Ero sivun ”James Bond” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
fix viitteiden määrittely artikkelin loppuun. muokkaus → muokkaus 2 → keskeytetään & keskustellaan.
kumottu viitteiden muutokset 3.–4.5.2020. kommentti & kommentti 2.
Rivi 36: Rivi 36:
=== Kirjoitushistoria ===
=== Kirjoitushistoria ===


''James Bondin'' loi englantilainen [[Ian Fleming]] (1908–1964). Fleming työskenteli toisessa maailmansodassa brittien merivoimien tiedusteluosaston johtajan avustajana ja kohosi sotilasarvoltaan komentajaksi. Sodan jälkeen Fleming ryhtyi lehtimieheksi ja kirjoitti päätoimisesti useiden vuosien ajan ''[[The Sunday Times]]iin''.<ref>Egan, s. 8–16.</ref>
''James Bondin'' loi englantilainen [[Ian Fleming]] (1908–1964). Fleming työskenteli toisessa maailmansodassa brittien merivoimien tiedusteluosaston johtajan avustajana ja kohosi sotilasarvoltaan komentajaksi. Sodan jälkeen Fleming ryhtyi lehtimieheksi ja kirjoitti päätoimisesti useiden vuosien ajan ''[[The Sunday Times]]iin''.<ref>Egan 2016, s. 8–16.</ref>


Fleming alkoi kirjoittaa ensimmäistä ''James Bond'' -tarinaa ''[[Casino Royale (romaani)|Casino Royale]]'' [[Jamaika]]n-lomakodissaan Goldeneyessa tammikuussa 1952. Käsikirjoitus valmistui kahdessa kuukaudessa ja kirja julkaistiin 13. huhtikuuta 1953.<ref>Egan, s. 39, 49.</ref> Kirjansa päähenkilön nimen Fleming otti yleisen käsityksen mukaan [[James Bond (ornitologi)|samannimiseltä ornitologilta]], jonka lintukirja Flemingillä oli.<ref name="eagan-29" /> Fleming kirjoitti seuraavien vuosien aikana uuden ''Bondin'' joka talvi Jamaikan-kodissaan. ''Casino Royale'' herätti ilmestyessään kohua, mutta seuraavien kolmen ''Bondin'' myynti ei kuitenkaan noussut sen myynnistä. Kirjasarjan myyntiä piristi Flemingin saama julkisuus, kun pääministeri [[Anthony Eden]] oleskeli Goldeneyessa. Kun presidentti [[John F. Kennedy]] kertoi julkisuudessa pitävänsä ''Bondeista'', niiden myynti kääntyi vahvaan nousuun. Fleming kirjoitti ''Bondeja'' kuolemaansa 1964 saakka.<ref>Cork, s. 11.</ref>
Fleming alkoi kirjoittaa ensimmäistä ''James Bond'' -tarinaa ''[[Casino Royale (romaani)|Casino Royale]]'' [[Jamaika]]n-lomakodissaan Goldeneyessa tammikuussa 1952. Käsikirjoitus valmistui kahdessa kuukaudessa ja kirja julkaistiin 13. huhtikuuta 1953.<ref>Egan 2016, s. 39, 49.</ref> Kirjansa päähenkilön nimen Fleming otti yleisen käsityksen mukaan [[James Bond (ornitologi)|samannimiseltä ornitologilta]], jonka lintukirja Flemingillä oli.<ref name="eagan-29" /> Fleming kirjoitti seuraavien vuosien aikana uuden ''Bondin'' joka talvi Jamaikan-kodissaan. ''Casino Royale'' herätti ilmestyessään kohua, mutta seuraavien kolmen ''Bondin'' myynti ei kuitenkaan noussut sen myynnistä. Kirjasarjan myyntiä piristi Flemingin saama julkisuus, kun pääministeri [[Anthony Eden]] oleskeli Goldeneyessa. Kun presidentti [[John F. Kennedy]] kertoi julkisuudessa pitävänsä ''Bondeista'', niiden myynti kääntyi vahvaan nousuun. Fleming kirjoitti ''Bondeja'' kuolemaansa 1964 saakka.<ref>Cork & Stutz 2015, s. 11.</ref>


=== Sisältö ===
=== Sisältö ===


''James Bond'' perustuu Flemingin omiin kokemuksiin tiedustelumaailmasta ja ulkomailla matkustelusta.<ref name="eagan-29" /> Sarjan päähenkilö on Britannian tiedustelupalvelun MI6:n salainen agentti [[James Bond (hahmo)|James Bond]], koodinimeltään 007. Fleming sijoitti Bondin keskelle juuri alkanutta [[Kylmä sota|kylmää sotaa]], mutta vuodesta 2006 alkaen hänet on elokuvissa nähty kylmän sodan jälkeisenä sankarina. Flemingin tarinoissa miehekäs Bond saa tehtäviä, joissa hän nykyaikaisia vempaimia käyttäen torjuu neuvostoliittolaisia agentteja, tuo kansainvälisiä gangstereita oikeuden eteen ja saa kauniita naisia sänkyynsä.<ref name="EB" />
''James Bond'' perustuu Flemingin omiin kokemuksiin tiedustelumaailmasta ja ulkomailla matkustelusta.<ref name="eagan-29" /> Sarjan päähenkilö on Britannian tiedustelupalvelun MI6:n salainen agentti [[James Bond (hahmo)|James Bond]], koodinimeltään 007. Fleming sijoitti Bondin keskelle juuri alkanutta [[Kylmä sota|kylmää sotaa]], mutta vuodesta 2006 alkaen hänet on elokuvissa nähty kylmän sodan jälkeisenä sankarina. Flemingin tarinoissa miehekäs Bond saa tehtäviä, joissa hän nykyaikaisia vempaimia käyttäen torjuu neuvostoliittolaisia agentteja, tuo kansainvälisiä gangstereita oikeuden eteen ja saa kauniita naisia sänkyynsä.<ref name="eb" />


=== Tyyli ===
=== Tyyli ===


''Bond''-kirjoillaan Fleming uudisti vakoilugenreä tuomalla siihen autenttisuutta, seksiä ja väkivaltaa.<ref name="DT2008" /> Fleming teki paljon taustatyötä, minkä ansiosta ''Bond''-kirjojen kuvaukset tiedustelualasta ovat tarkkoja.<ref name="eagan-29">Egan, s. 29–34.</ref> Kirjailija [[W. Somerset Maugham]]in mukaan Flemingin esikoisromaanissa ''Casino Royalessa'' oli täydellinen jännityksen vivahde, ja [[Anthony Burgess]]in mukaan ''Bondeissa'' oli "[[renessanssi]]nomaista intoa". [[Sinclair McKay]]n mukaan Fleming oli mukaansatempaavan juonen ja tarkkanäköisten kuvausten mestari, jonka proosa saa lukijan haluamaan lisää.<ref name="DT2008" />
''Bond''-kirjoillaan Fleming uudisti vakoilugenreä tuomalla siihen autenttisuutta, seksiä ja väkivaltaa.<ref name="mckay">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/culture/books/3562251/James-Bond-the-genius-of-Ian-Flemings-literary-creation.html | Nimeke = James Bond: the Genius of Ian Fleming’s Literary Creation | Tekijä = McKay, Sinclair | Julkaisu = The Daily Telegraph | Ajankohta = 18.10.2008 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Telegraph Media Group | Viitattu = 11.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Fleming teki paljon taustatyötä, minkä ansiosta ''Bond''-kirjojen kuvaukset tiedustelualasta ovat tarkkoja.<ref name="eagan-29">Egan 2016, s. 29–34.</ref> Kirjailija [[W. Somerset Maugham]]in mukaan Flemingin esikoisromaanissa ''Casino Royalessa'' oli täydellinen jännityksen vivahde, ja [[Anthony Burgess]]in mukaan ''Bondeissa'' oli "[[renessanssi]]nomaista intoa". [[Sinclair McKay]]n mukaan Fleming oli mukaansatempaavan juonen ja tarkkanäköisten kuvausten mestari, jonka proosa saa lukijan haluamaan lisää.<ref name="mckay" />


=== Luettelo Flemingin Bond-kirjoista ===
=== Luettelo Flemingin Bond-kirjoista ===
Rivi 100: Rivi 100:
|}
|}


Kahdeksansivuinen novelli ''007 in New York'' (1963) ilmestyi aluksi ''The New York Herald Tribune'' -lehdessä ja liitettiin vasta vuonna 2002 ''Octopussy''-kokoelmaan.<ref name="CB" /> ''007 in New York'' on viimeinen suomentamaton Fleming-Bond.
Kahdeksansivuinen novelli ''007 in New York'' (1963) ilmestyi aluksi ''The New York Herald Tribune'' -lehdessä ja liitettiin vasta vuonna 2002 ''Octopussy''-kokoelmaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://commanderbond.net/2322/007-in-new-york.html | Nimeke = ’007 in New York’ | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Commander Bond | Viitattu = 12.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> ''007 in New York'' on viimeinen suomentamaton Fleming-Bond.


=== Muiden kirjoittamat Bond-tarinat ===
=== Muiden kirjoittamat Bond-tarinat ===


Flemingin kuoleman jälkeen ''Bond''-kirjasarjaa ovat jatkaneet [[Kingsley Amis]] (1968), [[Christopher Wood (käsikirjoittaja)|Christopher Wood]] (1977–1979), [[John Gardner (jännityskirjailija)|John Gardner]] (1981–1996), [[Raymond Benson]] (1997–2002), [[Sebastian Faulks]] (2008), [[Jeffery Deaver]] (2011), [[William Boyd]] (2013) ja [[Anthony Horowitz]] (2015).<ref name="MI6HQ" /><ref name="Empire" />
Flemingin kuoleman jälkeen ''Bond''-kirjasarjaa ovat jatkaneet [[Kingsley Amis]] (1968), [[Christopher Wood (käsikirjoittaja)|Christopher Wood]] (1977–1979), [[John Gardner (jännityskirjailija)|John Gardner]] (1981–1996), [[Raymond Benson]] (1997–2002), [[Sebastian Faulks]] (2008), [[Jeffery Deaver]] (2011), [[William Boyd]] (2013) ja [[Anthony Horowitz]] (2015).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mi6-hq.com/sections/literary/ | Nimeke = Literary 007: James Bond novels and spin-offs | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Mi6 Hq | Viitattu = 4.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.empireonline.com/movies/features/james-bond-literary-afterlife/ | Nimeke = The Post-Fleming James Bond Novels | Tekijä = Williams, Owen | Ajankohta = 23.1.2016 | Julkaisu = Empire | Viitattu = 4.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


[[Charlie Higson]] kirjoitti vuosina 2005–2008 alle 14-vuotiaille suunnattua ''[[Young Bond]]'' -kirjasarjaa, jossa seikkailee nuori James Bond. Higson kirjoitti viisi romaania, joista ensimmäisessä Bond on 13-vuotias. Higsonin jälkeen sarjaa on jatkanut neljällä romaanilla [[Steve Cole]] vuosina 2014–2017.<ref name="Goodreads" /><ref name="CurtisBrown" /><ref name="BBC2008" />
[[Charlie Higson]] kirjoitti vuosina 2005–2008 alle 14-vuotiaille suunnattua ''[[Young Bond]]'' -kirjasarjaa, jossa seikkailee nuori James Bond. Higson kirjoitti viisi romaania, joista ensimmäisessä Bond on 13-vuotias. Higsonin jälkeen sarjaa on jatkanut neljällä romaanilla [[Steve Cole]] vuosina 2014–2017.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.goodreads.com/series/49635-young-bond | Nimeke = Young Bond Series | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Goodreads | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.curtisbrown.co.uk/client/young-bond | Nimeke = New Young Bond series | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Curtis Brown | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/entertainment/7364758.stm | Nimeke = Higson plots new Young Bond books | Tekijä = Masters, Tim | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = 24.4.2008 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = British Broadcasting Corporation | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


Vuosina 2005–2008 ilmestyi [[Samantha Weinberg]]in (salanimellä Kate Westbrook) kirjoittama ''Moneypenny Diaries'' -romaanitrilogia, jonka pääosassa seikkailee M:n sihteeri Moneypenny.<ref>Egan, s. 295, 296.</ref>
Vuosina 2005–2008 ilmestyi [[Samantha Weinberg]]in (salanimellä Kate Westbrook) kirjoittama ''Moneypenny Diaries'' -romaanitrilogia, jonka pääosassa seikkailee M:n sihteeri Moneypenny.<ref>Egan 2016, s. 295–296.</ref>


{{Katso myös|[[luettelo James Bond -kirjoista]]}}
{{Katso myös|[[luettelo James Bond -kirjoista]]}}
Rivi 116: Rivi 116:
==== Historia ====
==== Historia ====


Ian Fleming myi vuonna 1960 tuottaja [[Harry Saltzman]]ille kaikkien olemassa olevien ja tulevien ''Bond''-kirjojensa elokuvaoptiot, ''Casino Royalea'' lukuun ottamatta. Saltzman sopi yhteistyöstä tuottaja [[Albert R. Broccoli]]n kanssa. Kaksikko perusti ''Bond''-elokuvia varten tuotantoyhtiön nimeltä [[EON Productions|Eon]] ja teki kesäkuussa 1961 tuotantosopimuksen [[United Artists]]in kanssa. Eon valitsi ensimmäiseksi ''Bond''-elokuvaksi ensin ''Pallosalaman'', mutta pian ensimmäiseksi elokuvaksi vaihdettiin ''Tohtori No''. Flemingillä ei ollut sopimuksen mukaan sananvaltaa elokuvien käsikirjoituksiin, mutta hän osallistui niiden tekemiseen.<ref>Egan, s. 108–113.</ref>
Ian Fleming myi vuonna 1960 tuottaja [[Harry Saltzman]]ille kaikkien olemassa olevien ja tulevien ''Bond''-kirjojensa elokuvaoptiot, ''Casino Royalea'' lukuun ottamatta. Saltzman sopi yhteistyöstä tuottaja [[Albert R. Broccoli]]n kanssa. Kaksikko perusti ''Bond''-elokuvia varten tuotantoyhtiön nimeltä [[EON Productions|Eon]] ja teki kesäkuussa 1961 tuotantosopimuksen [[United Artists]]in kanssa. Eon valitsi ensimmäiseksi ''Bond''-elokuvaksi ensin ''Pallosalaman'', mutta pian ensimmäiseksi elokuvaksi vaihdettiin ''Tohtori No''. Flemingillä ei ollut sopimuksen mukaan sananvaltaa elokuvien käsikirjoituksiin, mutta hän osallistui niiden tekemiseen.<ref>Egan 2016, s. 108–113.</ref>


