Daugavpils

Wikipedia
Ohjattu sivulta Väinänlinna
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Daugavpils
Väinänlinna
Ilmakuva Daugavpilsin linnoituksesta (Väinänlinna)
Ilmakuva Daugavpilsin linnoituksesta (Väinänlinna)
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Daugavpils

Koordinaatit: 55°53′N, 26°32′EKoordinaatit: 55°53′N, 26°32′E

Valtio Latvia
Ensimmäinen maininta 1275
Kaupunginoikeudet 1582
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Žanna Kulakova
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 72,5[1] km²
Korkeus 105 m
Väkiluku (2011)  ([2]) 93 312
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3

Daugavpils[3] eli Väinänlinna[3] (latg. Daugpiļs, saks. Dünaburg, ven. Да́угавпилс, ранее Двинск, Динабургь, Daugavpils, aiemmin Dvinsk, Dinaburg) on Latvian toiseksi suurin kaupunki 93 312 asukkaallaan (2011).[2] Se sijaitsee Väinäjoen varrella maan kaakkoisosassa lähellä Valko-Venäjän ja Liettuan rajoja. Maan pääkaupunkiin Riikaan on noin 230 km.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutus nykyisen kaupungin seudulle muodostui ilmeisesti kauan ennen kirjoitettua historiaa. Paikkakunnan syntyyn liittyi sijainti Väinäjoen, tärkeän Idäntien varrella. Se mainitaan saagoissa 400-luvulta, joissa kuvataan Gotlannin asukkaiden matkasta jokea pitkin Venäjälle ja edelleen Kreikkaan. Kauppareitistä todistavat Daugavpilsin lähistöltä jokivarresta löydetyt roomalaiset kolikot 1. vuosisadalta eaa.– 4. vuosisadalta jaa.[4]

Ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista on vuodelta 1275,[5] jolloin saksalainen ritarikunta perusti Dünaburgin, Väinänlinnan linnoituksen. Se sijaitsi aluksi nykykaupungista 19 km ylävirtaan. Vuosina 1561–1772 asutus kuului pääosin Puola-Liettuaan. Iivana Julman joukot hävittivät linnoituksen ja siihen liittyneen asutuksen Liivinmaan sodassa vuonna 1577. Uusi asutus perustettiin samana vuonna nykypaikalle.[4] Magdeburgin kaupunginoikeudet sijaintiaan vaihtanut Dünaburg sai 1582. Kaupunki oli Moskovan Venäjän hallussa 1656–1667, ja oli tällöin ortodoksisten marttyyripyhimysten (Boris ja Gleb) mukaan nimeltään Borisoglebsk (ven. Борисоглебск).[4]

Vuonna 1772 Puolan ensimmäisessä jaossa Dinaburg joutui Venäjän keisarikunnalle, jossa se aluksi oli osa Pihkovan kuvernementtiä. Vuodesta 1777 lähtien se oli kihlakuntakaupunki.[4] Vuodesta 1802 se kuului Vitebskin kuvernementtiin. Venäläislinnoitus sai alkunsa 1810 ja se rakennettiin paljolti 1820- ja 1830-luvuilla.[4][6] Vuonna 1840 kaupungissa asui 7 080 henkeä, joista 6 320 oli miehiä ja vain 760 naisia.[7] 1860-luvun alussa siitä tuli Moskovaan, Riikaan ja Varsovaan johtavien rautateiden tärkeä risteysasema. Rautatien myötä Dinaburgista kehittyi teollisuuden ja liikenteen keskus. Tammikuussa 1893 Aleksanteri III antoi kaupungille uuden venäläisen nimen Dvinsk.[4] Vuoden 1897 väestönlaskennassa se oli 69 675 asukkaallaan jo kuvernementin suurin kaupunki.[8]

Latvian itsenäistymisen jälkeen kaupunki sai 1920 latvialaisen nimen Daugavpils (suom. Daugavan eli Väinäjoen linna).[4] Toisessa maailmansodassa oli saksalaisjoukkojen miehittämä (26 keäskuuta 1941 – 27 heinäkuuta 1944)[6] ja tuhoutui pahoin sodan loppuvaiheessa.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkilukukäyrä 1770-2010.lähde?

