Arkhelaos (Makedonia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Arkhelaos oli Makedonian kuningas 413–399 eaa. Arkhelaos oli Perdikkas II:n poika.

Arkhelaoksen hallituskauden alkuvuosi on epävarma. Perdikkaan tiedetään sotineen Amfipolista vastaan vuonna 414 eaa. ja Arkhelaoksen tiedetään piirittäneen Pydnaa vuonna 411/410 eaa. Arkhelaos hallitsi erään lähteen mukaan 14 vuotta. Tämän takia 413 eaa. on todennäköinen vuosi Arkhelaoksen vallan alulle.[1]

Platonin dialogin Gorgiaan mukaan Arkhelaos oli Perdikkaan ja erään orjattaren poika. Platonin mukaan Arkhelaos murhasi Perdikkaan veljen Alketaan, josta muuten olisi tullut kuningas. Antiikin aikana tarina oli tunnettu, mutta nykyään sen aitoutta epäillään. Jos Arkhelaos oli Perdikkaan vanhin poika, on epäselvää oliko hänellä vai Alketaalla suurempi oikeus kruunuun. Vuodelta 423 eaa.[1]

Arkhelaoksen astuessa valtaan Ateena oli juuri kokenut tappion Sisiliassa. Ateena tarvitsi uuden laivaston ja Makedonia oli ainut paikka josta sitä voisi hankkia. Arkhelaos halusi vahvistaa ja uudelleen organisoida Makedonian valtion ja ateenalaiset olivat valmiita auttamaan häntä tässä. Ateenalaiset auttoivat Arkhelaosta Pydnan piirityksessä. Pydna oli tuolloin itsenäinen kreikkalainen kaupunki keskellä Makedoniaa. Ateenalaisten avulla kaupunki vallattiin, siirrettiin jonkin matkaa sisämaahan ja perustettiin uudelleen makedonialaisena kaupunkina.[2]

Arkhelaos ei sekaantunut enempää Peloponnesolaissotaan. Hän joutui kuitenkin sotimaan Makedonian länsipuolella olleita heimoja vastaan.[3]

Arkhelaoksen aikana Pella syrjäytti Aigain pääkaupunkina. Aigai pysyi kuitenkin vielä tärkeänä kaupunkina.[4] Arkhelaos kannusti myös kreikkalaista kulttuuria ja näytelmäkirjoittaja Euripides muutti Pellaan. Euripides kirjoitti muun muassa näytelmän Arkhelaos, joka kertoi nuoresta Herakleen jälkeläisestä, joka perusti Aigain Apollonin käskystä.[5]

Arkhelaos kuoli vuonna 399 eaa. Diodoroksen mukaan Arkhelaoksen rakastaja Krateros tappoi hänet vahingossa metsästysretken aikana. Aristoteleen mukaan Krateros oli mukana salajuonessa, jonka tarkoitus oli tappaa kuningas. Aristoteles on ajallisesti lähempänä tapahtumaa, joten hänen versionsa on luultavasti oikea. Arkhelaosta seurasi kuninkaan hänen poikansa Orestes.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eugene N. Borza: In the shadow of Olympus: the emergence of Macedon. Princeton University Press, 1992. ISBN 9780691008806.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Borza s.161
  2. Borza s.162
  3. Borza s.163
  4. Borza s.167
  5. Borza s.172
  6. Borza s.177
Edeltäjä:
Perdikkas II
Makedonian kuningas Seuraaja:
Orestes