Daugavpils

Wikipedia
Ohjattu sivulta Väinänlinna
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Daugavpils
Väinänlinna
Ilmakuva Daugavpilsin linnoituksesta (Väinänlinna)
Ilmakuva Daugavpilsin linnoituksesta (Väinänlinna)
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Daugavpils

Koordinaatit: 55°53′N, 26°32′EKoordinaatit: 55°53′N, 26°32′E

Valtio Latvia
Ensimmäinen maininta 1275
Kaupunginoikeudet 1582
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Žanna Kulakova
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 72,5[1] km²
Korkeus 105 m
Väkiluku (2011)  ([2]) 93 312
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3

Daugavpils[3] eli Väinänlinna[3] (latg. Daugpiļs, saks. Dünaburg, ven. Да́угавпилс, ранее Двинск, Динабургь, Daugavpils, aiemmin Dvinsk, Dinaburg) on Latvian toiseksi suurin kaupunki 93 312 asukkaallaan (2011).[2] Se sijaitsee Väinäjoen varrella maan kaakkoisosassa lähellä Valko-Venäjän ja Liettuan rajoja. Maan pääkaupunkiin Riikaan on noin 230 km.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutus nykyisen kaupungin seudulle muodostui ilmeisesti kauan ennen kirjoitettua historiaa. Paikkakunnan syntyyn liittyi sijainti Väinäjoen, tärkeän Idäntien varrella. Se mainitaan saagoissa 400-luvulta, joissa kuvataan Gotlannin asukkaiden matkasta jokea pitkin Venäjälle ja edelleen Kreikkaan. Kauppareitistä todistavat Daugavpilsin lähistöltä jokivarresta löydetyt roomalaiset kolikot 1. vuosisadalta eaa.– 4. vuosisadalta jaa.[4]

Ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista on vuodelta 1275,[5] jolloin saksalainen ritarikunta perusti Dünaburgin, Väinänlinnan linnoituksen. Se sijaitsi aluksi nykykaupungista 19 km ylävirtaan. Vuosina 1561–1772 asutus kuului pääosin Puola-Liettuaan. Linnoitus ja siihen liittynyt asutus hävitettiin Liivinmaan sodassa Iivana Julman joukkojen toimesta vuonna 1577. Uusi asutus perustettiin samana vuonna nykypaikalle.[4] Magdeburgin kaupunginoikeudet sijaintiaan vaihtanut Dünaburg sai 1582. Kaupunki oli Moskovan Venäjän hallussa 1656–1667, ja oli tällöin ortodoksisten marttyyripyhimysten (Boris ja Gleb) mukaan nimeltään Borisoglebsk (ven. Борисоглебск).[4]

Vuonna 1772 Puolan ensimmäisessä jaossa Dinaburg joutui Venäjän keisarikunnalle, jossa se aluksi oli osa Pihkovan kuvernementtiä. Vuodesta 1777 lähtien se oli kihlakuntakaupunki.[4] Vuodesta 1802 se kuului Vitebskin kuvernementtiin. Venäläislinnoitus sai alkunsa 1810 ja se rakennettiin paljolti 1820- ja 1830-luvuilla.[4][6] Vuonna 1840 kaupungissa asui 7 080 henkeä, joista 6 320 oli miehiä ja vain 760 naisia.[7] 1860-luvun alussa siitä tuli Moskovaan, Riikaan ja Varsovaan johtavien rautateiden tärkeä risteysasema. Rautatien myötä Dinaburgista kehittyi teollisuuden ja liikenteen keskus. Tammikuussa 1893 Aleksanteri III antoi kaupungille uuden venäläisen nimen Dvinsk.[4] Vuoden 1897 väestönlaskennassa se oli 69 675 asukkaallaan jo kuvernementin suurin kaupunki.[8]

Latvian itsenäistymisen jälkeen kaupunki sai 1920 latvialaisen nimen Daugavpils (suom. Daugavan eli Väinäjoen linna).[4] Toisessa maailmansodassa oli saksalaisjoukkojen miehittämä (26 keäskuuta 1941 – 27 heinäkuuta 1944)[6] ja tuhoutui pahoin sodan loppuvaiheessa.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkilukukäyrä 1770-2010.lähde?

