Tähdistö

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tähdistö on tarkasti rajattu alue taivaalla. Kaikki alueen sisällä olevat tähdet kuuluvat tiettyyn tähdistöön.

Tähdistön tähdillä ei välttämättä ole muuta yhteyttä toisiinsa kuin se, että ne sijaitsevat taivaalla Maasta katsottuna samalla suunnalla. Tähdistön eri tähdet saattavat olla avaruudessa hyvinkin kaukana toisistaan, sillä Maahan näkyy yhtä hyvin kirkas kaukana oleva tähti kuin himmeämpi lähitähti. Poikkeuksena ovat Ison karhun tähdistössä sijaitsevan Otavan tähtikuvion viisi keskimmäistä tähteä, jotka kuuluvat Ison karhun liikkuvaan joukkoon. Monet tähdistöt on nimetty jo muinaisina aikoina, mikä näkyy myös niiden nimistä.

Tähtien ryhmittely tähdistöiksi ei aikojen saatossa ole ollut mitenkään täsmällisesti määrättyä, vaan eri kulttuureissa on ollut erilaisia tähdistöjä. Kuitenkin selvimmät kuviot kuten Orion ja Skorpioni esiintyvät samankaltaisina useimmissa kulttuureissa.

Tähtikuvio muodostuu tähdistön kirkkaimmista tähdistä. Nämä on yleensä yhdistetty tähtikartoissa yhdysviivoilla.

Asterismi on tähtien ryhmä, jossa on yhdistetty eri tähdistöjen tähtiä tai tähdistön osa erotettu omaksi kuviokseen. Tunnettuja asterismeja ovat Otava, Orionin vyö, Pegasus-neliö ja Kesäkolmio. Tähdistöt muuttuvat kymmenien ja satojen tuhansien vuosien kuluessa tähtien liikkuessa Linnunradan ympäri. Tällöin Auringon ja tähdistön tähtien väliset etäisyydet ja suunnat muuttuvat. Esim. Otavan tähtikuvio muuttuu ja hajoaa aikojen saatossa.

Tähdistöt näkyvät eri tavoin eri leveysasteilla ja vuoden- sekä vuorokaudenaikoina. Leveyaste määrää, mitä tähtiä voi ylipäätään näkyä. Suomessa ei näy esimerkiksi Etelän risti. Orion näkyy Suomessa talvi-iltaisin etelässä. Otava on toisinaan matalalla, toisinaan taivaanlaella eli zeniitissä.

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni on standardoinut nykyiset tähdistöt (88 kappaletta) vuonna 1928 ja niille on määritelty tarkat taivaanpallon koordinaatteja mukailevat rajat.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tähdistöjen historiasta

Tähdistöjä lienee nimetty jo muinaisessa Egyptissä, Babyloniassa ja aikaisemminkin. Pohjoisella pallonpuoliskolla käytetään kreikkalaisilta peräisin olevia tähdistöjen nimiä, jotka merkitsi muistiin tähtitieteilijä ja astrologi Klaudios Ptolemaios, joka eli Aleksandriassa, Egyptissä. Näissä tähdistöissä olivat mukana eläinradan merkit. Renessanssiaikana tähtitieteilijät Johann Bayer ja John Flamsteed antoivat tähdille luettelotunnukset. Juuri ennen Bayeriä tähdistöjä loivat 1500-luvun lopussa Pieter Dirkszoon Keyser ja Frederick de Houtman. 1700-luvun puolivälin tienoilla ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas Louis de Lacaille nimesi monia eteläisen tähtitaivaan tähdistöjä ja jakoi Argo-laivan tähdistön osiin. IAU vahvisti kokouksessaan 1928 tähdistöille tarkat rajat, jotka merkitään epookin 1875,0 mukaan. Epookki on ajankohta, jolla on tähtitieteessä merkitystä, koska Maan akseli kiertyy aikojen kuluessa.

