Saunatonttu
Saunatonttu on suomalaisessa kansanperinteessä tonttu, joka asuu saunassa.[1]
Saunatonttua on kuvattu vaihtelevasti mieheksi tai naiseksi, vanhaksi tai nuoreksi, jopa ihmisen ja koiran sekamuodon näköiseksi. Joskus saunatontun on kuvattu vaihtavan ilmenemismuotoaan. Saunatontun on uskottu asuvan saunassa kiukaan ja seinän välisessä pienessä tilassa, joten joskus se on kuvattu pienikokoiseksi.[2]
Luonteeltaan saunatonttu on yleensä kuvattu hyväntahtoiseksi, hyväsydämiseksi ja hyväntuuliseksi. Saunatontulla on kuitenkin myös vaativa puolensa, ja se saattaa heittäytyä jopa hengenvaaralliseksi. Tämän vuoksi ihmiset ovat pyrkineet olemaan saunatonttunsa kanssa hyvissä väleissä. Saunatonttu pyrkii varmistamaan sen, että saunassa käyttäydytään saunan arvolle sopivalla tavalla. Koska saunatonttu rakastaa rauhaa, saunassa on sen mieliksi pyritty käyttäytymään kuin kirkossa eli välttämään metelöintiä, kiroilua ja riitelyä. Saunassa ei ole myöskään syöty, juopoteltu, virtsattu tai piereskelty. Liian myöhään saunomista on vältetty, etenkin pyhäpäivän aattona. Saunaan on kävelty ryhdikkäästi ja kunnioittavasti, eikä kyyryssä tai vetelästi horjuen. Sisään tultaessa ja poistuttaessa on saunatonttua muistettu tervehtiä ja hyvästellä kunnioittavasti. Saunatontulle on jätetty löylyä ja vihta, ja saunan ovi on suljettu kunnolla, jotta tonttu ei metelöisi koko yötä. Taloon palanneet saunajat ovat tuoneet tontulta terveiset. Satunnaisten kulkijoiden tai muidenkaan ei ole annettu yöpyä saunassa ilman saunatontulta saatua lupaa, sillä saunatonttu pitäisi heidät hereillä koko yön.[3]
Jos saunatonttua kohdeltiin hyvin, se varmisti saunan toimivuuden, löylyjen puhtauden ja saunojien hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä esti saunaa palamasta. Suuttunut saunatonttu sen sijaan saattoi tehdä monenlaisia pahoja asioita, kuten aiheuttaa häiriöitä, sairauksia, onnettomuuksia ja kuolemia. Tyypillistä suuttuneen saunatontun käyttäytymistä on pitkä ja ankara löylyttäminen. Saunatontun aiheuttamista kuolemantapauksista on raportoitu Suomessa monella paikkakunnalla.[4]
Saunatontun kerrotaan yleensä muuttaneen uuteen saunaan, kun sellainen on rakennettu vanhan tilalle. Joskus tämä on varmistettu sillä, että uusi sauna on rakennettu osittain vanhan saunan hirsistä tai nurkkakivistä. Joskus on riittänyt vanhan saunan uunin tuhkien siirto uuteen saunaan. Hankalasta saunatontusta on voitu päästä eroon rakentamalla uusi sauna kokonaan uusista osista.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Santtutonttu, saunatonttu Suomen Saunatonttu -kirjassa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saure, Heikki: Tonttu: tarua ja totta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2021. ISBN 978-951-858-336-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Saunakylpy eri kulttuureissa: |
Suomalainen sauna • Banja • Turkkilainen sauna • Hikimaja • Temascal • Laconicum • Sentō |
|---|---|
| Kiuas: | |
| Saunominen: |
Löyly • Vasta • Lauteet • Istuinalunen • Avantouinti |
| Saunarakennus: |
Historialliset saunatyypit • Savusauna • Rantasauna • Talosauna • Huoneistosauna • Kylpyhuonesauna • Metsäsauna • Autosauna • Uunissa saunominen |
| Suomalainen sauna | |
| Sauna kansanperinteessä: | |
| Saunakulttuuri: |
Yleinen sauna • Tamminiemen saunaseura • Suomen Saunaseura • Homosauna • Täisauna • Saunomisen maailmanmestaruuskilpailut |
| Sauna taiteessa: |
Sauna – puhtaasti suomalainen • Saunassa • Miesten vuoro • Kelluva sauna |