Vergina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sisäänkäynti Verginan hautakumpuun

Vergina (kreik. Βεργίνα) on kunta Kreikan pohjois-osassa Keski-Makedonian maakunnassa ja Imathian prefektuurissa. Se sijaitsee 13 kilometriä kaakkoon prefektuurin pääkaupungista Veriasta ja 80 kilometriä lounaaseen maakunnan pääkaupungista Thessalonikista. Kunnassa on noin 2000 asukasta.

Vergina sijaitsee lähellä muinaista Aigaita, joka oli Makedonian pääkaupunki argearilaisen dynastian aikana vuodesta 650 eaa. eteenpäin. Verginan arkeologinen alue on listattu myös UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin Aigai[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäänkäynti erääseen Verginan haudoista

Aigai oli merkittävä makedonialainen kaupunki. Sillä oli merkittäviä kauppasuhteita ja kulttuurisia yhteyksiä merkittäviin kreikkalaisiin keskuksiin, kuten Ateenaan, Samokselle ja Korinttiin. Arkhelaos toi hoviinsa taiteilijoita, runoilijoita ja filosofeja ympäri Kreikkaa 400-luvun lopulla. Aigaissa mm. Euripides kirjoitti viimeiset tragediansa.

Makedonian valtakunnan pääkaupunki siirrettiin Pellaan 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Aigai säilytti silti merkittävän aseman kuningaskunnan pyhänä kaupunkina, jonne kuninkaat edelleen haudattiin. Filippos II murhattiin häiden aikana Aigaissa vuonna 336 eaa., minkä jälkeen Aleksanteri Suuri nousi kuninkaaksi.

Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen hänen valtakuntansa jakautui moniin osiin. Aigai säilyi Makedonian kuninkaiden kaupunkina, vaikka hieman rappioituneena. Roomalaisvalloituksen aikana 168 eaa. Aigai tuhottiin. Kaupunki rakennettiin uudelleen ensimmäisellä vuosisadalla, mutta hylättiin lopullisesti 400-luvulla.

Nykyinen Vergina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vergina perustettiin vuonna 1922, kun kaksi pientä maalaiskylää Koutles (kreik. Κούτλες) ja Barbes (Mπάρπες) yhdistettiin. Turkkilainen päällikkö omisti nämä kylät tätä ennen, ja niissä eli 25 kreikkalaista perhettä maaorjina. Lausannen sopimuksen ja turkkilaisten häädön jälkeen maat jaettiin pitkälti paikallisille asukkaille ja 121 muulle kreikkalaiselle perheelle, jotka muuttivat alueella Bulgariasta ja Anatoliasta.

Arkeloginen kohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologisessa mielessä Verginasta kiinnostuttiin jo 1850-luvulla tietäen, että lähistöllä sijaitsi muinainen Aigai. Ensimmäiset kaivaukset suoritti ranskalainen Léon Heuzey 1861 Napoleon III:nnen sponsoroimana. Osa Palatistan palatsista löydettiin tuolloin. Kaivauksen kuitenkin jouduttiin keskeyttämään malariauhan takia.

Verginan aurinko

Kaivauksia jatkettiin vasta 1937. Tällä kertaa ne keskeytti sota Italiaa vastaan kahden vuoden päästä. Sodan jälkeen kaivauksia jatkettiin ja 1950- ja 1960-luvuilla loput kuninkaalliset rakennukset löydettiin. Kreikkalainen arkeologi Manolis Andronikos vakuuttui myöhemmin siitä, että tumuluksen, eli hautakummun, sisään oli haudattu Makedonian kuninkaita.

Vuonna 1977 Andronikos löysi neljä hautakammiota, jotka olivat säilyneet koskemattomina, sekä kolme vuonna 1980. Andronikos väitti, että yksi haudoista olisi Filippos II:n ja toinen Aleksanteri IV:n. Tämä väite on tosin jäänyt hieman kiistanalaiseksi. Eräässä kultalaatikossa oli kaiverrettu Verginan aurinko, jota nykyään pidetään Makedonian valtakunnan symbolina. Siitä tuli kansainvälisesti tunnettu, kun vuonna 1991 vasta perustettu Makedonian tasavalta otti sen käyttöönsä lipussaan. Kreikkalaisten vastalauseiden jälkeen Makedonia muutti lippuaan vuonna 1995.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 40°28′52″N, 22°18′49″E