Kaikkien ''Bond''-elokuvien alussa nähtävän ”[[Aseenpiippukohtaus|aseenpiippukohtauksen]]” suunnitteli [[Maurice Binder]].<ref>Egan, s. 124.</ref>
Kaikkien ''Bond''-elokuvien alussa nähtävän ”[[Aseenpiippukohtaus|aseenpiippukohtauksen]]” suunnitteli [[Maurice Binder]].<ref>Egan 2016, s. 124.</ref>


Saltzman jätti ''Bondin'' myöhemmin yksin Broccolille. Vuodesta 1995 alkaen ''Bond''-elokuvia on tuottanut Broccolin tytär [[Barbara Broccoli]].<ref name="Fox2012" />
Saltzman jätti ''Bondin'' myöhemmin yksin Broccolille. Vuodesta 1995 alkaen ''Bond''-elokuvia on tuottanut Broccolin tytär [[Barbara Broccoli]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.foxnews.com/entertainment/2012/10/05/battle-bonds-sean-connery-tumultuous-history-with-bond-franchise-recounted-in.html | Nimeke = Battle of the Bonds: Sean Connery’s Tumultuous History with Bond Franchise Recounted in ’The Untold Story of 007’ | Tekijä = Craig, Justin | Ajankohta = 5.10.2012 | Julkaisu = Fox News | Viitattu = 3.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


==== Pääosanäyttelijät ====
==== Pääosanäyttelijät ====
[[Tiedosto:007Connery.jpg|thumb|[[Sean Connery]] James Bondina ensimmäisessä ''Bond''-elokuvassa ''[[Salainen agentti 007 ja tohtori No]]'' (1962).]]


James Bondin ensimmäiseksi esittäjäksi pyydettiin [[Cary Grant]]ia, [[James Fox]]ia kuin myös [[Richard Johnson]]ia, jotka kaikki kuitenkin kieltäytyivät. Rooliin valittiin lopulta tuntematon skottinäyttelijä [[Sean Connery]], vaikka tämä olikin hyvin erilainen kuin kirjojen James Bond ja herätti monissa epäilyksiä, myös Flemingissä.<ref>Egan 2016, s. 116–119.</ref> Conneryn (1962–1967 ja 1971) jälkeen Bondia ovat esittäneet viralliseen ''Bond''-elokuvasarjaan kuuluvissa teatterielokuvissa [[George Lazenby]] (1969), [[Roger Moore]] (1973–1985), [[Timothy Dalton]] (1987–1989), [[Pierce Brosnan]] (1995–2002) ja viimeisimpänä [[Daniel Craig]] (2006–).<ref name="who" /><ref name="who-2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007james.com/articles/who_played_james_bond_part_2.php | Nimeke = Who Played James Bond: A Complete History, Part 2 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 James | Viitattu = 2.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="who-3" />
[[Tiedosto:007Connery.jpg|pienoiskuva|[[Sean Connery]] James Bondina ensimmäisessä ''Bond''-elokuvassa ''[[Salainen agentti 007 ja tohtori No]]'' (1962).]]
James Bondin ensimmäiseksi esittäjäksi pyydettiin [[Cary Grant]]ia, [[James Fox]]ia kuin myös [[Richard Johnson]]ia, jotka kaikki kuitenkin kieltäytyivät. Rooliin valittiin lopulta tuntematon skottinäyttelijä [[Sean Connery]], vaikka tämä olikin hyvin erilainen kuin kirjojen James Bond ja herätti monissa epäilyksiä, myös Flemingissä.<ref>Egan, s. 116–119.</ref> Conneryn (1962–1967 ja 1971) jälkeen Bondia ovat esittäneet viralliseen ''Bond''-elokuvasarjaan kuuluvissa teatterielokuvissa [[George Lazenby]] (1969), [[Roger Moore]] (1973–1985), [[Timothy Dalton]] (1987–1989), [[Pierce Brosnan]] (1995–2002) ja viimeisimpänä [[Daniel Craig]] (2006–).<ref name="Who" /><ref name="Who2" /><ref name="Who3" />


Vuosikymmenten kuluessa elokuvien Bond on muuttunut näyttelijänsä persoonan ja ajanjaksonsa hengen mukaan. Conneryn Bond sopi 1960-luvun tyyliin ja seksikkyyteen. Mooren Bond oli hienostunut ja hiukan koominen, ja 1970-luvun Bondit tarjosivatkin kevyttä viihdettä poliittisena ja vakavana aikana. Timothy Daltonin Bond oli uskollisin Flemingin kirjoille, mutta hahmon täytyi mukautua 1990-luvun taitteen [[Poliittinen korrektius|poliittiseen korrektiuteen]], alkoholin- ja tupakanvastaisuuteen ja sukupuolimoraaliin. Pierce Brosnanin aikana Bondin elämäntyylistä tehtiin jälleen loistelias. Daniel Craigin kovia kokenut ja moraaliltaan monikäsitteinen Bond taas heijastelee 2000-luvun epävarmuutta, ympäristökatastrofin uhkaa, [[terrorismi]]a ja kansainvälistä gangsterismia.<ref name="DT2012" /><ref name="Who2" />
Vuosikymmenten kuluessa elokuvien Bond on muuttunut näyttelijänsä persoonan ja ajanjaksonsa hengen mukaan. Conneryn Bond sopi 1960-luvun tyyliin ja seksikkyyteen. Mooren Bond oli hienostunut ja hiukan koominen, ja 1970-luvun Bondit tarjosivatkin kevyttä viihdettä poliittisena ja vakavana aikana. Timothy Daltonin Bond oli uskollisin Flemingin kirjoille, mutta hahmon täytyi mukautua 1990-luvun taitteen [[Poliittinen korrektius|poliittiseen korrektiuteen]], alkoholin- ja tupakanvastaisuuteen ja sukupuolimoraaliin. Pierce Brosnanin aikana Bondin elämäntyylistä tehtiin jälleen loistelias. Daniel Craigin kovia kokenut ja moraaliltaan monikäsitteinen Bond taas heijastelee 2000-luvun epävarmuutta, ympäristökatastrofin uhkaa, [[terrorismi]]a ja kansainvälistä gangsterismia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/culture/film/jamesbond/9617940/James-Bond-nobody-does-it-better.html | Nimeke = James Bond: Nobody Does It Better | Tekijä = Higson, Charlie | Julkaisu = The Daily Telegraph | Ajankohta = 19.10.2012 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Telegraph Media Group | Viitattu = 3.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="who-2" />


==== Musiikki ====
==== Musiikki ====
{{Pääartikkeli|[[James Bondin musiikki]]}}
{{Pääartikkeli|[[James Bondin musiikki]]}}


''James Bond'' -elokuvissa on omaleimainen musiikki. Jokaisella sarjan elokuvalla on oma tunnuskappaleensa, jotka ovat usein nousseet hiteiksi. Koko elokuvasarjan tunnusmusiikin ”[[James Bond Theme]]” sävelsi [[Monty Norman]]. Tunnuksen orkesterisovituksen teki [[John Barry]], joka on säveltänyt musiikin kaikkiaan yhteentoista ''Bond''-elokuvaan.<ref name="Burlingame2–4" />
''James Bond'' -elokuvissa on omaleimainen musiikki. Jokaisella sarjan elokuvalla on oma tunnuskappaleensa, jotka ovat usein nousseet hiteiksi. Koko elokuvasarjan tunnusmusiikin ”[[James Bond Theme]]” sävelsi [[Monty Norman]]. Tunnuksen orkesterisovituksen teki [[John Barry]], joka on säveltänyt musiikin kaikkiaan yhteentoista ''Bond''-elokuvaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Burlingame, Jon | Nimeke = The Music of James Bond | Vuosi = 2012 | Sivu = 2–4 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oxford University Press | Isbn = 978-0-19-986330-3 | Kieli = {{en}} }}</ref>


==== Tuotot ====
==== Tuotot ====


''James Bond'' -elokuvasarja on vuoden 2017 alkuun mennessä tuottanut lipputuloina maailmanlaajuisesti yli seitsemän miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä tekee siitä kaikkien aikojen neljänneksi tuottoisimman elokuvasarjan.<ref name="NumbersFranchises" />
''James Bond'' -elokuvasarja on vuoden 2017 alkuun mennessä tuottanut lipputuloina maailmanlaajuisesti yli seitsemän miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä tekee siitä kaikkien aikojen neljänneksi tuottoisimman elokuvasarjan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.the-numbers.com/movies/franchises/sort/World | Nimeke = Movie Franchises | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = The Numbers | Julkaisija = Nash Information Services | Viitattu = 10.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>


==== Palkinnot ====
==== Palkinnot ====


''Bond''-elokuville on myönnetty vuoteen 2017 mennessä viisi [[Oscar-palkinto]]a: [[Parhaiden äänitehosteiden Oscar-palkinto|parhaat äänitehosteet]] (''[[007 ja Kultasormi]]'', 1964), [[Parhaiden erikoistehosteiden Oscar-palkinto|parhaat erikoistehosteet]] (''[[Pallosalama (elokuva)|Pallosalama]]'', 1965), [[Parhaiden äänitehosteiden Oscar-palkinto|parhaat äänitehosteet]] ja [[Parhaan laulun Oscar-palkinto|paras laulu]] (''[[007 Skyfall]]'', 2012) sekä paras laulu (''[[007 Spectre]]'', 2015).<ref name="EOB2016" /><ref name="007Oscars" /> [[Golden Globe|Golden Globe -palkintoja]] Bondit ovat saaneet kolme: parhaan uuden naisnäyttelijän palkinto [[Ursula Andress]]ille ([[Salainen agentti 007 ja tohtori No]]) sekä [[Parhaan kappaleen Golden Globe -palkinto|parhaan kappaleen palkinto]] elokuville ''[[007 Skyfall]]'' ja ''[[007 Spectre]]''.<ref name="007UMT" />
''Bond''-elokuville on myönnetty vuoteen 2017 mennessä viisi [[Oscar-palkinto]]a: [[Parhaiden äänitehosteiden Oscar-palkinto|parhaat äänitehosteet]] (''[[007 ja Kultasormi]]'', 1964), [[Parhaiden erikoistehosteiden Oscar-palkinto|parhaat erikoistehosteet]] (''[[Pallosalama (elokuva)|Pallosalama]]'', 1965), [[Parhaiden äänitehosteiden Oscar-palkinto|parhaat äänitehosteet]] ja [[Parhaan laulun Oscar-palkinto|paras laulu]] (''[[007 Skyfall]]'', 2012) sekä paras laulu (''[[007 Spectre]]'', 2015).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://eyeonbond.com/2015/11/29/james-bond-academy-award-history/ | Nimeke = James Bond Academy Award History | Tekijä = Brennan, Alex | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Eye on Bond | Viitattu = 29.6.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007museum.com/oscar007.htm | Nimeke = James Bond at the Oscars | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 Museum | Viitattu = 27.6.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Golden Globe|Golden Globe -palkintoja]] Bondit ovat saaneet kolme: parhaan uuden naisnäyttelijän palkinto [[Ursula Andress]]ille ([[Salainen agentti 007 ja tohtori No]]) sekä [[Parhaan kappaleen Golden Globe -palkinto|parhaan kappaleen palkinto]] elokuville ''[[007 Skyfall]]'' ja ''[[007 Spectre]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://007underthemangotree.wordpress.com/2016/01/24/james-bond-at-the-golden-globes/ | Nimeke = James Bond at the Golden Globes *Spectre update* | Tekijä = | Ajankohta = 24.1.2016 | Julkaisu = 007 Under the Mango Tree | Viitattu = 29.6.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>


==== Luettelo elokuvista ====
==== Luettelo elokuvista ====


Taulukossa kaikki ''Bond''-elokuvat, niiden pääosan esittäjät ja rahallinen menestys miljoonissa dollareissa.<ref name="Moore198" /> ''Casino Royale'' (1967) ja ''Älä kieltäydy kahdesti'' (1983) eivät lukeudu niin sanottuun viralliseen ''Bond''-elokuvasarjaan.
Taulukossa kaikki ''Bond''-elokuvat, niiden pääosan esittäjät ja rahallinen menestys miljoonissa dollareissa.<ref name=moore_s198 /> ''Casino Royale'' (1967) ja ''Älä kieltäydy kahdesti'' (1983) eivät lukeudu niin sanottuun viralliseen ''Bond''-elokuvasarjaan.


