Stateeri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kultastateeri, jossa on kreikkalais-baktrialaisen kuningaskunnan hallitsija Eucratidesin kuva, on suurin Antiikin ajan kultakolikko. Kolikko painoi 169.2 grammaa, ja oli halkaisijaltaan 58 millimetriä.

Stateeri (kreikaksi στατήρ, kirjaimellisesti "paino") oli muinainen rahayksikkö antiikin Kreikassa ja sen alueilla. Termiä käytetään myös samanlaisista kolikoista, jotka jäljittelivät kreikan stateereja ja joita lyötiin muualla antiikin ajan Euroopassa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stateereja, kuten muitakin kreikkalaisia hopearahoja, ensin harkkoja ja myöhemmin kolikoita, lyötiin vuosina 800 eaa. - 50 jaa. Robin Lane Foxin mukaan sen ottivat käyttöön ensimmäisinä euboialaiset, ja sen esi­kuvana oli foinikalaisten sekeli, joka oli suunnilleen samanpainoinen ja arvoltaan 50:s­osa minasta[1].

Kolikkoa lyötiin alun perin Ateenassa, jossa se oli neljän drakman arvoinen, vaikka muualla se oli yleensä vain kahden drakhman arvoinen. Stateeria lyötiin myös Korintissa ja joissakin Välimeren saarilla kuten Aíginassa ja Kydonialla[2]. Esimerkiksi yksi Kydonialla lyöty hopeakolikko oli stateeri, jossa oli minolaisen jumalattaren Britomartisin kuva[3].

On olemassa myös kultastateeri, mutta sitä lyötiin vain paikallisesti, ja se oli pää­asiassa vain kirjan­pidollinen yksikkö, jonka arvo eri aikoina ja eri paikoissa vaihteli 20 ja 28 drakhman välillä. Ateenalainen kultastateeri oli 20 drakman arvoinen, koska yksi kultastateeri painoi yleensä noin 8,5 grammaa, kaksi kertaa niin paljon kuin drakhma, kun taas osittain kullattu, hopeaa ja variansseja sisältävä raha oli arvoltaan kymmenesosa siitä. Kultastateerien käyttö maksuvälineenä näyttää olevan enimmäkseen makedonialaista alkuperää. Parhaiten tunnettu kultastateerityyppt on 28 drakman Kyzikenos Kyzikosista.

Ei-kreikkalaiset stateerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kelttiläinen stateeri, joka valmistettiin hopean ja elohopean seoksesta, löydetty Armoricasta

Kelttiläiset heimot toivat stateereja Länsi-Eurooppaan käytettyään niitä ollessaan palkkasotureina Pohjois-Kreikassa. Kulta- ja hopeastateereja lyötiin Galliassa ja gallialaiset päälliköt jäljittelivät niitä sen jälkeen, kun Makedonian kuningas Filippos II:n palkkasoturit palasivat länteen palveltuaan ensin hänen, myöhemmin Aleksanteri Suuren ja hänen seuraajiensa armeijoissa. Aleksanterin valloitukset laajensivat Kreikan kulttuuripiiriä itään, mikä johti stateerien käyttöönottoon Aasiassa. Kultastateereja on myös löydetty muinaisen Gandharan alueelta, jota Kanishka I hallitsi[4].

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodelta 600 eaa. peräisin oleva Lyydialainen elektrumista valmistettu kolikko (kuvassa kolmannestateeri).

Muinainen Korinttilainen stateeri. Etupuolella: Pegasus ja Koppakirjain (Ϙ) takana. Takana: Athene Korinttilainen kypärä päässään. Koppa symboloi kaupungin arkaaista kirjoitusta (Ϙόρινθος).

Kultastateeri esittämässä Aleksanteri suurta. Etupuolella: Athene Korinttilainen kypärä päässään. Takapuolella: Nike pitämässä stylistä ja seppelettä. Lyöty mahdollisesti Abydosissa vuosina  328-323 eaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lane Fox, Robin. Travelling Heroes: Greeks and Their Myths in the Epic Age of Homer. P. 94. London: Allen Lane, 2008. ISBN 978-0-7139-9980-8
  2. Smith, William. A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. J. Murray, 1881.
  3. Hogan, Michael C. html#fieldnotes Cydonia, Modern Antiquarian, January 23, 2008.
  4. Prabha Ray Himanshu: {{{Nimike}}}. Marg Publications.

Linkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]