Tyko Brahe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tyko Brahe
Tycho Brahe.JPG
Syntynyt 14. joulukuuta 1546
Knudstrup, Tanska
Kuollut 24. lokakuuta 1601
Praha, Tšekki
Asuinpaikka Tanska, Saksa
Tutkimusala Tähtitiede
Instituutti Kööpenhaminan yliopisto
Leipzigin yliopisto
Wittenbergin yliopisto
Rostockin yliopisto
Tutkinnot Ei suorittanut
Allekirjoitus Allekirjoitus

Tyko Brahe (oikealta nimeltään Tyge Ottesen Brahe; 14. joulukuuta 154624. lokakuuta 1601) oli tanskalainen tähtitieteilijä. Hän oli omana aikanaan myös tunnettu astrologi ja alkemisti. Hän rakennutti Venin saarelle kaksikin observatoriota, ensin Stjerneborgin ja hiukan myöhemmin isomman ja paremmin varustetun Uranienborgin, mistä tuli varhainen "tutkimusinstituutti". Kummastakaan rakennuksesta ei ole edes peruskiviä jäljellä. Rakennusten ulkonäkö tunnetaan vain niistä tehtyjen piirrosten ja maalausten perusteella.

Julkaisutoiminnan takia hän omisti kirjapainon ja paperimyllyn. Brahen tunnetuin apulainen oli Johannes Kepler.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyko Brahe, jonka etunimestä on olemassa useita muotoja (Tyge tanskaksi ja Tycho latinaksi), syntyi 14. joulukuuta 1546 Tanskassa Otto ja Beata Brahen perheeseen. Hän aloitti opintonsa vuonna 1559 Kööpenhaminan yliopistossa, ollen silloin vain 12 vuoden ikäinen, opiskellen ajan hengen mukaisesti retoriikkaa ja filosofiaa. Kolme vuotta myöhemmin Brahe siirtyi Leipzigin yliopistoon opiskelemaan lakia. Näinä vuosina hän myös itse opiskeli tähtitiedettä. Kemiaa hän opiskeli Augsburgissa vuosina 15701572. Tyko myös taivutteli setänsä rakentamaan hänelle oma kemian laboratorion Herritzwadin linnaansa. Näinä vuosina Tyko joutui miekkataisteluun, jossa hän menetti nenänsä. Hänelle valmistettiin nenäproteesi hopeasta ja kullasta.

Vuonna 1572 Brahe havaitsi Kassiopeian tähdistössä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen De Stella Nova (lat. uudesta tähdestä). Nyt tiedetään, että kyse oli supernovaräjähdyksestä. Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin Aristoteleen ja Ptolemaioksen ajatuksiin perustuvista kirjoista.

Vuonna 1575 Tanskan kuningas Fredrik II antoi hänelle pienen eläkkeen ja elinikäiseksi lahjaksi Juutinraumassa Landskronan lähistöllä sijaitsevan Venin saaren. Brahe rakensi saarelle observatorion ja aloitti tähtitaivaan tarkkailun. Vuonna 1588 hänen suojelijansa Fredrik II kuoli. Hänen seuraajansa Kristian IV lopetti hänen eläkkeensä ja rahavaikeuksien takia Brahen oli pakko lähteä saareltaan vuonna 1597 21 tuloksellisen vuoden jälkeen. Hän jatkoi vähän aikaa työtään Hampurissa, mutta jatkoi sitten Benatkyn linnaan Tšekkiin, jonne hän asettui 1599 Rudolf II:n suojelukseen. Praha oli tuolloin erittäin merkittävä tieteen keskus ja Brahe löysi jatkajan elämäntyölleen. Vuonna 1600 hän tapasi tuolloin varsin tuntemattoman Johannes Keplerin.

Tyko Brahe kuoli seuraavana vuonna (24. lokakuuta 1601). Kepler viimeisteli hänen elämäntyönsä ja julkaisi Brahen tähtiluettelon Astronomiae Instauratae Progymnasmata, joka sisälsi 777 tähden sijaintitiedot. Tyko Brahe oli ensimmäisiä jotka tajusivat järjestelmällisen havaitsemisen tärkeyden tähtitieteessä. Tätä saavutusta voisi hyvin verrata Galileo Galileihin, joka alkoi ensimmäisenä soveltaa empiiristä tutkimusta. Ilman hänen tutkimustuloksiaan Kepler ei välttämättä olisi keksinyt lakejaan planeettojen radoista.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Legendan mukaan tähtitieteilijä kuoli virtsarakon pullistumaan juotuaan liikaa viiniä päivällisellä Rosenbergin paronin kanssa. Brahe pelkäsi etikettirikettä niin paljon, ettei poistunut pöydästä.

Nykyisen tietämyksen mukaan Brahe kuoli virtsarakon tulehdukseen. Hänen epäillään yrittäneen hoitaa itseään elohopeaa sisältäneillä lääkkeillä, joka selittää korkean elohopeamäärän hänen elimistössään. Brahe kuoli aamulla yhdeksän ja kymmenen välillä.[1]

On myös esitetty epäilyjä siitä, että Brahen olisi murhannut Kepler.[2] Tämä väite perustuu 1990-luvulla tehtyihin oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin, jotka perustuivat vuonna 1901 haudasta otettuihin hiusnäytteisiin. Vertaamalla hiusten kasvunopeutta Brahen hiuksista löytyneisiin elohopeamääriin on pystytty päättelemään milloin ja minkä kokoisina annoksina Brahe oli elohopeaa saanut. Koska Brahen elämän loppuvaiheista on tarkat päiväkirjat, on voitu osoittaa, että Kepler oli käytännössä ainut mahdollinen henkilö, joka olisi voinut myrkyttää Brahen. Vuonna 2010 hauta avattiin uudelleen, jotta kuolinsyy pystyttäisiin määrittelemään tarkemmin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Curriculum vitae of Tycho Brahe Rundetaarn.dk (Rundetårn). Viitattu 5.1.2008. (englanniksi)
  2. Joshua Gilder and Anne-Lee Gilder (2005). Heavenly Intrigue: Johannes Kepler, Tycho Brahe, and the Murder Behind One of History's Greatest Scientific Discoveries. Anchor. ISBN 978-1-4000-3176-4 (ISBN 1-4000-3176-1)
  3. AP: Tähtitieteilijä Tyko Brahen hauta avattiin uudestaan 15.11.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.11.2010.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Victor E. Thoren: The Lord of Uraniborg: a biography of Tycho Brahe (Cambridge University Press, 1990) (ISBN 0-521-35158-8) (520 sivua)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]