Latviassa suoritettiin väestönlaskenta myös vuosina 1920, 1925, 1930 ja 1935. Näiden tiedot puuttuvat toistaiseksi allaolevasta taulukosta.

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1840[7] 1897[8] 1939[6] 1959[9] 1970[10] 1979[11] 1989[12] 2000[13] 2011[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&&07080.&&&&007 080 &&&&&&&&&&069675.&&&&0069 675 &&&&&&&&&&052000.&&&&0052 000 &&&&&&&&&&065459.&&&&0065 459 &&&&&&&&&0100431.&&&&00100 431 &&&&&&&&&0115731.&&&&00115 731 &&&&&&&&&0126680.&&&&00126 680 &&&&&&&&&0115265.&&&&00115 265 &&&&&&&&&&093312.&&&&0093 312

Neuvostohistorian jäljiltä Daugavpils on yhä Latvian venäläisvoittoisin kaupunki, vaikka maastamuuton ja paikkakunnalta muuton tuloksena väkiluku on pienentynyt merkittävästi. Vuoden 2011 väestönlaskennan 93 312 asukkaasta 53,6 % oli etnisen taustansa mukaan venäläisiä, 19,8 % latvialaisia, 14,2 % puolalaisia, 7,2 % valkovenäläisiä, 1,9 % ukrainalaisia, 1,0 % liettualaisia ja 2,4 % muita.[2] Ehdoton enemmistö puhuu venäjää äidinkielenään.

Vuonna 2011 kaupungin asukkaista Latvian kansalaisia oli 75,3 %, Latviassa asuvia ei-kansalaisia (ei myönnettyä Latvian kansallaisuutta) 19,7 % ja muiden valtioiden kansalaisia 5,0 %. Muiden valtioiden kansalaisista (ulkomaalaisista) Venäjän kansalaisia oli 4,0 % ja Liettuan kansalaisia 0,5%.[2]

Koulutus ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daugavpils on Itä-Latvian Latgalen maakunnan koulutus- ja kulttuurikeskus. Kaupungissa on monia ammatillisia ja ylemmän asteen oppilaitoksia. Näistä tunnetuin on Daugavpilsin yliopisto, joka perustettiin 1990-luvulla opettajankoulutuslaitoksen pohjalle ja on Latvian toiseksi suurin yliopisto. Ylemmän asteen koulutusta tarjoaa kaikkiaan 12 eri tahoa, joista osa - kuten Latvian yliopisto, Riian teknillinen yliopisto tai Moskovan valtiollinen teollisuusyliopisto (MSTU) - on muualle sijoittuneiden yliopistojen tai korkeakoulujen sivutoimipisteitä.[1]

Kaupungissa on useita arkkitehtuuriltaan, historialtaan ja kulttuuriltaan tärkeitä kohteita, mm. Daugavpilsin linnoitus (Väinänlinna).[4] Punatiiliarkkitehtuuri on tyypillistä Daugavpilsia.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Daugavpils - Tietopaketti Daugavpilsistä (englanniksi) (liaa.gov.lv), viitattu 7.3.2012
  2. a b c d e Available tables on Final results of the Population and Housing Census 2011 (Latvian väestönlaskenta 2011. Tietokanta 18.01.2012. Websivulta voi valuita haluamansa taulukot.) csb.gov.lv. Viitattu 2013-05-03. (englanniksi)
  3. a b Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 37. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7.
  4. a b c d e f g h Daugavpils (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  5. Robert Barlas ja Winnie Wong: Latvia, 2. painos, s. 13. Marshall Cavendish, 2010. ISBN 9780761448570. (englanniksi)
  6. a b c Daugavpils (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  7. a b Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy julkaisun sivulta 10/41 otsikon Vitebskaja gubernija yhteydestä nimellä Dinaburg.) Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  8. a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Vitebskaja gubernja. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Vitebskin kuvernementti, kaupungin nimenä nyt Dvinsk.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  13. 2000 Round of Population and Housing Censuses in Estonia, Latvia and Lithuania (Yhteistilasto Baltian maiden väestönlaskennasta 2000. Daugavpilsin väkiluku sivuilla 61/64.) csb.gov.lv. Viitattu 2013-05-03. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]