Daugavpils
|
Väinänlinna |
|
|---|---|
Edessä luterilainen, taustalla roomalaiskatolinen katedraali. |
|
Lippu |
Vaakuna |
|
|
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | |
| Ensimmäinen maininta | 1275 |
| Kaupunginoikeudet | 1582 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Žanna Kulakova |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 72,5[1] km² |
| Korkeus | 105 m |
| Väkiluku (2011) | 102 500 |
| – Tiheys | 1500 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Daugavpils eli Väinänlinna (saks. Dünaburg) on Latvian toiseksi suurin kaupunki (102 500 asukasta, 2011lähde?). Se sijaitsee Väinäjoen varrella maan kaakkoisosassa lähellä Valko-Venäjän ja Liettuan rajoja. Maan pääkaupunkiin Riikaan on noin 230 km.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista on vasta vuodelta 1275,[2] jolloin saksalainen ritarikunta perusti Dünaburgin, Väinänlinnan linnoituksen, joka aluksi sijaitsi nykykaupungista noin 20 km ylävirtaan. Magdeburgin kaupunginoikeudet se sai 1582. Vuosina 1561–1772 kaupunki kuului Puola-Liettuaan, mutta oli väliaikaisesti Moskovan Venäjän hallussa 1667-1678, ja tuolloin nimeltään Borisoglebsk.lähde?
Vuonna 1772 Puolan ensimmäisessä jaossa kaupunki joutui Venäjän keisarikunnalle, jossa se aluksi oli osa Pihkovan kuvernementtiä. Vuodesta 1802 se kuului Vitebskin kuvernementtiin. 1860-luvun alussa siitä tuli Moskovaan, Riikaan ja Varsovaan johtavien rautateiden tärkeä risteysasema. Rautatien myötä Dinaburgista kehittyi teollisuuden ja liikenteen keskus, ja lopulta se oli kuvernementin suurin kaupunki, jossa oli yli 100 000 asukasta. Kaupungissa oli huomattava juutalaiväestö (44 % vuonna 1897).lähde?
Vuonna 1893 Aleksanteri III:n aikana kaupunki sai Dinaburgin sijaan uuden venäläisen nimen Dvinsk, ja Latvian itsenäistymisen jälkeen 1920 latvialaisen nimen Daugavpils.lähde? Maailmansodan loppuvaiheessa 1944 kaupunki tuhoutui pahoin.
[muokkaa] Väestö
Neuvostohistorian jäljiltä Daugavpils on nykyisin Latvian kaupungeista venäläisvoittoisin: 95 % väestöstä puhuu venäjää äidinkielenään.lähde? Vuoden 2009 väestönlaskennassa kaupungin asukkaista Latvian kansalaisia ilmoitti olevansa 72.2 %. Etnisen taustansa osalta 52,7% ilmoitti olevansa venäläisiä, 17,6% latvialaisia, 14,6% puolalaisia, 7,6% valkovenäläisiä, 2,1% ukrainalaisia, 1,0% liettualaisia ja 4,2% jotain muuta kansallisuutta.[3]
[muokkaa] Koulutus ja kulttuuri
Daugavpils on Itä-Latvian Latgalen maakunnan koulutus- ja kulttuurikeskus. Kaupungissa on monia ammatillisia ja ylemmän asteen oppilaitoksia. Näistä tunnetuin on Daugavpilsin yliopisto, joka perustettiin 1990-luvulla opettajankoulutuslaitoksen pohjalle ja on Latvian toiseksi suurin yliopisto. Ylemmän asteen koulutusta tarjoaa kaikkiaan 12 eri tahoa, joista osa - kuten Latvian yliopisto, Riian teknillinen yliopisto tai Moskovan valtiollinen teollisuusyliopisto (MSTU) - on muualle sijoittuneiden yliopistojen tai korkeakoulujen sivutoimipisteitä.[1]
Kaupungissa on useita arkkitehtuuriltaan, historialtaan ja kulttuuriltaan tärkeitä kohteita, mm. Väinänlinnan linnoitus 1700-luvulta. Punatiiliarkkitehtuuri on tyypillistä Väinänlinnaa.lähde?
-
Daugavpilsin yliopiston päärakennus vasemmalla.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Daugavpils - Tietopaketti Daugavpilsistä (englanniksi) (liaa.gov.lv), viitattu 7.3.2012
- ↑ Robert Barlas ja Winnie Wong: Latvia, 2. painos, s. 13. Marshall Cavendish, 2010. ISBN 9780761448570. (englanniksi)
- ↑ Brief description of Daugavpils (englanniksi) (Daugavpilsin kaupunki, daugavpils.lv), viitattu 7.3.2012
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kaupungin kotisivut
- Infoa (venäjäksi)
- Raitiotiet
Sivulta puuttuu