Muhu

Muhu
vaakuna lippu
Sijainti	58°36′N, 23°15′E
Valtio	Viro
Maakunta	Saare
Perustamisvuosi	1990
Väkiluku	1918 (v. 2010)
Pinta-ala	206 km²
Väestötiheys	9,3 as./km²
Sivusto	Muhu vald

Muhu eli Muhumaa (ruots. Moon, saks. Mohn) on Viroon kuuluva saari Saarenmaan ja mantereen välissä Itämeressä. Muhu on Viron kolmanneksi suurin saari Saarenmaan ja Hiidenmaan jälkeen. Yhdessä pienten naapurisaarien, Kesselaid, Viirelaid, Võilaid ja Suurlaid, kanssa se muodostaa Muhun kunnan (vir. Muhu vald) joka kuuluu Saarenmaan maakuntaan. Kunnassa on 1918 asukasta (2010), sen asukastiheys on 9,3 asukasta neliökilometrillä ja pinta-ala 206 neliökilometriä.

Maantiede

Muhun yksityiskohtaisempi kartta

Muhu alkoi muodostua noin 8 000 vuotta sitten, kun se nousi hitaasti merestä. Saari on pinnanmuodoiltaan hyvin tasainen. Sen korkein kohta on 21,5 metriä merenpinnasta. Pinnan muodot ovat muodostuneet mannerjään aiheuttamana. Kallioperä on muinaisista koralliriutoista muodostunutta kovaa sedimenttikiveä. Kallioperässä on dolomiittia, mikä on Muhun tärkein luonnonvara. Maaperä kallioperän päällä on ohut, se on harvoin yli 5 metriä paksu. Saaren pienen koon ja tasaisten pinnanmuotojen takia sisävesiä on vain vähän ja ne ovat kooltaan merkityksettömiä. Saaressa aikoineen virranneet Soonda- ja Lõetsajoet on kuivatettu.

Luonto

Kärppä kuvattuna Muhussa.

Maatalouden harjoittamisen vähäisyyden takia Muhun luonto on hyvin säilynyt. Suuri osa saaren rannikosta on suojeltu EU:n Natura 2000 hankkeen nojalla. Nisäkkäistä saarella tavataan muun muassa peuroja, kettuja ja hirviä. Monet muuttolinnut, kuten joutsenet, hanhet ja sorsat pysähtyvät muuttomatkoillaan saaren rannikolla. Saarella on myös kolme merikotkapariskuntaa. Saarta ympäröivillä merialueilla on aikanaan ollut runsaasti ahventa, kuhaa ja siikaa, mutta niiden kannat ovat sittemmin romahtaneet. Muhun hevostiloilla on rotuna uhanalaisia eestinhevosia. Muhulla tavataan 23 harvinaista kämmekkälajia, jotka kaikki ovat suojeltuja.

Historia

Ensimmäiset asukkaat tulivat saarelle tievästi 4 500 vuotta sitten. Saari on ollut historiallisesti hyvin tiheään asuttu. Se oli Saarenmaan muinaismaakunnan tärkeimpiä alueita. Muhu oli viimeisiä itsenäisiä virolaisalueita, jotka kukistuivat sodassa Kalparitaristoa vastaan Baltian ristiretkien aikana. Saarenmaalaiset johtivat Virolaisten suurta kapinaa vuonna 1224, mutta kapina kukistettiin ja ritaristo hyökkäsi saarelle Henrikin Liivinmaan kronikan mukaan 20 000 sotilaan voimin vuonna 1227. Onnistuneen valloitusretken jälkeen asukkaat kastettiin kristinuskoon. 1200-luvun lopulla rakennettiin saaren keskustaan Pyhälle Katariinalle omistettu gootilaistyylinen kirkko. Jo vuodesta 1532 saarella asui vapaita virolaisia talonpoikia, mikä oli poikkeuksellista silloisen Viron alueella.