{| class="wikitable sortable"
{| class="wikitable sortable"
Rivi 157: Rivi 157:
! Alkuperäinen nimi
! Alkuperäinen nimi
|-
|-
| align=center| 1962 || ''[[Salainen agentti 007 ja tohtori No]]'' || ''Dr. No'' ||rowspan=5 align=center| {{LajiteltavaNimi|Sean|Connery}} || align=right| {{Nts|1.0}} || align=right| {{Nts|59.6}} || align=center| <ref name="NumbersDN" />
| align=center| 1962 || ''[[Salainen agentti 007 ja tohtori No]]'' || ''Dr. No'' ||rowspan=5 align=center| {{LajiteltavaNimi|Sean|Connery}} || align=right| {{Nts|1.0}} || align=right| {{Nts|59.6}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Dr-No|Nimeke=Dr. No (1963) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1963 || ''[[Salainen agentti 007 Istanbulissa]]'' || ''From Russia with Love'' || align=right| {{Nts|2.0}} || align=right| {{Nts|78.9}} || align=center| <ref name="NumbersFRWL" />
| align=center| 1963 || ''[[Salainen agentti 007 Istanbulissa]]'' || ''From Russia with Love'' || align=right| {{Nts|2.0}} || align=right| {{Nts|78.9}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/From-Russia-With-Love|Nimeke=From Russia with Love (1963) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1964 || ''[[007 ja Kultasormi]]'' || ''Goldfinger'' || align=right| {{Nts|3.0}} || align=right| {{Nts|124.9}} || align=center| <ref name="NumbersGF" />
| align=center| 1964 || ''[[007 ja Kultasormi]]'' || ''Goldfinger'' || align=right| {{Nts|3.0}} || align=right| {{Nts|124.9}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Goldfinger|Nimeke=Goldfinger (1963) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1965 || ''[[Pallosalama (elokuva)|Pallosalama]]'' || ''Thunderball'' || align=right| {{Nts|9.0}} || align=right| {{Nts|141.2}} || align=center| <ref name="NumbersTB" />
| align=center| 1965 || ''[[Pallosalama (elokuva)|Pallosalama]]'' || ''Thunderball'' || align=right| {{Nts|9.0}} || align=right| {{Nts|141.2}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Thunderball|Nimeke=Thunderball (1965) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center rowspan=2| 1967 || ''[[Elät vain kahdesti]]'' || ''You Only Live Twice'' || align=right| {{Nts|9.5}} || align=right| {{Nts|111.6}} || align=center| <ref name="NumbersYOLT" />
| align=center rowspan=2| 1967 || ''[[Elät vain kahdesti]]'' || ''You Only Live Twice'' || align=right| {{Nts|9.5}} || align=right| {{Nts|111.6}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/You-Only-Live-Twice|Nimeke=You Only Live Twice (1967) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| ''[[Casino Royale (vuoden 1967 elokuva)|Casino Royale]]'' || ''Casino Royale'' || align=center| {{LajiteltavaNimi|David|Niven}} || align=right| {{Nts|12.0}} || align=right| {{Nts|41.7}} || align=center| <ref name="NumbersCR1967" />
| ''[[Casino Royale (vuoden 1967 elokuva)|Casino Royale]]'' || ''Casino Royale'' || align=center| {{LajiteltavaNimi|David|Niven}} || align=right| {{Nts|12.0}} || align=right| {{Nts|41.7}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Casino-Royale|Nimeke=Casino Royale (1967) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1969 || ''[[Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa]]'' || ''On Her Majesty’s Secret Service'' || align=center| {{LajiteltavaNimi|George|Lazenby}} || align=right| {{Nts|8.0}} || align=right| {{Nts|82.0}} || align=center| <ref name="NumbersOHMSS" />
| align=center| 1969 || ''[[Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa]]'' || ''On Her Majesty’s Secret Service'' || align=center| {{LajiteltavaNimi|George|Lazenby}} || align=right| {{Nts|8.0}} || align=right| {{Nts|82.0}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/On-Her-Majestys-Secret-Service|Nimeke=On Her Majesty’s Secret Service (1969) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1971 || ''[[Timantit ovat ikuisia]]'' || ''Diamonds Are Forever'' || align=center| {{LajiteltavaNimi|Sean|Connery|linkitön=1}} || align=right| {{Nts|7.2}} || align=right| {{Nts|116.0}} || align=center| <ref name="NumbersDAF" />
| align=center| 1971 || ''[[Timantit ovat ikuisia]]'' || ''Diamonds Are Forever'' || align=center| {{LajiteltavaNimi|Sean|Connery|linkitön=1}} || align=right| {{Nts|7.2}} || align=right| {{Nts|116.0}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Diamonds-Are-Forever|Nimeke=Diamonds Are Forever (1971) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1973 || ''[[Elä ja anna toisten kuolla]]'' || ''Live and Let Die'' || align=center rowspan=6 | {{LajiteltavaNimi|Roger|Moore}} || align=right| {{Nts|7.0}} || align=right| {{Nts|161.8}} || align=center| <ref name="NumbersLLD" />
| align=center| 1973 || ''[[Elä ja anna toisten kuolla]]'' || ''Live and Let Die'' || align=center rowspan=6 | {{LajiteltavaNimi|Roger|Moore}} || align=right| {{Nts|7.0}} || align=right| {{Nts|161.8}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Live-and-Let-Die|Nimeke=Live and Let Die (1973) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1974 || ''[[007 ja kultainen ase]]'' || ''The Man with the Golden Gun'' || align=right| {{Nts|7.0}} || align=right| {{Nts|97.6}} || align=center| <ref name="NumbersMGG" />
| align=center| 1974 || ''[[007 ja kultainen ase]]'' || ''The Man with the Golden Gun'' || align=right| {{Nts|7.0}} || align=right| {{Nts|97.6}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Man-with-the-Golden-Gun-The|Nimeke=The Man with the Golden Gun (1974) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1977 || ''[[007 rakastettuni]]'' || ''The Spy Who Loved Me'' || align=right| {{Nts|14.0}} || align=right| {{Nts|185.4}} || align=center| <ref name="NumbersSWLM" />
| align=center| 1977 || ''[[007 rakastettuni]]'' || ''The Spy Who Loved Me'' || align=right| {{Nts|14.0}} || align=right| {{Nts|185.4}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Spy-Who-Loved-Me-The|Nimeke=The Spy Who Loved Me (1977) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1979 || ''[[Kuuraketti]]'' || ''Moonraker'' || align=right| {{Nts|31.0}} || align=right| {{Nts|210.3}} || align=center| <ref name="NumbersMR" />
| align=center| 1979 || ''[[Kuuraketti]]'' || ''Moonraker'' || align=right| {{Nts|31.0}} || align=right| {{Nts|210.3}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Moonraker|Nimeke=Moonraker (1979) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1981 || ''[[Erittäin salainen]]'' || ''For Your Eyes Only'' || align=right| {{Nts|28.0}} || align=right| {{Nts|195.3}} || align=center| <ref name="NumbersFYEO" />
| align=center| 1981 || ''[[Erittäin salainen]]'' || ''For Your Eyes Only'' || align=right| {{Nts|28.0}} || align=right| {{Nts|195.3}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/For-Your-Eyes-Only|Nimeke=For Your Eyes Only (1981) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center rowspan=2| 1983 || ''[[Octopussy – mustekala]]'' || ''Octopussy'' || align=right| {{Nts|27.5}} || align=right| {{Nts|187.5}} || align=center| <ref name="NumbersOP" />
| align=center rowspan=2| 1983 || ''[[Octopussy – mustekala]]'' || ''Octopussy'' || align=right| {{Nts|27.5}} || align=right| {{Nts|187.5}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Octopussy|Nimeke=Octopussy (1983) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| ''[[Älä kieltäydy kahdesti]]'' || ''Never Say Never Again'' || align=center |{{LajiteltavaNimi|Sean|Connery|linkitön=1}} || align=right| {{Nts|36.0}} || align=right| {{Nts|160.0}} || align=center| <ref name="NumbersNSNA" />
| ''[[Älä kieltäydy kahdesti]]'' || ''Never Say Never Again'' || align=center |{{LajiteltavaNimi|Sean|Connery|linkitön=1}} || align=right| {{Nts|36.0}} || align=right| {{Nts|160.0}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Never-Say-Never-Again|Nimeke=Never Say Never Again (1983) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1985 || ''[[007 ja kuoleman katse]]'' || ''A View to a Kill'' || align=center |{{LajiteltavaNimi|Roger|Moore|linkitön=1}} || align=right| {{Nts|30.0}} || align=right| {{Nts|152.6}} || align=center| <ref name="NumbersVTAKA" />
| align=center| 1985 || ''[[007 ja kuoleman katse]]'' || ''A View to a Kill'' || align=center |{{LajiteltavaNimi|Roger|Moore|linkitön=1}} || align=right| {{Nts|30.0}} || align=right| {{Nts|152.6}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/View-to-a-Kill-A|Nimeke=A View to a Kill (1985) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1987 || ''[[007 vaaran vyöhykkeellä]]'' || ''The Living Daylights'' || align=center rowspan=2| {{LajiteltavaNimi|Timothy|Dalton}} || align=right| {{Nts|40.0}} || align=right| {{Nts|191.2}} || align=center| <ref name="NumbersTLDL" />
| align=center| 1987 || ''[[007 vaaran vyöhykkeellä]]'' || ''The Living Daylights'' || align=center rowspan=2| {{LajiteltavaNimi|Timothy|Dalton}} || align=right| {{Nts|40.0}} || align=right| {{Nts|191.2}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Living-Daylights-The|Nimeke=The Living Daylights (1987) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1989 || ''[[007 ja lupa tappaa]]'' || ''Licence to Kill'' || align=right| {{Nts|42.0}} || align=right| {{Nts|156.2}} || align=center| <ref name="NumbersLTK" />
| align=center| 1989 || ''[[007 ja lupa tappaa]]'' || ''Licence to Kill'' || align=right| {{Nts|42.0}} || align=right| {{Nts|156.2}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Licence-to-Kill|Nimeke=Licence to Kill (1989) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1995 || ''[[007 ja kultainen silmä]]'' || ''GoldenEye'' || align=center rowspan=4| {{LajiteltavaNimi|Pierce|Brosnan}} || align=right| {{Nts|60.0}} || align=right| {{Nts|350.7}} || align=center| <ref name="NumbersGE" />
| align=center| 1995 || ''[[007 ja kultainen silmä]]'' || ''GoldenEye'' || align=center rowspan=4| {{LajiteltavaNimi|Pierce|Brosnan}} || align=right| {{Nts|60.0}} || align=right| {{Nts|350.7}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/GoldenEye|Nimeke=GoldenEye (1995) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1997 || ''[[Huominen ei koskaan kuole]]'' || ''Tomorrow Never Dies'' || align=right| {{Nts|110.0}} || align=right| {{Nts|339.5}} || align=center| <ref name="NumbersTND" />
| align=center| 1997 || ''[[Huominen ei koskaan kuole]]'' || ''Tomorrow Never Dies'' || align=right| {{Nts|110.0}} || align=right| {{Nts|339.5}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Tomorrow-Never-Dies|Nimeke=Tomorrow Never Dies (1997) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 1999 || ''[[Kun maailma ei riitä]]'' || ''The World Is Not Enough'' || align=right| {{Nts|135.0}} || align=right| {{Nts|361.7}} || align=center| <ref name="NumbersWINE" />
| align=center| 1999 || ''[[Kun maailma ei riitä]]'' || ''The World Is Not Enough'' || align=right| {{Nts|135.0}} || align=right| {{Nts|361.7}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/World-is-Not-Enough-The|Nimeke=The World Is Not Enough (1999) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 2002 || ''[[Kuolema saa odottaa]]'' || ''Die Another Day'' || align=right| {{Nts|142.0}} || align=right| {{Nts|431.9}} || align=center| <ref name="NumbersDAD" />
| align=center| 2002 || ''[[Kuolema saa odottaa]]'' || ''Die Another Day'' || align=right| {{Nts|142.0}} || align=right| {{Nts|431.9}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Die-Another-Day|Nimeke=Die Another Day (2002) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 2006 || ''[[Casino Royale (vuoden 2006 elokuva)|Casino Royale]]'' || ''Casino Royale'' || align=center rowspan=5| {{LajiteltavaNimi|Daniel|Craig}} || align=right| {{Nts|102.0}} || align=right| {{Nts|596.3}} || align=center| <ref name="NumbersCR2006" />
| align=center| 2006 || ''[[Casino Royale (vuoden 2006 elokuva)|Casino Royale]]'' || ''Casino Royale'' || align=center rowspan=5| {{LajiteltavaNimi|Daniel|Craig}} || align=right| {{Nts|102.0}} || align=right| {{Nts|596.3}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Casino-Royale-(2006)|Nimeke=Casino Royale (2006) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 2008 || ''[[007 Quantum of Solace]]'' || ''Quantum of Solace'' || align=right| {{Nts|230.0}} || align=right| {{Nts|576.4}} || align=center| <ref name="NumbersQOS" />
| align=center| 2008 || ''[[007 Quantum of Solace]]'' || ''Quantum of Solace'' || align=right| {{Nts|230.0}} || align=right| {{Nts|576.4}} || align=center| <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Quantum-of-Solace|Nimeke=Quantum of Solace (2008) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>
|-
|-
| align=center| 2012 || ''[[007 Skyfall]]'' || ''Skyfall'' || align=right| {{Nts|200.0}} || align=right| {{Nts|1110.5}} || align=center| <ref name="NumbersSF" />
| align=center| 2012 || ''[[007 Skyfall]]'' || ''Skyfall'' || align=right| {{Nts|200.0}} || align=right| {{Nts|1110.5}} || align=center| <ref name=numbers_skyfall />
|-
|-
| align=center| 2015 || ''[[007 Spectre]]'' || ''Spectre'' || align=right| {{Nts|300.0}} || align=right| {{Nts|879.6}} || align=center| <ref name="NumbersSpectre" /><ref name="Elonet" />
| align=center| 2015 || ''[[007 Spectre]]'' || ''Spectre'' || align=right| {{Nts|300.0}} || align=right| {{Nts|879.6}} || align=center| <ref name=numbers_spectre /><ref name=elonet />
|-
|-
|align=center| 2020 || ''[[007 No Time to Die]]'' || ''No Time to Die'' || align=center {{N/a}} || align=center {{N/a}} ||
|align=center| 2020 || ''[[007 No Time to Die]]'' || ''No Time to Die'' || align=center {{N/a}} || align=center {{N/a}} ||
Rivi 214: Rivi 214:
=== Televisio ===
=== Televisio ===


[[CBS|CBS-televisioyhtiö]] esitti vuonna 1954 ''Casino Royalen'' tunnin mittaisena dramatisointina ''Climax! Mystery Theatre'' -sarjassa Yhdysvalloissa. Bondia esitti [[Barry Nelson]].<ref name="Who" />
[[CBS|CBS-televisioyhtiö]] esitti vuonna 1954 ''Casino Royalen'' tunnin mittaisena dramatisointina ''Climax! Mystery Theatre'' -sarjassa Yhdysvalloissa. Bondia esitti [[Barry Nelson]].<ref name="who">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007james.com/articles/who_played_james_bond.php | Nimeke = Who Played James Bond: A Complete History | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 James | Viitattu = 2.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>


