinen kohtaamispaikka, jossa syödään, juodaan ja vietetään aikaa ystävien kanssa. Perinteisesti banjan on katsottu "puhdistavan sielun ja parantavan kehon sairauksista".[8] Paikoin on suomalais- ja turkkilaistyylisiä saunaosastoja ja porealtaita, uima-altaita ja baariosastoja. Tarjolla on sekä läntistä saunakulttuuria että venäläistä yhteisöllisyyttä ja rentouttavaa tunnelmaa. Banjojen rakentaminen rannan yhteyteen ei ole aina mahdollista. Banjoissa voi olla erillinen vilvoitteluallas kastautumista varten.[9]
Löylyhuoneen lämmitys ja löyly
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Banjan löylyhuone lämmitetään puilla ja lämpötila voi nousta jopa 100 °C:een. Saunomisen aikana kiukaalle heitetään runsaasti vettä, mikä nostaa ilman suhteellisen kosteuden korkeaksi ja luo tyypillisen kosteahkon löylyn. Löylyhuone on yleensä tiiviisti rakennettu, ja sen paksut puuseinät pitävät lämmön ja kosteuden tehokkaasti sisällä.[2] Kuten suomalaisessakin saunassa, banjassa harrastetaan vastomista. Vasta eli vihta, tehdään yleensä koivusta, mutta myös osittain tai kokonaan katajasta tai tammesta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ aaro: Tervetuloa venäläiseen banjaan Pakkanen.fi. 7.9.2021. Viitattu 18.9.2025.
- ↑ a b Tuukka Sandström: Löylyn palvojat – Moskovan perinteisimmät banjat | Saunologia.fi saunologia.fi. 5.10.2017. Viitattu 18.9.2025.
- ↑ Useita: Nestorin Kronikka. (Dmitri Sergejevitš Lihatšovin venäjänkielisestä tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Metšev) Suomentanut Marja-Leena Jaakkola. WSOY, 1994. ISBN 9510198285
- ↑ Mikkel Aaland: The Russian Bania. History of the Great Russian Bath. cyberbohemia, 1998. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rudolf Sykiäinen: Venäläinen Sauna. Johan Beckman Institute, 2003. ISBN 978-952-5412-19-2
- ↑ Pentti Stranius s. 20
- ↑ Kati: Venäläinen saunakulttuuri World of Sauna. 11.1.2021. Viitattu 20.9.2025.
- ↑ Venäläinen banya: Vieraile ja koe venajalla.fi. 13.11.2024. Viitattu 20.9.2025.
- ↑ Cold Therapy in Russian Banyas – A Tradition of Heat & Ice Renu Therapy. Viitattu 20.9.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Banja Wikimedia Commonsissa
| Saunakylpy eri kulttuureissa | |
|---|---|
| Kiuas | |
| Saunominen | |
| Saunarakennus | |
| Saunakulttuuri | |
| Valmistajat | |
| Sauna kansanperinteessä | |
| Sauna kulttuurissa ja taiteessa | |