Liivinmaan sodan aikana Muhun valloittivat tanskalaiset. Vuodesta 1645 saarta hallitsivat vuorostaan ruotsalaiset. Ruotsin kuningatar Kristiina läänitti alueen Magnus De la Gardielle. Ruotsi luopui alueistaan virossa Uudenkaupungin rauhassa ja Muhu liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Venäjän vallan alaisuudessa Muhu kuului hallinnollisesti Liivinmaan kuvernementtiin. 1850-luvun puolivälissä Nikolai I:n hallituskaudella 70 prosenttia asukkaista kääntyi ortodoksiseen uskoon, koska maata alettiin jakaa kääntyneille. 1900-luvun alussa Muhussa oli noin 6 000 asukasta. Itsenäisen Viron aikana Muhu oli jaettu kahteen kuntaan, jotka yhdistettiin vuonna 1939. Neuvostovallan aikana Muhu jaettiin kahteen kyläkuntaan vuonna 1945 ja neljään vuonna 1950. 1954 kyläkuntien määrä supistettiin jälleen kahteen ja nekin liitettiin yhteen vuonna 1960. Itsenäisessä Virossa Muhu oli ensimmäinen virallinen kunta, se perustettiin virallisesti 1. lokakuuta 1990.

Väestö

Virolaisia kansallispuvuissaan, rivin ensimmäinen nainen muhulaisessa kansallispuvussa.

Muhun väestö poikkeaa virolaisten valtavirrasta. Itseään he kutsuvat nimellä Muhu rahvas eli muhun kansa. Oma identiteetti on saarella vahva. Asukkaita Muhussa on vähän alle 2 000 (1918 vuonna 2010), mutta asukasmäärä kaksinkertaistuu saarella kesänsä viettävien saapuessa, joista monen juuret ovat saarella. Toisaalta monet Muhulta muualle esimerkiksi töihin muuttaneet eivät rekisteröidy uudelle paikkakunnalleen, vaan pysyvät rekisterissä Muhulla. Poismuuton ja alhaisen syntyvyyden takia Muhun väkiluku laski 11 prosenttia vuosina 1996–2006.

Muhussa on 52 kylää: Aljava, Hellamaa, Igaküla, Kallaste, Kantsi, Kapi, Kesse, Koguva, Kuivastu, Külasema, Laheküla, Lalli, Leeskopa, Lehtmetsa, Lepiku, Levalõpme, Liiva, Linnuse, Lõetsa, Mõega, Mõisaküla, Mäla, Nautse, Nurme, Nõmmküla, Oina, Paenase, Pallasmaa, Piiri, Põitse, Pädaste, Päelda, Pärase, Raegma, Rannaküla, Raugi, Rebaski, Ridasi, Rinsi, Rootsivere, Rässa, Simisti, Soonda, Suuremõisa, Tamse, Tupenurme, Tusti, Vahtraste, Vanamõisa, Viira, Võiküla ja Võlla. Näistä suurin on Liiva, jossa asui vuoden 2010 tammikuussa 208 asukasta. Seuraavaksi isoimmat kylät ovat Hellamaa ja Nõmmküla. Yli 50 asukkaan rajan ylittäviä kyliä on yhteensä 6.

Kulttuuri

Muhun asukkaat kutsuvat usein ihmisiä etunimen ja asuinpaikan yhdistelmällä. Tapa on peräisin ajalta ennen sukunimiä. Muhun ehkä tunnetuin perinne on kutominen. Saarella tehdään esimerkiksi kansallispukuja, joita käytetään lähinnä juhlatilaisuuksissa. Muhu on kuuluisa käsityöläisistään, jotka ovat kierrelleet mantereella. He ovat antaneet Virolle sen ainutlaatuisen arkkitehtuurisen tyylin. Muhulaisia on ollut rakennustöissä Viron ohella myös esimerkiksi Riiassa ja Pietarissa. Hiljattain on herätetty henkiin myös vanha tapa koristella talojen ovia värikkäillä symboleilla. Aikoinaan niitä maalattiin pahojen henkien pitämiseksi loitolla.

Kuvia

• 
  Muhun museo
• 
  Pyhän Katariinan kirkko
• 
  Üügun rantatörmä
• 
  Tuulimylly Koguvan kylässä