Vuonna 1958 CBS pyysi Flemingiltä ''Bond''-televisiosarjaa. Sarjasta oli tarkoitus tulla 32-osainen, ja Fleming kirjoitti yksityiskohtaisen synopsiksen kolmeentoista jaksoon. Sarjaa ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Tuotantoyhtiö Hubbell Robinson hankki oikeudet ''Bond''-televisioelokuvaan vuonna 1959, mutta [[James Mason]]in tähdittämäksi suunniteltua elokuvaa ei koskaan tehty.<ref>Egan, s. 82.</ref>
Vuonna 1958 CBS pyysi Flemingiltä ''Bond''-televisiosarjaa. Sarjasta oli tarkoitus tulla 32-osainen, ja Fleming kirjoitti yksityiskohtaisen synopsiksen kolmeentoista jaksoon. Sarjaa ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Tuotantoyhtiö Hubbell Robinson hankki oikeudet ''Bond''-televisioelokuvaan vuonna 1959, mutta [[James Mason]]in tähdittämäksi suunniteltua elokuvaa ei koskaan tehty.<ref>Egan 2016, s. 82.</ref>


''James Bond'' -elokuva nähtiin televisiossa ensimmäisen kerran syyskuussa 1972, kun yhdysvaltalainen [[American Broadcasting Company|ABC]] esitti ''Kultasormen'' sunnuntai-illan elokuvana. Elokuvasta esitettiin voimakkaasti sensuroitu versio. Vuonna 1974 ABC esitti elokuvan ''007 Istanbulissa'', minkä jälkeen ''Bond''-elokuvista tuli Yhdysvalloissa toistuvaa televisioviihdettä. Britanniassa ''Bond'' nähtiin televisiossa ensimmäisen kerran lokakuussa 1975, jolloin [[ITV]] esitti elokuvan ''Tohtori No''. Tammikuussa 1980 esitetty ''Elä ja anna toisten kuolla'' sai 23,5 miljoonaa katsojaa, ja se on edelleen Britannian televisiohistorian katsotuin elokuva.<ref>Egan, s. 214, 215.</ref>
''James Bond'' -elokuva nähtiin televisiossa ensimmäisen kerran syyskuussa 1972, kun yhdysvaltalainen [[American Broadcasting Company|ABC]] esitti ''Kultasormen'' sunnuntai-illan elokuvana. Elokuvasta esitettiin voimakkaasti sensuroitu versio. Vuonna 1974 ABC esitti elokuvan ''007 Istanbulissa'', minkä jälkeen ''Bond''-elokuvista tuli Yhdysvalloissa toistuvaa televisioviihdettä. Britanniassa ''Bond'' nähtiin televisiossa ensimmäisen kerran lokakuussa 1975, jolloin [[ITV]] esitti elokuvan ''Tohtori No''. Tammikuussa 1980 esitetty ''Elä ja anna toisten kuolla'' sai 23,5 miljoonaa katsojaa, ja se on edelleen Britannian televisiohistorian katsotuin elokuva.<ref>Egan 2016, s. 214–215.</ref>


[[VHS|VHS-]] ja [[Betamax]]-Bondeja alettiin vuokrata 1980-luvun alussa ja myydä vuosikymmenen lopulla. Nykyisin ''Bond''-elokuvat tulevat maksuttomille televisiokanaville sen jälkeen, kun niitä on ensin myyty videolla ja dvd:llä, [[maksutelevisio]]ssa sekä [[suoratoisto]]palveluissa.<ref>Egan, s. 215, 216.</ref>
[[VHS|VHS-]] ja [[Betamax]]-Bondeja alettiin vuokrata 1980-luvun alussa ja myydä vuosikymmenen lopulla. Nykyisin ''Bond''-elokuvat tulevat maksuttomille televisiokanaville sen jälkeen, kun niitä on ensin myyty videolla ja dvd:llä, [[maksutelevisio]]ssa sekä [[suoratoisto]]palveluissa.<ref>Egan 2016, s. 215–216.</ref>


=== Radio ===
=== Radio ===


Etelä-Afrikan radio esitti ''Kuuraketin'' dramatisoituna kuunnelmana vuonna 1956. Bondia esitti [[Bob Holness]].<ref name="BBC2012" /><ref name="Who" /> BBC esitti ''Elät vain kahdesti'' -romaanin dramatisoinnin vuonna 1990. Bondia esitti [[Michael Jayston]].<ref name="Who3" />
Etelä-Afrikan radio esitti ''Kuuraketin'' dramatisoituna kuunnelmana vuonna 1956. Bondia esitti [[Bob Holness]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/entertainment-arts-16443263 | Nimeke = Bob Holness, former Blockbusters host, dies aged 83 | Tekijä = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = 6.1.2012 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = British Broadcasting Corporation | Viitattu = 2.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="who" /> BBC esitti ''Elät vain kahdesti'' -romaanin dramatisoinnin vuonna 1990. Bondia esitti [[Michael Jayston]].<ref name="who-3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007james.com/articles/who_played_james_bond_part_3.php | Nimeke = Who Played James Bond: A Complete History, Part 3 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 James | Viitattu = 2.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>


=== Sarjakuvat ===
=== Sarjakuvat ===
Rivi 230: Rivi 230:


[[Tiedosto:Flemingin piirros Bondista.jpg|pienoiskuva|vasen|150px|Kirjailija [[Ian Fleming]]in teettämä mallipiirros Bondista.]]
[[Tiedosto:Flemingin piirros Bondista.jpg|pienoiskuva|vasen|150px|Kirjailija [[Ian Fleming]]in teettämä mallipiirros Bondista.]]
James Bond tuli suurelle yleisölle tutuksi ensi kertaa vuonna 1958, kun englantilainen sanomalehti ''[[Daily Express]]'' alkoi ensimmäisenä lehtenä julkaista ''James Bond'' -sarjakuvaa sarjakuvasivuillaan.<ref>Egan, s. 74.</ref> Kuutena päivänä viikossa heinäkuusta 1958 alkaen ilmestynyttä sarjakuvaa piirsi tammikuuhun 1966 asti [[John McLusky]]. Kirjailija Ian Fleming suhtautui ajatukseen sarjakuvasovituksesta aluksi varauksellisesti, sillä hän pelkäsi sarjakuvan vähentävän ''Bondin'' arvoa sekä tarinoidensa lyhentymistä. Kun Fleming oli saatu vakuuttuneeksi sarjakuvan laadusta, hän halusi vielä varmistaa, että sarjakuvan Bondista tulisi oikeannäköinen, joten hän teetti toisella taiteilijalla piirroksen Bondista malliksi lehdelle. McLusky piti Flemingin näkemystä kuitenkin liian 30-lukulaisen sotilaallisena ja teki Bondista nykyaikaisemman näköisen. McLusky yhdisteli Bondiinsa urheilija [[Henry Cotton]]ia, näyttelijä [[Robert Taylor (näyttelijä)|Robert Taylor]]ia, [[Gary Cooper]]ia ja [[Edinburghin herttua]]a. McLusky piirsi koko uransa aikana vuosina 1958–1983 yhteensä 18 ''James Bond'' -seikkailua ja 2250 strippiä.<ref name="Express2015" />
James Bond tuli suurelle yleisölle tutuksi ensi kertaa vuonna 1958, kun englantilainen sanomalehti ''[[Daily Express]]'' alkoi ensimmäisenä lehtenä julkaista ''James Bond'' -sarjakuvaa sarjakuvasivuillaan.<ref>Egan 2016, s. 74.</ref> Kuutena päivänä viikossa heinäkuusta 1958 alkaen ilmestynyttä sarjakuvaa piirsi tammikuuhun 1966 asti [[John McLusky]]. Kirjailija Ian Fleming suhtautui ajatukseen sarjakuvasovituksesta aluksi varauksellisesti, sillä hän pelkäsi sarjakuvan vähentävän ''Bondin'' arvoa sekä tarinoidensa lyhentymistä. Kun Fleming oli saatu vakuuttuneeksi sarjakuvan laadusta, hän halusi vielä varmistaa, että sarjakuvan Bondista tulisi oikeannäköinen, joten hän teetti toisella taiteilijalla piirroksen Bondista malliksi lehdelle. McLusky piti Flemingin näkemystä kuitenkin liian 30-lukulaisen sotilaallisena ja teki Bondista nykyaikaisemman näköisen. McLusky yhdisteli Bondiinsa urheilija [[Henry Cotton]]ia, näyttelijä [[Robert Taylor (näyttelijä)|Robert Taylor]]ia, [[Gary Cooper]]ia ja [[Edinburghin herttua]]a. McLusky piirsi koko uransa aikana vuosina 1958–1983 yhteensä 18 ''James Bond'' -seikkailua ja 2250 strippiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.express.co.uk/news/history/615178/original-James-Bond-first-appearance-featured-new-exhibition | Nimeke = The Original 007: James Bond’s First Appearance Featured in a New Exhibition | Tekijä = Midgley, Dominic | Ajankohta = 28.10.2015 | Julkaisu = Express | Viitattu = 30.9.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


McLuskyn lopetettua ''Daily Expressissä'' vuonna 1966 Bond-piirtäjänä jatkoi ensin [[Henry Gammidge]] ja hänen jälkeensä [[Yaroslav Horak]]. McLusky palasi ''Bondin'' pariin vuonna 1982 ja teki käsikirjoittaja [[Jim Lawrence]]n kanssa neljä uutta ''Bond''-tarinaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://illustratorslounge.com/comic/john-mclusky-1923-2006 | Nimeke = John McLusky (1923–2006) | Tekijä = Mr Geo Neo | Ajankohta = 27.10.2015 | Julkaisu = Illustrator’s Lounge | Viitattu = 30.9.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
McLuskyn lopetettua ''Daily Expressissä'' vuonna 1966 Bond-piirtäjänä jatkoi ensin [[Henry Gammidge]] ja hänen jälkeensä [[Yaroslav Horak]]. McLusky palasi ''Bondin'' pariin vuonna 1982 ja teki käsikirjoittaja [[Jim Lawrence]]n kanssa neljä uutta ''Bond''-tarinaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://illustratorslounge.com/comic/john-mclusky-1923-2006 | Nimeke = John McLusky (1923–2006) | Tekijä = Mr Geo Neo | Ajankohta = 27.10.2015 | Julkaisu = Illustrator’s Lounge | Viitattu = 30.9.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


''Daily Express'' julkaisi ''Bondia'' vuoteen 1977 saakka. Sen jälkeen sarjakuvaa julkaistiin lehden sunnuntainumerossa ja arkipäivinä ''[[Daily Star]]issa'' vuoteen 1984 asti, jolloin se lopetettiin.<ref>Egan, s. 136.</ref>
''Daily Express'' julkaisi ''Bondia'' vuoteen 1977 saakka. Sen jälkeen sarjakuvaa julkaistiin lehden sunnuntainumerossa ja arkipäivinä ''[[Daily Star]]issa'' vuoteen 1984 asti, jolloin se lopetettiin.<ref>Egan 2016, s. 136.</ref>


==== Sarjakuvalehtenä ====
==== Sarjakuvalehtenä ====


Ensimmäinen ''James Bond'' -sarjakuvalehti julkaistiin Yhdysvalloissa tammikuussa 1963 ''[[Kuvitettuja klassikkoja]]'' -sarjassa. Tarina oli nuorille suunnattu sovitus elokuvasta ''Salainen agentti 007 ja tohtori No'' (1962). Julkaisu lisensoitiin eteenpäin sarjakuvayhtiö [[DC Comics|DC:lle]], joka ei kuitenkaan koskaan alkanut julkaista vakituista ''Bond''-sarjakuvaa ennen option raukeamista 1972.<ref>Egan, s. 136–139.</ref>
Ensimmäinen ''James Bond'' -sarjakuvalehti julkaistiin Yhdysvalloissa tammikuussa 1963 ''[[Kuvitettuja klassikkoja]]'' -sarjassa. Tarina oli nuorille suunnattu sovitus elokuvasta ''Salainen agentti 007 ja tohtori No'' (1962). Julkaisu lisensoitiin eteenpäin sarjakuvayhtiö [[DC Comics|DC:lle]], joka ei kuitenkaan koskaan alkanut julkaista vakituista ''Bond''-sarjakuvaa ennen option raukeamista 1972.<ref>Egan 2016, s. 136–139.</ref>


1970-luvulla ja 1980-luvulla ''Bond''-sarjakuvia julkaistiin lähinnä ei-englanninkielisissä maissa. Sarjakuvakustantaja [[Marvel]] hankki ''Bond''-sarjakuvien lisenssin 1980-luvulla ja julkaisi yksiosaiset erikoisnumerosovitukset elokuvista ''Erittäin salainen'' ja ''Octopussy''. [[Play Value]] julkaisi kaksi ''James Bond 007 Adventure Storybooks'' -sarjakuvaa hyvin nuorille lukijoille. Seuraavana [[Eclipse (kustantaja)|Eclipse]] julkaisi sarjakuvasovituksen elokuvasta ''Lupa tappaa'' ja vuonna 1989 [[Mike Grell]]in kirjoittaman ja kuvittaman ''Permission to Die'', jossa oli uutta materiaalia. Marvel julkaisi vuonna 1992 kaksitoista ''Bondia''. Sarjakuvien oikeudet siirtyivät vuonna 1992 [[Dark Horse Comics|Dark Horse]]lle. Se omisti ''Bond''-lisenssin neljän vuoden ajan ja julkaisi viisitoista ''Bond''-sarjakuvaa. [[Topps]] julkaisi vuonna 1996 kolmiosaisen sovituksen elokuvasta ''007 ja Kultainen silmä''. ''Bond''-sarjakuvia ei juurikaan julkaistu sen jälkeen pitkään aikaan. Vuonna 2014 ''Bondin'' sarjakuvalisenssi siirtyi [[Dynamite Entertainment]]ille, joka aloitti ''Bond''-sarjansa marraskuussa 2015.<ref>Egan, s. 266–269.</ref>
1970-luvulla ja 1980-luvulla ''Bond''-sarjakuvia julkaistiin lähinnä ei-englanninkielisissä maissa. Sarjakuvakustantaja [[Marvel]] hankki ''Bond''-sarjakuvien lisenssin 1980-luvulla ja julkaisi yksiosaiset erikoisnumerosovitukset elokuvista ''Erittäin salainen'' ja ''Octopussy''. [[Play Value]] julkaisi kaksi ''James Bond 007 Adventure Storybooks'' -sarjakuvaa hyvin nuorille lukijoille. Seuraavana [[Eclipse (kustantaja)|Eclipse]] julkaisi sarjakuvasovituksen elokuvasta ''Lupa tappaa'' ja vuonna 1989 [[Mike Grell]]in kirjoittaman ja kuvittaman ''Permission to Die'', jossa oli uutta materiaalia. Marvel julkaisi vuonna 1992 kaksitoista ''Bondia''. Sarjakuvien oikeudet siirtyivät vuonna 1992 [[Dark Horse Comics|Dark Horse]]lle. Se omisti ''Bond''-lisenssin neljän vuoden ajan ja julkaisi viisitoista ''Bond''-sarjakuvaa. [[Topps]] julkaisi vuonna 1996 kolmiosaisen sovituksen elokuvasta ''007 ja Kultainen silmä''. ''Bond''-sarjakuvia ei juurikaan julkaistu sen jälkeen pitkään aikaan. Vuonna 2014 ''Bondin'' sarjakuvalisenssi siirtyi [[Dynamite Entertainment]]ille, joka aloitti ''Bond''-sarjansa marraskuussa 2015.<ref>Egan 2016, s. 266–269.</ref>