[muokkaa] Tähdistöjen ja tähtien nimistä

Tähdistöillä on latinankieliset nimet kansainvälistä käyttöä varten. Esimerkiksi Otava kuuluu suurempaan Ison karhun tähdistöön, jota kutsutaan latinaksi nimellä Ursa Major. Tähdistön kohteita nimettäessä siitä käytetään latinankielistä genetiivimuotoa Ursae Majoris. Esim. Ison karhu Dubhe-tähti on Alfa Ursae Majoris eli lyhennettynä α UMa. Alfa on kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen kirjain. Ursa Major on joskus lyhennetty myös nelikirjaimisesti UMaj, näitä nelikirjaimisia lyhenteitä ei nykyään enää käytetä. Tähtien nimeämisessä voidaan käyttää Flamsteedin numeroita (esimerkiksi 16 Cygni) tai vaikkapa muuttuvien tähtien tunnuksia (esimerkiksi RR Lyrae).

[muokkaa] Tähdistöt

A
Ajokoirat - Ajomies - Alttari - Andromeda
B
Bereniken hiukset
D
Delfiini
E
Eridanus - Etelän kala - Etelän kolmio - Etelän kruunu - Etelän risti - Etelän vesikäärme
F
Feeniks
H
Harppi - Heilurikello - Herkules - Härkä
I
Ilmapumppu - Ilves - Intiaani - Iso karhu - Iso koira
J
Jousimies - Joutsen - Jänis
K
Kaksoset - Kalat - Kameleontti - Karhunvartija - Kassiopeia - Kaukoputki - Kauris - Kefeus - Kentauri - Kettu - Kilpi - Kirahvi - Kolmio - Kompassi - Korppi - Kotka - Krapu - Kulmaviivoitin - Kultakala - Kurki - Kuvanveistäjä - Kyyhkynen - Kärpänen - Käärme - Käärmeenkantaja - Köli
L
Leijona - Lentokala - Lohikäärme - Lyyra
M
Maalari - Malja - Mikroskooppi
N
Neitsyt - Nuoli
O
Oinas - Oktantti - Orion
P
Paratiisilintu - Pegasus - Perseus - Peräkeula - Pieni hevonen - Pieni karhu - Pieni koira - Pieni leijona - Pohjan kruunu - Purje - Pöytävuori
R
Riikinkukko
S
Sekstantti - Sisilisko - Skorpioni - Sulatusuuni - Susi
T
Tukaani
V
Vaaka - Valaskala - Veistotaltta - Verkko - Vesikäärme - Vesimies
Y
Yksisarvinen

[muokkaa] Standardiin kuulumattomia, mutta tunnettuja asterismeja

Asterismit ovat monesti helposti tunnistettavia johtotähtikuvioita, joiden avulla voi opetella tähtitaivasta tähtikartan kanssa tarkemmin tuntemaan. Esimerkiksi Kesäkolmio ja Pegasus-neliö löytyvät helposti ja auttavat muun taivaan hahmottamisessa. Jotkut muinaiset asterismit, kuten Bereniken hiukset, Argon-laivan osat ja Käärme ovat nykyään tähdistöjä.