Latviassa suoritettiin väestönlaskenta myös vuosina 1920, 1925, 1930 ja 1935. Näiden tiedot puuttuvat toistaiseksi allaolevasta taulukosta.

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1840[7] 1897[8] 1939[6] 1959[9] 1970[10] 1979[11] 1989[12] 2000[13] 2011[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&&07080.&&&&007 080 &&&&&&&&&&069675.&&&&0069 675 &&&&&&&&&&052000.&&&&0052 000 &&&&&&&&&&065459.&&&&0065 459 &&&&&&&&&0100431.&&&&00100 431 &&&&&&&&&0115731.&&&&00115 731 &&&&&&&&&0126680.&&&&00126 680 &&&&&&&&&0115265.&&&&00115 265 &&&&&&&&&&093312.&&&&0093 312

Neuvostohistorian jäljiltä Daugavpils on yhä Latvian venäläisvoittoisin kaupunki, vaikka maastamuuton ja paikkakunnalta muuton tuloksena väkiluku on pienentynyt merkittävästi. Vuoden 2011 väestönlaskennan 93 312 asukkaasta 53,6 % oli etnisen taustansa mukaan venäläisiä, 19,8 % latvialaisia, 14,2 % puolalaisia, 7,2 % valkovenäläisiä, 1,9 % ukrainalaisia, 1,0 % liettualaisia ja 2,4 % muita.[2] Ehdoton enemmistö puhuu venäjää äidinkielenään.

Vuonna 2011 kaupungin asukkaista Latvian kansalaisia oli 75,3 %, Latviassa asuvia ei-kansalaisia (ei myönnettyä Latvian kansallaisuutta) 19,7 % ja muiden valtioiden kansalaisia 5,0 %. Muiden valtioiden kansalaisista (ulkomaalaisista) Venäjän kansalaisia oli 4,0 % ja Liettuan kansalaisia 0,5%.[2]

Koulutus ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daugavpils on Itä-Latvian Latgalen maakunnan koulutus- ja kulttuurikeskus. Kaupungissa on monia ammatillisia ja ylemmän asteen oppilaitoksia. Näistä tunnetuin on Daugavpilsin yliopisto, joka perustettiin 1990-luvulla opettajankoulutuslaitoksen pohjalle ja on Latvian toiseksi suurin yliopisto. Ylemmän asteen koulutusta tarjoaa kaikkiaan 12 eri tahoa, joista osa - kuten Latvian yliopisto, Riian teknillinen yliopisto tai Moskovan valtiollinen teollisuusyliopisto (MSTU) - on muualle sijoittuneiden yliopistojen tai korkeakoulujen sivutoimipisteitä.[1]

Kaupungissa on useita arkkitehtuuriltaan, historialtaan ja kulttuuriltaan tärkeitä kohteita, muun muassa Daugavpilsin linnoitus (Väinänlinna).[4] Tyypillistä Daugavpilsia on punatiiliarkkitehtuuri.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Daugavpils - Tietopaketti Daugavpilsistä (liaa.gov.lv), viitattu 7.3.2012 (englanniksi)
  2. a b c d e Available tables on Final results of the Population and Housing Census 2011 (Latvian väestönlaskenta 2011. Tietokanta 18.01.2012. Websivulta voi valita haluamansa taulukot) csb.gov.lv. (englanniksi)
  3. a b Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 37. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7.
  4. a b c d e f g h Daugavpils (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  5. Robert Barlas ja Winnie Wong: Latvia, s. 13. 2. painos. Marshall Cavendish, 2010. ISBN 9780761448570. (englanniksi)
  6. a b c Daugavpils (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  7. a b Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy julkaisun sivulta 10/41 otsikon Vitebskaja gubernija yhteydestä nimellä Dinaburg) Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  8. a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Vitebskaja gubernja. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Vitebskin kuvernementti, kaupungin nimenä nyt Dvinsk) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  13. 2000 Round of Population and Housing Censuses in Estonia, Latvia and Lithuania (Yhteistilasto Baltian maiden väestönlaskennasta 2000. Daugavpilsin väkiluku sivuilla 61/64) csb.gov.lv. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]