=== Videopelit ===
=== Videopelit ===
Rivi 246: Rivi 246:
''James Bond'' -videopelejä on tehty vuoteen 2016 mennessä yhteensä 25. Ensimmäinen lisensoitu ''James Bond'' -peli oli Parker Brothersin kehittämä ''[[James Bond 007 (peli)|James Bond 007]]'', joka julkaistiin heinäkuussa 1983 [[Atari 2600|Atari 2600:lle]] sekä esimerkiksi [[Atari 5200|Atari 5200:lle]] ja [[Commodore 64|Commodore 64:lle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007james.com/articles/list_of_james_bond_games.php | Nimeke = List of All James Bond Video Games | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 James | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mobygames.com/game-group/james-bond-licensees/offset,25/so,1d/ | Nimeke = James Bond Licensees | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Moby Games | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Edellisenä vuonna oli tosin Britanniassa julkaistu ''Shaken but Not Stirred'' -niminen ''Bond''-peli [[ZX Spectrum]]ille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://archive.org/stream/zxcomputing-magazine-1982-10/ZXComputing_1982_10#page/n38/mode/1up | Nimeke = New Spectrum Software | Tekijä = | Ajankohta = 10/1982 | Julkaisu = ZX Computing Magazine | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
''James Bond'' -videopelejä on tehty vuoteen 2016 mennessä yhteensä 25. Ensimmäinen lisensoitu ''James Bond'' -peli oli Parker Brothersin kehittämä ''[[James Bond 007 (peli)|James Bond 007]]'', joka julkaistiin heinäkuussa 1983 [[Atari 2600|Atari 2600:lle]] sekä esimerkiksi [[Atari 5200|Atari 5200:lle]] ja [[Commodore 64|Commodore 64:lle]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007james.com/articles/list_of_james_bond_games.php | Nimeke = List of All James Bond Video Games | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 James | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mobygames.com/game-group/james-bond-licensees/offset,25/so,1d/ | Nimeke = James Bond Licensees | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Moby Games | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Edellisenä vuonna oli tosin Britanniassa julkaistu ''Shaken but Not Stirred'' -niminen ''Bond''-peli [[ZX Spectrum]]ille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://archive.org/stream/zxcomputing-magazine-1982-10/ZXComputing_1982_10#page/n38/mode/1up | Nimeke = New Spectrum Software | Tekijä = | Ajankohta = 10/1982 | Julkaisu = ZX Computing Magazine | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


''[[007 ja kultainen silmä]]'' -elokuvan pohjalta tehty, [[Nintendo 64|Nintendo 64:n]] vuonna 1997 julkaisema ensimmäisen persoonan ammuntapeli ''[[GoldenEye 007]]'' oli suuri arvostelu- ja myyntimenestys. Peli sai [[Academy of Interactive Arts & Sciences]]in vuoden pelin palkinnon ja nousi vuoteen 2001 mennessä kaikkien aikojen myydyimmäksi videopeliksi.<ref>Egan, s. 282.</ref>
''[[007 ja kultainen silmä]]'' -elokuvan pohjalta tehty, [[Nintendo 64|Nintendo 64:n]] vuonna 1997 julkaisema ensimmäisen persoonan ammuntapeli ''[[GoldenEye 007]]'' oli suuri arvostelu- ja myyntimenestys. Peli sai [[Academy of Interactive Arts & Sciences]]in vuoden pelin palkinnon ja nousi vuoteen 2001 mennessä kaikkien aikojen myydyimmäksi videopeliksi.<ref>Egan 2016, s. 282.</ref>


Vuosina 1999–2005 [[Electronic Arts]] julkaisi kahdeksan ''Bond''-peliä, ja vuosina 2008–2012 [[Activision]] julkaisi neljä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007james.com/articles/list_of_james_bond_games_part_2.php | Nimeke = List of All James Bond Video Games – Part 2 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 James | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Vuosina 1999–2005 [[Electronic Arts]] julkaisi kahdeksan ''Bond''-peliä, ja vuosina 2008–2012 [[Activision]] julkaisi neljä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007james.com/articles/list_of_james_bond_games_part_2.php | Nimeke = List of All James Bond Video Games – Part 2 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 James | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


== Hahmot ==
== Hahmot ==

[[Tiedosto:Pierce Brosnan (Madame Tussauds).JPG|pienoiskuva|upright|[[Pierce Brosnan]]ia James Bondin roolissa esittävä vahanukke [[Madame Tussauds]]in vahakabinetissa Lontoossa.]]
[[Tiedosto:Pierce Brosnan (Madame Tussauds).JPG|pienoiskuva|upright|[[Pierce Brosnan]]ia James Bondin roolissa esittävä vahanukke [[Madame Tussauds]]in vahakabinetissa Lontoossa.]]
=== James Bond ===
=== James Bond ===
{{Pääartikkeli|[[James Bond (hahmo)]]}}
{{Pääartikkeli|[[James Bond (hahmo)]]}}


Päähahmo James Bond, koodinimeltään agentti 007, on Britannian tiedustelupalvelu [[MI6|MI6:n]] salainen agentti.<ref name="EB" /> Kirjailija Ian Fleming antoi Bondille nimen yhdysvaltalaisen lintutieteilijän [[James Bond (ornitologi)|James Bondin]] mukaan.<ref name="NYT1989" />
Päähahmo James Bond, koodinimeltään agentti 007, on Britannian tiedustelupalvelu [[MI6|MI6:n]] salainen agentti.<ref name="eb" /> Kirjailija Ian Fleming antoi Bondille nimen yhdysvaltalaisen lintutieteilijän [[James Bond (ornitologi)|James Bondin]] mukaan.<ref name=nyt />


Fleming tarkoitti Bondin moderniksi hahmoksi, joka on aina kolmekymppinen. Elokuvasarjassa Bondin ikä on muuttunut, kun sarja on edennyt.<ref name="Cork14" /> Alussa Bond toimi kylmän sodan aikana, mutta vuodesta 2006 julkaistuissa elokuvissa hänen kerrotaan syntyneen vuonna 1968.<ref name="EB" />
Fleming tarkoitti Bondin moderniksi hahmoksi, joka on aina kolmekymppinen. Elokuvasarjassa Bondin ikä on muuttunut, kun sarja on edennyt.<ref name=cork&stutz_s14 /> Alussa Bond toimi kylmän sodan aikana, mutta vuodesta 2006 julkaistuissa elokuvissa hänen kerrotaan syntyneen vuonna 1968.<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/James-Bond | Nimeke = James Bond | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 3.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


Bond on hyvin monitaitoinen.<ref name="Cork16" /> Hän on käynyt tiedustelupalvelun ja erikoisjoukkojen koulutuksen. Hän käyttää apunaan uudenaikaisia laitteita ja toimittaa kansainvälisiä rikollisia oikeuden eteen.<ref name="EB" />
Bond on hyvin monitaitoinen.<ref name=cork&stutz_s16/> Hän on käynyt tiedustelupalvelun ja erikoisjoukkojen koulutuksen. Hän käyttää apunaan uudenaikaisia laitteita ja toimittaa kansainvälisiä rikollisia oikeuden eteen.<ref name="eb" />


Bond arvostaa klassista eleganssia ja laatua. Hän kertoo kiinnittävänsä paljon huomiota yksityiskohtiin.<ref name="Cork20" /> Bond on naistenmies, innokas rahapelaaja, ja hän suosii [[Vodkamartini|vodkamartineja]]. Karismastaan huolimatta hänellä ei ole juurikaan ystäviä.<ref name="EB" />
Bond arvostaa klassista eleganssia ja laatua. Hän kertoo kiinnittävänsä paljon huomiota yksityiskohtiin.<ref name=cork&stutz_s20 /> Bond on naistenmies, innokas rahapelaaja, ja hän suosii [[Vodkamartini|vodkamartineja]]. Karismastaan huolimatta hänellä ei ole juurikaan ystäviä.<ref name="eb" />


=== Muita toistuvia hahmoja ===
=== Muita toistuvia hahmoja ===


[[M (James Bond)|M]] on Bondin esimies, Britannian Salaisen palvelun MI6:n tai MI7:n johtaja. Hänellä ja Bondilla on hyvin kiinteä suhde, vaikka M usein tuskastuukin Bondin sääntöjen vastaisiin menetelmiin ja hedonistiseen elämäntyyliin.<ref>Cork, s. 170.</ref> [[Miss Moneypenny]] on Bondin esimiehen M:n pitkäaikainen sihteeri. Moneypenny ja Bond flirttailevat jatkuvasti, mutta heillä ei ole suhdetta.<ref>Cork, s. 176.</ref> [[Q (James Bond)|Q]] on MI6:n varusteiden kehittelystä ja valmistamisesta vastaavan osaston päällikkö. Bond varustautuu Q:n valmistamilla teknisillä apuvälineillä.<ref>Cork, s. 182, 183.</ref> [[CIA|CIA:n]] agentti [[Felix Leiter]] on Bondin hyvä ystävä, joka auttaa usein Bondia tämän työssä.<ref>Cork, s. 168.</ref>
[[M (James Bond)|M]] on Bondin esimies, Britannian Salaisen palvelun MI6:n tai MI7:n johtaja. Hänellä ja Bondilla on hyvin kiinteä suhde, vaikka M usein tuskastuukin Bondin sääntöjen vastaisiin menetelmiin ja hedonistiseen elämäntyyliin.<ref>Cork & Stutz, s. 170.</ref> [[Miss Moneypenny]] on Bondin esimiehen M:n pitkäaikainen sihteeri. Moneypenny ja Bond flirttailevat jatkuvasti, mutta heillä ei ole suhdetta.<ref>Cork & Stutz, s. 176.</ref> [[Q (James Bond)|Q]] on MI6:n varusteiden kehittelystä ja valmistamisesta vastaavan osaston päällikkö. Bond varustautuu Q:n valmistamilla teknisillä apuvälineillä.<ref>Cork & Stutz, s. 182–183.</ref> [[CIA|CIA:n]] agentti [[Felix Leiter]] on Bondin hyvä ystävä, joka auttaa usein Bondia tämän työssä.<ref>Cork & Stutz, s. 168.</ref>


[[Luettelo James Bondin vihollisista|Bondin viholliset]] ovat usein miljardöörejä, joilla on suuret haaveet ja valtavat hankkeet, jotka uhkaavat maailmaa. Apunaan heillä on [[luettelo James Bondin vihollisten kätyreistä|kätyreitä]].<ref name="Cork36" />
[[Luettelo James Bondin vihollisista|Bondin viholliset]] ovat usein miljardöörejä, joilla on suuret haaveet ja valtavat hankkeet, jotka uhkaavat maailmaa. Apunaan heillä on [[luettelo James Bondin vihollisten kätyreistä|kätyreitä]].<ref name=cork&stutz_s36 />


Bondin seikkailuihin kuuluu aina kauniita ja eteviä naisia. He voivat olla määrätietoisia salaisia agentteja, jotka pystyvät haastamaan Bondin, tai Bondin rakastajattaria eli "[[Bond-tyttö]]jä".<ref>Cork, s. 109.</ref>
Bondin seikkailuihin kuuluu aina kauniita ja eteviä naisia. He voivat olla määrätietoisia salaisia agentteja, jotka pystyvät haastamaan Bondin, tai Bondin rakastajattaria eli "[[Bond-tyttö]]jä".<ref>Cork & Stutz, s. 109.</ref>


== Vaikutus ==
== Vaikutus ==
Rivi 285: Rivi 284:


* {{Kirjaviite | Tekijä = Cork, John & Stutz, Collin | Nimeke = James Bond -ensyklopedia | Suomentaja = Raija Becks & Henrik Laine | Vuosi = 2015 | Selite = Uusi laajennettu painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Readme | Isbn = 978-952-321-031-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Cork, John & Stutz, Collin | Nimeke = James Bond -ensyklopedia | Suomentaja = Raija Becks & Henrik Laine | Vuosi = 2015 | Selite = Uusi laajennettu painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Readme | Isbn = 978-952-321-031-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Burlingame, Jon | Nimeke = The Music of James Bond | Vuosi = 2012 | Sivu = 2–4 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oxford University Press | Isbn = 978-0-19-986330-3 | Kieli = {{en}} }}</ref>
* {{Kirjaviite | Tekijä = Egan, Sean | Nimeke = Kuolematon James Bond: salaisen agentin koko tarina | Vuosi = 2016 (alkuteos ''James Bond. The Secret History'', 2016) | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Minerva | Isbn = 978-952-312-348-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Egan, Sean | Nimeke = Kuolematon James Bond: salaisen agentin koko tarina | Vuosi = 2016 (alkuteos ''James Bond. The Secret History'', 2016) | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Minerva | Isbn = 978-952-312-348-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Moore, Roger & Owen, Gareth | Nimeke = Bond on Bond – 50 vuotta Bond-elokuvia | Vuosi = 2012 | Suomentaja = Petri Stenman | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Like | Isbn = 978-952-01-0793-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Moore, Roger & Owen, Gareth | Nimeke = Bond on Bond – 50 vuotta Bond-elokuvia | Vuosi = 2012 | Suomentaja = Petri Stenman | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Like | Isbn = 978-952-01-0793-2}}
Rivi 293: Rivi 291:
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=