[muokkaa] Tähdistöjen latinankieliset nimet

Suomalainen nimi Latinalainen nimi Lyhenne Genetiivi Alkuperä
Andromeda Andromeda And Andromedae muinainen (Ptolemaios)
Ilmapumppu Antlia Ant Antliae 1763, Lacaille
Paratiisilintu Apus Aps Apodis 1603, Uranometria, luojat Keyser ja de Houtman
Vesimies Aquarius Aqr Aquarii muinainen (Ptolemaios)
Kotka Aquila Aql Aquilae muinainen (Ptolemaios)
Alttari Ara Ara Arae muinainen (Ptolemaios)
Oinas Aries Ari Arietis muinainen (Ptolemaios)
Ajomies Auriga Aur Aurigae muinainen (Ptolemaios)
Karhunvartija Boötes Boo Boötis muinainen (Ptolemaios)
Veistotaltta Caelum Cae Caeli 1763, Lacaille
Kirahvi Camelopardalis Cam Camelopardalis 1624, Bartsch
Krapu Cancer Cnc Cancri muinainen (Ptolemaios)
Ajokoirat Canes Venatici CVn Canum Venaticorum 1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
Iso koira Canis Major CMa Canis Majoris muinainen (Ptolemaios)
Pieni koira Canis Minor CMi Canis Minoris muinainen (Ptolemaios)
Kauris Capricornus Cap Capricorni muinainen (Ptolemaios)
Köli Carina Car Carinae 1763, Lacaille, joka jakoi Argo Navis-laivan
Kassiopeia Cassiopeia Cas Cassiopeiae muinainen (Ptolemaios)
Kentauri Centaurus Cen Centauri muinainen (Ptolemaios)
Kefeus Cepheus Cep Cephei muinainen (Ptolemaios)
Valas Cetus Cet Ceti muinainen (Ptolemaios)
Kameleontti Chamaeleon Cha Chamaeleontis 1603, Uranometria, luojat Keyser ja de Houtman
Harppi Circinus Cir Circini 1763, Lacaille
Kyyhkynen Columba Col Columbae 1679, Royer, irrotettu Canis Major:sta
Bereniken hiukset Coma Berenices Com Comae Berenices 1603, Uranometria, irrotettu Leo:sta
Etelän kruunu Corona Australis CrA Coronae Australis muinainen (Ptolemaios)
Pohjan kruunu Corona Borealis CrB Coronae Borealis muinainen (Ptolemaios)
Korppi Corvus Crv Corvi muinainen (Ptolemaios)
Malja Crater Crt Crateris muinainen (Ptolemaios)
Etelän risti Crux Cru Crucis 1603, Uranometria, irrotettu Centaurus:sta
Joutsen Cygnus Cyg Cygni muinainen (Ptolemaios)
Delfiini Delphinus Del Delphini muinainen (Ptolemaios)
Kultakala Dorado Dor Doradus 1603, Uranometria, luojat Keyser ja de Houtman
Lohikäärme Draco Dra Draconis muinainen (Ptolemaios)
Pieni hevonen Equuleus Equ Equulei muinainen (Ptolemaios)
Eridanus Eridanus Eri Eridani muinainen (Ptolemaios)
Sulatusuuni Fornax For Fornacis 1763, Lacaille
Kaksoset Gemini Gem Geminorum muinainen (Ptolemaios)
Kurki Grus Gru Gruis 1603, Uranometria, luojat Keyser ja de Houtman
Herkules Hercules Her Herculis muinainen (Ptolemaios)
Heilurikello Horologium Hor Horologii 1763, Lacaille
Vesikäärme Hydra Hya Hydrae muinainen (Ptolemaios)
Etelän vesikäärme Hydrus Hyi Hydri 1603, Uranometria, luojat Keyser ja de Houtman
Intiaani Indus Ind Indi 1603, Uranometria, luojat Keyser ja de Houtman
Sisilisko Lacerta Lac Lacertae 1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
Leijona Leo Leo Leonis muinainen (Ptolemaios)
Pieni leijona Leo Minor LMi Leonis Minoris 1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
Jänis Lepus Lep Leporis muinainen (Ptolemaios)
Vaaka Libra Lib Librae muinainen (Ptolemaios)
Susi Lupus Lup Lupi muinainen (Ptolemaios)
Ilves Lynx Lyn Lyncis 1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
Lyyra Lyra Lyr Lyrae muinainen (Ptolemaios)
Pöytävuori Mensa Men Mensae 1763, Lacaille
Mikroskooppi Microscopium Mic Microscopii 1763, Lacaille
Yksisarvinen Monoceros Mon Monocerotis 1624, Bartsch
Kärpänen Musca Mus Muscae 1603, Uranometria, luojat Keyser ja de Houtman
Kulmaviivoitin Norma Nor Normae 1763, Lacaille
Oktantti Octans Oct Octantis 1763, Lacaille
Käärmeenkantaja Ophiuchus Oph Ophiuchi muinainen (Ptolemaios)
Orion Orion Ori Orionis muinainen (Ptolemaios)
Riikinkukko Pavo Pav Pavonis 1603, Uranometria, luojat Keyser and de Houtman
Pegasus Pegasus Peg Pegasi muinainen (Ptolemaios)
Perseus Perseus Per Persei muinainen (Ptolemaios)
Feeniks Phoenix Phe Phoenicis 1603, Uranometria, luojat Keyser ja de Houtman
Maalari Pictor Pic Pictoris 1763, Lacaille
Kalat Pisces Psc Piscium muinainen (Ptolemaios)
Etelän kala Piscis Austrinus PsA Piscis Austrini muinainen (Ptolemaios)
Peräkeula Puppis Pup Puppis 1763, Lacaille, joka irrotti tähdistön Argo Navis-laivasta
Kompassi Pyxis Pyx Pyxidis 1763, Lacaille
Verkko Reticulum Ret Reticuli 1763, Lacaille
Nuoli Sagitta Sge Sagittae muinainen (Ptolemaios)
Jousimies Sagittarius Sgr Sagittarii muinainen (Ptolemaios)
Skorpioni Scorpius Sco Scorpii muinainen (Ptolemaios)
Kuvanveistäjä Sculptor Scl Sculptoris 1763, Lacaille
Kilpi Scutum Sct Scuti 1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
Käärme Serpens Ser Serpentis muinainen (Ptolemaios)
Sekstantti Sextans Sex Sextantis 1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
Härkä Taurus Tau Tauri muinainen (Ptolemaios)
Kaukoputki Telescopium Tel Telescopii 1763, Lacaille
Kolmio Triangulum Tri Trianguli muinainen (Ptolemaios)
Etelän kolmio Triangulum Australe TrA Trianguli Australis 1603 Uranometria, luojat Keyser ja de Houtman
Tukaani Tucana Tuc Tucanae 1603 Uranometria, luojat Keyser ja de Houtman
Iso karhu Ursa Major UMa Ursae Majoris muinainen (Ptolemaios)
Pieni karhu Ursa Minor UMi Ursae Minoris muinainen (Ptolemaios)
Purje Vela Vel Velorum 1763, Lacaille, irrotettu Argo Navis-laivan tähtikuviosta
Neitsyt Virgo Vir Virginis muinainen (Ptolemaios)
Lentokala Volans Vol Volantis 1603, Uranometria, luojat Keyser ja de Houtman
Kettu Vulpecula Vul Vulpeculae 1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius

[muokkaa] Huomautuksia tähdistöjen latinankielisitä nimistä

Corona Australista kutsutaan joskus nimellä Corona Austrina (genetiivi: Coronae Austrinae).

Käärme (Serpens) jaetaan kahteen osaan Käärmeen häntä (Serpens Cauda) ja Käärmeen pää (Serpens Caput), joita Käärmeenkantaja (Ophiuchus) erottaa toisistaan.

Joidenkin lähteiden mukaan Kirahvi (Camelopardalis), Kyyhkynen (Columba) ja Yksisarvinen (Monoceros) ovat tutkija Petrus Planciuksen 1600-luvulla nimeämiä.

[muokkaa] Ptolemaioksen tuntemat 48 tähdistöä

[muokkaa] Vanhoja, käytöstä poistuneita tähtikuvioita

Tähdistöjen standardointi siirsi historiaan koko joukon tähdistöjä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nämä olivat lähinnä yksittäisten tähtikarttojen laatijoiden keksimiä, eivätkä useimmat käytöstä poistuneista tähdistöistä olleet koskaan vakiintuneetkaan laajempaan käyttöön.

Ptolamaioksen vanha Argo-laiva (Argo Navis) ei enää ole olemassa, se on jaettu Kölin (Carina), Peräkeulan (Puppis) ja Purjeen (Vela) tähtikuvioihin.

Tunnetuin muista vanhoista tähdistöistä on Seinäkvadrantti, Quadrans Muralis, joka on nykyään osa Karhunvartijan tähdistöä, ja jonka mukaan kvadrantidien meteoriparvi on nimetty.

Vanhoja tähdistöjä, joita ei nykyään enää käytetä:

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta tähdistö.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4hdist%C3%B6
Henkilökohtaiset työkalut