Kohtalottaret

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuoleman voitto tai Kolme kohtalotarta. Flaamilainen seinävaate, luultavasti Brysselistä n. 1510-1520, Victoria and Albert Museum, Lontoo.

Kohtalottaret eli moirat (muinaiskreikaksi Μοῖραι) olivat kreikkalaisessa mytologiassa kolme kuolematonta naista, joiden tehtävänä oli kehrätä, säilyttää ja katkaista ihmisen elämänlanka[1]. Kuvataiteessa moirat on esitetty vaihtelevasti vanhoina naisina tai nuorina neitoina.

Hesiodoksen mukaan moirat olivat joko Zeuksen ja Themiksen tai Nyksin tyttäriä. Heidän nimensä olivat Klotho (Kehrääjä), Lakhesis (Osan Suova) ja Atropos (Torjumaton). Klotho piteli värttinää ja hallitsi syntymän hetkeä, Lakhesis määräsi elämänlangan tapahtumista ja kohtaloista ja mustahuntuinen saksia pitelevä Atropos määräsi ihmisen kuoleman hetken.

Moirien roomalainen vastine on Parcae. He olivat alkujaan syntymän jumalattaria, joiden nimet olivat Decuma ja Nona[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Biederman, Hans (toim. Pentti Lempiäinen): Suuri symbolikirja, s. 135. Juva: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kohtalottaret.
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.