<ref name="Cork14">Cork, s. 14.</ref>
<ref name=cork&stutz_s14>Cork & Stutz, s. 14.</ref>

<ref name="Cork16">Cork, s. 16.</ref>

<ref name="Cork20">Cork, s. 20.</ref>

<ref name="Cork36">Cork, s. 36.</ref>

<ref name="Burlingame2–4">Burlingame, s. 2–4</ref>

<ref name="Moore198">Moore, s. 198–220.</ref>

<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/James-Bond | Nimeke = James Bond | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 3.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="DT2008">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/culture/books/3562251/James-Bond-the-genius-of-Ian-Flemings-literary-creation.html | Nimeke = James Bond: the Genius of Ian Fleming’s Literary Creation | Tekijä = McKay, Sinclair | Julkaisu = The Daily Telegraph | Ajankohta = 18.10.2008 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Telegraph Media Group | Viitattu = 11.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="CB">{{Verkkoviite | Osoite = http://commanderbond.net/2322/007-in-new-york.html | Nimeke = ’007 in New York’ | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Commander Bond | Viitattu = 12.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="MI6HQ">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mi6-hq.com/sections/literary/ | Nimeke = Literary 007: James Bond novels and spin-offs | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Mi6 Hq | Viitattu = 4.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="Empire">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.empireonline.com/movies/features/james-bond-literary-afterlife/ | Nimeke = The Post-Fleming James Bond Novels | Tekijä = Williams, Owen | Ajankohta = 23.1.2016 | Julkaisu = Empire | Viitattu = 4.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="Goodreads">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.goodreads.com/series/49635-young-bond | Nimeke = Young Bond Series | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Goodreads | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="CurtisBrown">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.curtisbrown.co.uk/client/young-bond | Nimeke = New Young Bond series | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Curtis Brown | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="BBC2008">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/entertainment/7364758.stm | Nimeke = Higson plots new Young Bond books | Tekijä = Masters, Tim | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = 24.4.2008 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = British Broadcasting Corporation | Viitattu = 1.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="Fox2012">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.foxnews.com/entertainment/2012/10/05/battle-bonds-sean-connery-tumultuous-history-with-bond-franchise-recounted-in.html | Nimeke = Battle of the Bonds: Sean Connery’s Tumultuous History with Bond Franchise Recounted in ’The Untold Story of 007’ | Tekijä = Craig, Justin | Ajankohta = 5.10.2012 | Julkaisu = Fox News | Viitattu = 3.10.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="Who">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007james.com/articles/who_played_james_bond.php | Nimeke = Who Played James Bond: A Complete History | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 James | Viitattu = 2.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="Who2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007james.com/articles/who_played_james_bond_part_2.php | Nimeke = Who Played James Bond: A Complete History, Part 2 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 James | Viitattu = 2.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="Who3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007james.com/articles/who_played_james_bond_part_3.php | Nimeke = Who Played James Bond: A Complete History, Part 3 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 James | Viitattu = 2.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="DT2012">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/culture/film/jamesbond/9617940/James-Bond-nobody-does-it-better.html | Nimeke = James Bond: Nobody Does It Better | Tekijä = Higson, Charlie | Julkaisu = The Daily Telegraph | Ajankohta = 19.10.2012 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Telegraph Media Group | Viitattu = 3.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="NumbersFranchises">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.the-numbers.com/movies/franchises/sort/World | Nimeke = Movie Franchises | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = The Numbers | Julkaisija = Nash Information Services | Viitattu = 10.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="EOB2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://eyeonbond.com/2015/11/29/james-bond-academy-award-history/ | Nimeke = James Bond Academy Award History | Tekijä = Brennan, Alex | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Eye on Bond | Viitattu = 29.6.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="007Oscars">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.007museum.com/oscar007.htm | Nimeke = James Bond at the Oscars | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = 007 Museum | Viitattu = 27.6.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="007UMT">{{Verkkoviite | Osoite = https://007underthemangotree.wordpress.com/2016/01/24/james-bond-at-the-golden-globes/ | Nimeke = James Bond at the Golden Globes *Spectre update* | Tekijä = | Ajankohta = 24.1.2016 | Julkaisu = 007 Under the Mango Tree | Viitattu = 29.6.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="NumbersDN">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.the-numbers.com/movie/Dr-No | Nimeke = Dr. No (1963) – Financial Information | Julkaisu = The Numbers | Viitattu = 15.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="NumbersFRWL">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.the-numbers.com/movie/From-Russia-With-Love | Nimeke = From Russia with Love (1963) – Financial Information | Julkaisu = The Numbers | Viitattu = 15.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="NumbersGF">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Goldfinger | Nimeke = Goldfinger (1963) – Financial Information | Julkaisu = The Numbers | Viitattu = 15.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="NumbersTB">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.the-numbers.com/movie/Thunderball | Nimeke = Thunderball (1965) – Financial Information | Julkaisu = The Numbers | Viitattu = 15.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="NumbersYOLT">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.the-numbers.com/movie/You-Only-Live-Twice | Nimeke = You Only Live Twice (1967) – Financial Information | Julkaisu = The Numbers | Viitattu = 15.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="NumbersCR1967">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.the-numbers.com/movie/Casino-Royale | Nimeke = Casino Royale (1967) – Financial Information | Julkaisu = The Numbers | Viitattu = 15.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="NumbersOHMSS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.the-numbers.com/movie/On-Her-Majestys-Secret-Service | Nimeke = On Her Majesty’s Secret Service (1969) – Financial Information | Julkaisu = The Numbers | Viitattu = 15.1.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="NumbersDAF">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Diamonds-Are-Forever|Nimeke=Diamonds Are Forever (1971) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}} }}</ref>

<ref name="NumbersLLD">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Live-and-Let-Die|Nimeke=Live and Let Die (1973) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersMGG">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Man-with-the-Golden-Gun-The|Nimeke=The Man with the Golden Gun (1974) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersSWLM">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Spy-Who-Loved-Me-The|Nimeke=The Spy Who Loved Me (1977) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersMR">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Moonraker|Nimeke=Moonraker (1979) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersFYEO">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/For-Your-Eyes-Only|Nimeke=For Your Eyes Only (1981) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersOP">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Octopussy|Nimeke=Octopussy (1983) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersNSNA">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Never-Say-Never-Again|Nimeke=Never Say Never Again (1983) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersVTAKA">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/View-to-a-Kill-A|Nimeke=A View to a Kill (1985) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersTLDL">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Living-Daylights-The|Nimeke=The Living Daylights (1987) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersLTK">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Licence-to-Kill|Nimeke=Licence to Kill (1989) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersGE">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/GoldenEye|Nimeke=GoldenEye (1995) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersTND">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Tomorrow-Never-Dies|Nimeke=Tomorrow Never Dies (1997) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>

<ref name="NumbersWINE">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/World-is-Not-Enough-The|Nimeke=The World Is Not Enough (1999) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>


<ref name=cork&stutz_s16>Cork & Stutz, s. 16.</ref>
<ref name="NumbersDAD">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Die-Another-Day|Nimeke=Die Another Day (2002) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>


<ref name=cork&stutz_s20>Cork & Stutz, s. 20.</ref>
<ref name="NumbersCR2006">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Casino-Royale-(2006)|Nimeke=Casino Royale (2006) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>


<ref name=cork&stutz_s36>Cork & Stutz, s. 36.</ref>
<ref name="NumbersQOS">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.the-numbers.com/movie/Quantum-of-Solace|Nimeke=Quantum of Solace (2008) - Financial Information|Julkaisu = The Numbers|Viitattu = 15.1.2020|Kieli={{en}}}}</ref>


<ref name="NumbersSF">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.the-numbers.com/movie/Skyfall#tab=summary | Nimeke = Skyfall (2012) | Julkaisu = The Numbers | Julkaisupaikka = Beverly Hills | Julkaisija = Nash Information Services | Viitattu = 10.8.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name=elonet>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1565601 | Nimeke = Spectre | Julkaisu = Elonet | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Viitattu = 2.1.2016}}</ref>


<ref name=moore_s198>Moore & Owen 2012, s. 198–220.</ref>
<ref name="NumbersSpectre">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.the-numbers.com/movie/Spectre#tab=summary | Nimeke = Spectre (2015) | Julkaisu = The Numbers | Julkaisupaikka = Beverly Hills | Julkaisija = Nash Information Services | Viitattu = 10.8.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


<ref name="Elonet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1565601 | Nimeke = Spectre | Julkaisu = Elonet | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Viitattu = 2.1.2016}}</ref>
<ref name=numbers_skyfall>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.the-numbers.com/movie/Skyfall#tab=summary | Nimeke = Skyfall (2012) | Julkaisu = The Numbers | Julkaisupaikka = Beverly Hills | Julkaisija = Nash Information Services | Viitattu = 10.8.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref>


<ref name="BBC2012">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/entertainment-arts-16443263 | Nimeke = Bob Holness, former Blockbusters host, dies aged 83 | Tekijä = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = 6.1.2012 | Viitattu = 2.1.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name=numbers_spectre>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.the-numbers.com/movie/Spectre#tab=summary | Nimeke = Spectre (2015) | Julkaisu = The Numbers | Julkaisupaikka = Beverly Hills | Julkaisija = Nash Information Services | Viitattu = 10.8.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


<ref name="Express2015">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.express.co.uk/news/history/615178/original-James-Bond-first-appearance-featured-new-exhibition | Nimeke = The Original 007: James Bond’s First Appearance Featured in a New Exhibition | Tekijä = Midgley, Dominic | Ajankohta = 28.10.2015 | Julkaisu = Express | Viitattu = 30.9.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name=nyt>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1989/02/17/obituaries/james-bond-ornithologist-89-fleming-adopted-name-for-007.html | Nimeke = James Bond, Ornithologist, 89; Fleming Adopted Name for 007 | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 17.2.1989 | Julkaisija = The New York Times Company | Viitattu = 12.1.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


<ref name="NYT1989">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1989/02/17/obituaries/james-bond-ornithologist-89-fleming-adopted-name-for-007.html | Nimeke = James Bond, Ornithologist, 89; Fleming Adopted Name for 007 | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 17.2.1989 | Julkaisija = The New York Times Company | Viitattu = 12.1.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
}}
}}


Versio 4. toukokuuta 2020 kello 20.41
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi.
Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
Tämä artikkeli kertoo jännitysromaani- ja elokuvasarjasta. Muista James Bond -nimisistä asioista katso täsmennyssivu.
James Bond
James Bond -elokuvien aseenpiippukohtaus. Kohtaus videopelistä GoldenEye 007 (Wii, 2010).
James Bond -elokuvien aseenpiippukohtaus. Kohtaus videopelistä GoldenEye 007 (Wii, 2010).
Kirjailija Ian Fleming
Kieli englanti
Genre vakoilukirjallisuus
Julkaistu 1953–
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

James Bond on kirjailija Ian Flemingin vuonna 1953 aloittama jännitysromaanien sarja, jonka pääosassa on brittiläinen vakooja ja salainen agentti nimeltä James Bond, koodinimeltään 007. Flemingin kuoltua vuonna 1964 romaanisarjaa ovat jatkaneet muut kirjailijat.

Romaanien lisäksi Bond on seikkailut vuodesta 1962 alkaen yli 20 elokuvassa, joista niin sanotussa virallisessa elokuvasarjassa häntä ovat esittäneet Sean Connery, George Lazenby, Roger Moore, Timothy Dalton, Pierce Brosnan ja Daniel Craig. Bond-elokuvasarjasta on tullut yksi maailman tuottoisimmista elokuvasarjoista. James Bondista on julkaistu myös sarjakuvia ja videopelejä.

Ilmestyessään James Bond -kirjat uudistivat vakoilugenreä tuomalla siihen autenttisuutta, seksiä ja väkivaltaa. Ensimmäisinä vuosikymmeninään tarinat sijoittuivat keskelle kylmää sotaa, mutta vuodesta 2006 alkaen elokuvien Bond on nähty kylmän sodan jälkeisenä sankarina.

Kirjat

Kirjoitushistoria

James Bondin loi englantilainen Ian Fleming (1908–1964). Fleming työskenteli toisessa maailmansodassa brittien merivoimien tiedusteluosaston johtajan avustajana ja kohosi sotilasarvoltaan komentajaksi. Sodan jälkeen Fleming ryhtyi lehtimieheksi ja kirjoitti päätoimisesti useiden vuosien ajan The Sunday Timesiin.[1]

Fleming alkoi kirjoittaa ensimmäistä James Bond -tarinaa Casino Royale Jamaikan-lomakodissaan Goldeneyessa tammikuussa 1952. Käsikirjoitus valmistui kahdessa kuukaudessa ja kirja julkaistiin 13. huhtikuuta 1953.[2] Kirjansa päähenkilön nimen Fleming otti yleisen käsityksen mukaan samannimiseltä ornitologilta, jonka lintukirja Flemingillä oli.[3] Fleming kirjoitti seuraavien vuosien aikana uuden Bondin joka talvi Jamaikan-kodissaan. Casino Royale herätti ilmestyessään kohua, mutta seuraavien kolmen Bondin myynti ei kuitenkaan noussut sen myynnistä. Kirjasarjan myyntiä piristi Flemingin saama julkisuus, kun pääministeri Anthony Eden oleskeli Goldeneyessa. Kun presidentti John F. Kennedy kertoi julkisuudessa pitävänsä Bondeista, niiden myynti kääntyi vahvaan nousuun. Fleming kirjoitti Bondeja kuolemaansa 1964 saakka.[4]

Sisältö

James Bond perustuu Flemingin omiin kokemuksiin tiedustelumaailmasta ja ulkomailla matkustelusta.[3] Sarjan päähenkilö on Britannian tiedustelupalvelun MI6:n salainen agentti James Bond, koodinimeltään 007. Fleming sijoitti Bondin keskelle juuri alkanutta kylmää sotaa, mutta vuodesta 2006 alkaen hänet on elokuvissa nähty kylmän sodan jälkeisenä sankarina. Flemingin tarinoissa miehekäs Bond saa tehtäviä, joissa hän nykyaikaisia vempaimia käyttäen torjuu neuvostoliittolaisia agentteja, tuo kansainvälisiä gangstereita oikeuden eteen ja saa kauniita naisia sänkyynsä.[5]

Tyyli

Bond-kirjoillaan Fleming uudisti vakoilugenreä tuomalla siihen autenttisuutta, seksiä ja väkivaltaa.[6] Fleming teki paljon taustatyötä, minkä ansiosta Bond-kirjojen kuvaukset tiedustelualasta ovat tarkkoja.[3] Kirjailija W. Somerset Maughamin mukaan Flemingin esikoisromaanissa Casino Royalessa oli täydellinen jännityksen vivahde, ja Anthony Burgessin mukaan Bondeissa oli "renessanssinomaista intoa". Sinclair McKayn mukaan Fleming oli mukaansatempaavan juonen ja tarkkanäköisten kuvausten mestari, jonka proosa saa lukijan haluamaan lisää.[6]

Luettelo Flemingin Bond-kirjoista

Fleming kirjoitti kaksitoista Bond-romaania:

Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Vuosi Julkaisu Suomessa
Kustantaja Vuosi
Casino Royale Casino Royale 1953 Gummerus 1963
Elä ja anna toisten kuolla
Anna toisten kukkien kuolla		 Live and Let Die 1954 1966
Jalava 2003
Kuuraketti Moonraker 1955 Gummerus 1965
Timantit ovat ikuisia Diamonds Are Forever 1956 1966
James Bond Istanbulissa From Russia, with Love 1957
Tohtori Ei Dr. No 1958 1963
007 ja Kultasormi Goldfinger 1959 1965
Pallosalama Thunderball 1961 1962
007 rakastettuni The Spy Who Loved Me 1962 1966
Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa On Her Majesty’s Secret Service 1963 1964
Elät vain kahdesti You Only Live Twice 1964
007 ja kultainen ase The Man With The Golden Gun 1965 1965

Flemingin Bond-novellit on julkaistu kahdessa kokoelmassa:

Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Vuosi Julkaisu Suomessa Tarinat
Kustantaja Vuosi
Erittäin salainen For Your Eyes Only: Five Secret Occasions in the Life of James Bond 1960 Book Studio 1995 Saalis näkyvissä (From a View to a Kill)
Erittäin salainen (For Your Eyes Only)
Lohdun kvantumi (Quantum of Solace)
Riisikaapelia (Risico)
Hildebrandin harvinaisuus (The Hildebrand Rarity)
Mustekala; Hetken huumaus; Smaragdipallo Octopussy and The Living Daylights 1966 Gummerus 1967 Mustekala (Octopussy)
Hetken huumaus (The Living Daylights)
Smaragdipallo (The Property of a Lady)
007 in New York (suomentamaton)

Kahdeksansivuinen novelli 007 in New York (1963) ilmestyi aluksi The New York Herald Tribune -lehdessä ja liitettiin vasta vuonna 2002 Octopussy-kokoelmaan.[7] 007 in New York on viimeinen suomentamaton Fleming-Bond.

Muiden kirjoittamat Bond-tarinat

Flemingin kuoleman jälkeen Bond-kirjasarjaa ovat jatkaneet Kingsley Amis (1968), Christopher Wood (1977–1979), John Gardner (1981–1996), Raymond Benson (1997–2002), Sebastian Faulks (2008), Jeffery Deaver (2011), William Boyd (2013) ja Anthony Horowitz (2015).[8][9]

Charlie Higson kirjoitti vuosina 2005–2008 alle 14-vuotiaille suunnattua Young Bond -kirjasarjaa, jossa seikkailee nuori James Bond. Higson kirjoitti viisi romaania, joista ensimmäisessä Bond on 13-vuotias. Higsonin jälkeen sarjaa on jatkanut neljällä romaanilla Steve Cole vuosina 2014–2017.[10][11][12]

Vuosina 2005–2008 ilmestyi Samantha Weinbergin (salanimellä Kate Westbrook) kirjoittama Moneypenny Diaries -romaanitrilogia, jonka pääosassa seikkailee M:n sihteeri Moneypenny.[13]

Katso myös: luettelo James Bond -kirjoista

Sovitukset

Elokuvat

Historia

Ian Fleming myi vuonna 1960 tuottaja Harry Saltzmanille kaikkien olemassa olevien ja tulevien Bond-kirjojensa elokuvaoptiot, Casino Royalea lukuun ottamatta. Saltzman sopi yhteistyöstä tuottaja Albert R. Broccolin kanssa. Kaksikko perusti Bond-elokuvia varten tuotantoyhtiön nimeltä Eon ja teki kesäkuussa 1961 tuotantosopimuksen United Artistsin kanssa. Eon valitsi ensimmäiseksi Bond-elokuvaksi ensin Pallosalaman, mutta pian ensimmäiseksi elokuvaksi vaihdettiin Tohtori No. Flemingillä ei ollut sopimuksen mukaan sananvaltaa elokuvien käsikirjoituksiin, mutta hän osallistui niiden tekemiseen.[14]

Kaikkien Bond-elokuvien alussa nähtävän ”aseenpiippukohtauksen” suunnitteli Maurice Binder.[15]

Saltzman jätti Bondin myöhemmin yksin Broccolille. Vuodesta 1995 alkaen Bond-elokuvia on tuottanut Broccolin tytär Barbara Broccoli.[16]

Pääosanäyttelijät

Sean Connery James Bondina ensimmäisessä Bond-elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No (1962).

James Bondin ensimmäiseksi esittäjäksi pyydettiin Cary Grantia, James Foxia kuin myös Richard Johnsonia, jotka kaikki kuitenkin kieltäytyivät. Rooliin valittiin lopulta tuntematon skottinäyttelijä Sean Connery, vaikka tämä olikin hyvin erilainen kuin kirjojen James Bond ja herätti monissa epäilyksiä, myös Flemingissä.[17] Conneryn (1962–1967 ja 1971) jälkeen Bondia ovat esittäneet viralliseen Bond-elokuvasarjaan kuuluvissa teatterielokuvissa George Lazenby (1969), Roger Moore (1973–1985), Timothy Dalton (1987–1989), Pierce Brosnan (1995–2002) ja viimeisimpänä Daniel Craig (2006–).[18][19][20]

Vuosikymmenten kuluessa elokuvien Bond on muuttunut näyttelijänsä persoonan ja ajanjaksonsa hengen mukaan. Conneryn Bond sopi 1960-luvun tyyliin ja seksikkyyteen. Mooren Bond oli hienostunut ja hiukan koominen, ja 1970-luvun Bondit tarjosivatkin kevyttä viihdettä poliittisena ja vakavana aikana. Timothy Daltonin Bond oli uskollisin Flemingin kirjoille, mutta hahmon täytyi mukautua 1990-luvun taitteen poliittiseen korrektiuteen, alkoholin- ja tupakanvastaisuuteen ja sukupuolimoraaliin. Pierce Brosnanin aikana Bondin elämäntyylistä tehtiin jälleen loistelias. Daniel Craigin kovia kokenut ja moraaliltaan monikäsitteinen Bond taas heijastelee 2000-luvun epävarmuutta, ympäristökatastrofin uhkaa, terrorismia ja kansainvälistä gangsterismia.[21][19]

Musiikki

Pääartikkeli: James Bondin musiikki

James Bond -elokuvissa on omaleimainen musiikki. Jokaisella sarjan elokuvalla on oma tunnuskappaleensa, jotka ovat usein nousseet hiteiksi. Koko elokuvasarjan tunnusmusiikin ”James Bond Theme” sävelsi Monty Norman. Tunnuksen orkesterisovituksen teki John Barry, joka on säveltänyt musiikin kaikkiaan yhteentoista Bond-elokuvaan.[22]

Tuotot

James Bond -elokuvasarja on vuoden 2017 alkuun mennessä tuottanut lipputuloina maailmanlaajuisesti yli seitsemän miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä tekee siitä kaikkien aikojen neljänneksi tuottoisimman elokuvasarjan.[23]

Palkinnot

Bond-elokuville on myönnetty vuoteen 2017 mennessä viisi Oscar-palkintoa: parhaat äänitehosteet (007 ja Kultasormi, 1964), parhaat erikoistehosteet (Pallosalama, 1965), parhaat äänitehosteet ja paras laulu (007 Skyfall, 2012) sekä paras laulu (007 Spectre, 2015).[24][25] Golden Globe -palkintoja Bondit ovat saaneet kolme: parhaan uuden naisnäyttelijän palkinto Ursula Andressille (Salainen agentti 007 ja tohtori No) sekä parhaan kappaleen palkinto elokuville 007 Skyfall ja 007 Spectre.[26]

Luettelo elokuvista

Taulukossa kaikki Bond-elokuvat, niiden pääosan esittäjät ja rahallinen menestys miljoonissa dollareissa.[27] Casino Royale (1967) ja Älä kieltäydy kahdesti (1983) eivät lukeudu niin sanottuun viralliseen Bond-elokuvasarjaan.

Vuosi Elokuva Pääosa Budjetti
(milj. $) 		Tuotto
(milj. $) 		Lähde
Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi
1962 Salainen agentti 007 ja tohtori No Dr. No Connery, SeanSean Connery &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001,0 &&&&&&&&&&&&&059.060000059,6 [28]
1963 Salainen agentti 007 Istanbulissa From Russia with Love &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002,0 &&&&&&&&&&&&&078.090000078,9 [29]
1964 007 ja Kultasormi Goldfinger &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003,0 &&&&&&&&&&&&0124.0900000124,9 [30]
1965 Pallosalama Thunderball &&&&&&&&&&&&&&09.&&&&009,0 &&&&&&&&&&&&0141.0200000141,2 [31]
1967 Elät vain kahdesti You Only Live Twice &&&&&&&&&&&&&&09.05000009,5 &&&&&&&&&&&&0111.0600000111,6 [32]
Casino Royale Casino Royale Niven, DavidDavid Niven &&&&&&&&&&&&&012.&&&&0012,0 &&&&&&&&&&&&&041.070000041,7 [33]
1969 Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa On Her Majesty’s Secret Service Lazenby, GeorgeGeorge Lazenby &&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008,0 &&&&&&&&&&&&&082.&&&&0082,0 [34]
1971 Timantit ovat ikuisia Diamonds Are Forever Connery, SeanSean Connery &&&&&&&&&&&&&&07.02000007,2 &&&&&&&&&&&&0116.&&&&00116,0 [35]
1973 Elä ja anna toisten kuolla Live and Let Die Moore, RogerRoger Moore &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007,0 &&&&&&&&&&&&0161.0800000161,8 [36]
1974 007 ja kultainen ase The Man with the Golden Gun &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007,0 &&&&&&&&&&&&&097.060000097,6 [37]
1977 007 rakastettuni The Spy Who Loved Me &&&&&&&&&&&&&014.&&&&0014,0 &&&&&&&&&&&&0185.0400000185,4 [38]
1979 Kuuraketti Moonraker &&&&&&&&&&&&&031.&&&&0031,0 &&&&&&&&&&&&0210.0300000210,3 [39]
1981 Erittäin salainen For Your Eyes Only &&&&&&&&&&&&&028.&&&&0028,0 &&&&&&&&&&&&0195.0300000195,3 [40]
1983 Octopussy – mustekala Octopussy &&&&&&&&&&&&&027.050000027,5 &&&&&&&&&&&&0187.0500000187,5 [41]
Älä kieltäydy kahdesti Never Say Never Again Connery, SeanSean Connery &&&&&&&&&&&&&036.&&&&0036,0 &&&&&&&&&&&&0160.&&&&00160,0 [42]
1985 007 ja kuoleman katse A View to a Kill Moore, RogerRoger Moore &&&&&&&&&&&&&030.&&&&0030,0 &&&&&&&&&&&&0152.0600000152,6 [43]
1987 007 vaaran vyöhykkeellä The Living Daylights Dalton, TimothyTimothy Dalton &&&&&&&&&&&&&040.&&&&0040,0 &&&&&&&&&&&&0191.0200000191,2 [44]
1989 007 ja lupa tappaa Licence to Kill &&&&&&&&&&&&&042.&&&&0042,0 &&&&&&&&&&&&0156.0200000156,2 [45]
1995 007 ja kultainen silmä GoldenEye Brosnan, PiercePierce Brosnan &&&&&&&&&&&&&060.&&&&0060,0 &&&&&&&&&&&&0350.0700000350,7 [46]
1997 Huominen ei koskaan kuole Tomorrow Never Dies &&&&&&&&&&&&0110.&&&&00110,0 &&&&&&&&&&&&0339.0500000339,5 [47]
1999 Kun maailma ei riitä The World Is Not Enough &&&&&&&&&&&&0135.&&&&00135,0 &&&&&&&&&&&&0361.0700000361,7 [48]
2002 Kuolema saa odottaa Die Another Day &&&&&&&&&&&&0142.&&&&00142,0 &&&&&&&&&&&&0431.0900000431,9 [49]
2006 Casino Royale Casino Royale Craig, DanielDaniel Craig &&&&&&&&&&&&0102.&&&&00102,0 &&&&&&&&&&&&0596.0300000596,3 [50]
2008 007 Quantum of Solace Quantum of Solace &&&&&&&&&&&&0230.&&&&00230,0 &&&&&&&&&&&&0576.0400000576,4 [51]
2012 007 Skyfall Skyfall &&&&&&&&&&&&0200.&&&&00200,0 &&&&&&&&&&&01110.05000001 110,5 [52]
2015 007 Spectre Spectre &&&&&&&&&&&&0300.&&&&00300,0 &&&&&&&&&&&&0879.0600000879,6 [53][54]
2020 007 No Time to Die No Time to Die — —

Televisio

CBS-televisioyhtiö esitti vuonna 1954 Casino Royalen tunnin mittaisena dramatisointina Climax! Mystery Theatre -sarjassa Yhdysvalloissa. Bondia esitti Barry Nelson.[18]

Vuonna 1958 CBS pyysi Flemingiltä Bond-televisiosarjaa. Sarjasta oli tarkoitus tulla 32-osainen, ja Fleming kirjoitti yksityiskohtaisen synopsiksen kolmeentoista jaksoon. Sarjaa ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Tuotantoyhtiö Hubbell Robinson hankki oikeudet Bond-televisioelokuvaan vuonna 1959, mutta James Masonin tähdittämäksi suunniteltua elokuvaa ei koskaan tehty.[55]

James Bond -elokuva nähtiin televisiossa ensimmäisen kerran syyskuussa 1972, kun yhdysvaltalainen ABC esitti Kultasormen sunnuntai-illan elokuvana. Elokuvasta esitettiin voimakkaasti sensuroitu versio. Vuonna 1974 ABC esitti elokuvan 007 Istanbulissa, minkä jälkeen Bond-elokuvista tuli Yhdysvalloissa toistuvaa televisioviihdettä. Britanniassa Bond nähtiin televisiossa ensimmäisen kerran lokakuussa 1975, jolloin ITV esitti elokuvan Tohtori No. Tammikuussa 1980 esitetty Elä ja anna toisten kuolla sai 23,5 miljoonaa katsojaa, ja se on edelleen Britannian televisiohistorian katsotuin elokuva.[56]

VHS- ja Betamax-Bondeja alettiin vuokrata 1980-luvun alussa ja myydä vuosikymmenen lopulla. Nykyisin Bond-elokuvat tulevat maksuttomille televisiokanaville sen jälkeen, kun niitä on ensin myyty videolla ja dvd:llä, maksutelevisiossa sekä suoratoistopalveluissa.[57]

Radio

Etelä-Afrikan radio esitti Kuuraketin dramatisoituna kuunnelmana vuonna 1956. Bondia esitti Bob Holness.[58][18] BBC esitti Elät vain kahdesti -romaanin dramatisoinnin vuonna 1990. Bondia esitti Michael Jayston.[20]

Sarjakuvat

Sanomalehdissä

Kirjailija Ian Flemingin teettämä mallipiirros Bondista.

James Bond tuli suurelle yleisölle tutuksi ensi kertaa vuonna 1958, kun englantilainen sanomalehti Daily Express alkoi ensimmäisenä lehtenä julkaista James Bond -sarjakuvaa sarjakuvasivuillaan.[59] Kuutena päivänä viikossa heinäkuusta 1958 alkaen ilmestynyttä sarjakuvaa piirsi tammikuuhun 1966 asti John McLusky. Kirjailija Ian Fleming suhtautui ajatukseen sarjakuvasovituksesta aluksi varauksellisesti, sillä hän pelkäsi sarjakuvan vähentävän Bondin arvoa sekä tarinoidensa lyhentymistä. Kun Fleming oli saatu vakuuttuneeksi sarjakuvan laadusta, hän halusi vielä varmistaa, että sarjakuvan Bondista tulisi oikeannäköinen, joten hän teetti toisella taiteilijalla piirroksen Bondista malliksi lehdelle. McLusky piti Flemingin näkemystä kuitenkin liian 30-lukulaisen sotilaallisena ja teki Bondista nykyaikaisemman näköisen. McLusky yhdisteli Bondiinsa urheilija Henry Cottonia, näyttelijä Robert Tayloria, Gary Cooperia ja Edinburghin herttuaa. McLusky piirsi koko uransa aikana vuosina 1958–1983 yhteensä 18 James Bond -seikkailua ja 2250 strippiä.[60]

McLuskyn lopetettua Daily Expressissä vuonna 1966 Bond-piirtäjänä jatkoi ensin Henry Gammidge ja hänen jälkeensä Yaroslav Horak. McLusky palasi Bondin pariin vuonna 1982 ja teki käsikirjoittaja Jim Lawrencen kanssa neljä uutta Bond-tarinaa.[61]

Daily Express julkaisi Bondia vuoteen 1977 saakka. Sen jälkeen sarjakuvaa julkaistiin lehden sunnuntainumerossa ja arkipäivinä Daily Starissa vuoteen 1984 asti, jolloin se lopetettiin.[62]

Sarjakuvalehtenä

Ensimmäinen James Bond -sarjakuvalehti julkaistiin Yhdysvalloissa tammikuussa 1963 Kuvitettuja klassikkoja -sarjassa. Tarina oli nuorille suunnattu sovitus elokuvasta Salainen agentti 007 ja tohtori No (1962). Julkaisu lisensoitiin eteenpäin sarjakuvayhtiö DC:lle, joka ei kuitenkaan koskaan alkanut julkaista vakituista Bond-sarjakuvaa ennen option raukeamista 1972.[63]

1970-luvulla ja 1980-luvulla Bond-sarjakuvia julkaistiin lähinnä ei-englanninkielisissä maissa. Sarjakuvakustantaja Marvel hankki Bond-sarjakuvien lisenssin 1980-luvulla ja julkaisi yksiosaiset erikoisnumerosovitukset elokuvista Erittäin salainen ja Octopussy. Play Value julkaisi kaksi James Bond 007 Adventure Storybooks -sarjakuvaa hyvin nuorille lukijoille. Seuraavana Eclipse julkaisi sarjakuvasovituksen elokuvasta Lupa tappaa ja vuonna 1989 Mike Grellin kirjoittaman ja kuvittaman Permission to Die, jossa oli uutta materiaalia. Marvel julkaisi vuonna 1992 kaksitoista Bondia. Sarjakuvien oikeudet siirtyivät vuonna 1992 Dark Horselle. Se omisti Bond-lisenssin neljän vuoden ajan ja julkaisi viisitoista Bond-sarjakuvaa. Topps julkaisi vuonna 1996 kolmiosaisen sovituksen elokuvasta 007 ja Kultainen silmä. Bond-sarjakuvia ei juurikaan julkaistu sen jälkeen pitkään aikaan. Vuonna 2014 Bondin sarjakuvalisenssi siirtyi Dynamite Entertainmentille, joka aloitti Bond-sarjansa marraskuussa 2015.[64]

Videopelit

James Bond -videopelejä on tehty vuoteen 2016 mennessä yhteensä 25. Ensimmäinen lisensoitu James Bond -peli oli Parker Brothersin kehittämä James Bond 007, joka julkaistiin heinäkuussa 1983 Atari 2600:lle sekä esimerkiksi Atari 5200:lle ja Commodore 64:lle.[65][66] Edellisenä vuonna oli tosin Britanniassa julkaistu Shaken but Not Stirred -niminen Bond-peli ZX Spectrumille.[67]

007 ja kultainen silmä -elokuvan pohjalta tehty, Nintendo 64:n vuonna 1997 julkaisema ensimmäisen persoonan ammuntapeli GoldenEye 007 oli suuri arvostelu- ja myyntimenestys. Peli sai Academy of Interactive Arts & Sciencesin vuoden pelin palkinnon ja nousi vuoteen 2001 mennessä kaikkien aikojen myydyimmäksi videopeliksi.[68]

Vuosina 1999–2005 Electronic Arts julkaisi kahdeksan Bond-peliä, ja vuosina 2008–2012 Activision julkaisi neljä.[69]

Hahmot

Pierce Brosnania James Bondin roolissa esittävä vahanukke Madame Tussaudsin vahakabinetissa Lontoossa.

James Bond

Pääartikkeli: James Bond (hahmo)

Päähahmo James Bond, koodinimeltään agentti 007, on Britannian tiedustelupalvelu MI6:n salainen agentti.[5] Kirjailija Ian Fleming antoi Bondille nimen yhdysvaltalaisen lintutieteilijän James Bondin mukaan.[70]

Fleming tarkoitti Bondin moderniksi hahmoksi, joka on aina kolmekymppinen. Elokuvasarjassa Bondin ikä on muuttunut, kun sarja on edennyt.[71] Alussa Bond toimi kylmän sodan aikana, mutta vuodesta 2006 julkaistuissa elokuvissa hänen kerrotaan syntyneen vuonna 1968.[5]

Bond on hyvin monitaitoinen.[72] Hän on käynyt tiedustelupalvelun ja erikoisjoukkojen koulutuksen. Hän käyttää apunaan uudenaikaisia laitteita ja toimittaa kansainvälisiä rikollisia oikeuden eteen.[5]

Bond arvostaa klassista eleganssia ja laatua. Hän kertoo kiinnittävänsä paljon huomiota yksityiskohtiin.[73] Bond on naistenmies, innokas rahapelaaja, ja hän suosii vodkamartineja. Karismastaan huolimatta hänellä ei ole juurikaan ystäviä.[5]

Muita toistuvia hahmoja

M on Bondin esimies, Britannian Salaisen palvelun MI6:n tai MI7:n johtaja. Hänellä ja Bondilla on hyvin kiinteä suhde, vaikka M usein tuskastuukin Bondin sääntöjen vastaisiin menetelmiin ja hedonistiseen elämäntyyliin.[74] Miss Moneypenny on Bondin esimiehen M:n pitkäaikainen sihteeri. Moneypenny ja Bond flirttailevat jatkuvasti, mutta heillä ei ole suhdetta.[75] Q on MI6:n varusteiden kehittelystä ja valmistamisesta vastaavan osaston päällikkö. Bond varustautuu Q:n valmistamilla teknisillä apuvälineillä.[76] CIA:n agentti Felix Leiter on Bondin hyvä ystävä, joka auttaa usein Bondia tämän työssä.[77]

Bondin viholliset ovat usein miljardöörejä, joilla on suuret haaveet ja valtavat hankkeet, jotka uhkaavat maailmaa. Apunaan heillä on kätyreitä.[78]

Bondin seikkailuihin kuuluu aina kauniita ja eteviä naisia. He voivat olla määrätietoisia salaisia agentteja, jotka pystyvät haastamaan Bondin, tai Bondin rakastajattaria eli "Bond-tyttöjä".[79]

Vaikutus

James Bondista tuli 1950- ja 1960-lukujen komean ja nokkelan playboysankarin prototyyppi. Hän oli lännessä silloin versoneen kulutusaikakauden symboli suosiessaan vain parhaita merkkejä ja saadessaan käytettävikseen uusinta huutoa olevia elektronisia laitteita.[80]

Bondin innoittamana on syntynyt useita jäljitelmiä ja parodioita, kuten Salainen agentti 86 -televisio- ja elokuvasarja, Austin Powers -elokuvasarja sekä Johnny English -elokuvat.[81]

Arvostelua

Jotkut älymystöön kuuluvat kriitikot ja kirjailijat arvostelivat Flemingin Bond-romaaneja. Paul Johnson kirjoitti Bond-ilmiöstä kuuluisan kriittisen esseensä Seksi, snobismi ja sadismi. Vakoilukirjailija John le Carré arvosteli Bondin moraalittomuutta, ja feministit ovat usein vastustaneet Bondin sovinistisuutta. Neuvostoliitto arvosteli Flemingiä siitä, että hän loi maailman, jossa ”lait kirjoitetaan pyssynpiipulla”. Moni lukija on arvostellut Bondeissa yleistä tuotemerkkien mainitsemista, jota Fleming harjoitti tuodakseen romaaneihinsa realismia.[80]

Lähteet

  • Cork, John & Stutz, Collin: James Bond -ensyklopedia. Uusi laajennettu painos. Suomentanut Raija Becks & Henrik Laine. Helsinki: Readme, 2015. ISBN 978-952-321-031-8.
  • Egan, Sean: Kuolematon James Bond: salaisen agentin koko tarina. Minerva, 2016 (alkuteos James Bond. The Secret History, 2016). ISBN 978-952-312-348-9.
  • Moore, Roger & Owen, Gareth: Bond on Bond – 50 vuotta Bond-elokuvia. Suomentanut Petri Stenman. Helsinki: Like, 2012. ISBN 978-952-01-0793-2.

Viitteet

  1. ↑ Egan 2016, s. 8–16.
  2. ↑ Egan 2016, s. 39, 49.
  3. ↑ a b c Egan 2016, s. 29–34.
  4. ↑ Cork & Stutz 2015, s. 11.
  5. ↑ a b c d e James Bond Encyclopædia Britannica. Viitattu 3.10.2016. (englanniksi)
  6. ↑ a b McKay, Sinclair: James Bond: the Genius of Ian Fleming’s Literary Creation The Daily Telegraph. 18.10.2008. Lontoo: Telegraph Media Group. Viitattu 11.1.2017. (englanniksi)
  7. ↑ ’007 in New York’ Commander Bond. Viitattu 12.1.2017. (englanniksi)
  8. ↑ Literary 007: James Bond novels and spin-offs Mi6 Hq. Viitattu 4.10.2016. (englanniksi)
  9. ↑ Williams, Owen: The Post-Fleming James Bond Novels Empire. 23.1.2016. Viitattu 4.10.2016. (englanniksi)
  10. ↑ Young Bond Series Goodreads. Viitattu 1.10.2016. (englanniksi)
  11. ↑ New Young Bond series Curtis Brown. Viitattu 1.10.2016. (englanniksi)
  12. ↑ Masters, Tim: Higson plots new Young Bond books BBC News. 24.4.2008. Lontoo: British Broadcasting Corporation. Viitattu 1.10.2016. (englanniksi)
  13. ↑ Egan 2016, s. 295–296.
  14. ↑ Egan 2016, s. 108–113.
  15. ↑ Egan 2016, s. 124.
  16. ↑ Craig, Justin: Battle of the Bonds: Sean Connery’s Tumultuous History with Bond Franchise Recounted in ’The Untold Story of 007’ Fox News. 5.10.2012. Viitattu 3.10.2016. (englanniksi)
  17. ↑ Egan 2016, s. 116–119.
  18. ↑ a b c Who Played James Bond: A Complete History 007 James. Viitattu 2.1.2017. (englanniksi)
  19. ↑ a b Who Played James Bond: A Complete History, Part 2 007 James. Viitattu 2.1.2017. (englanniksi)
  20. ↑ a b Who Played James Bond: A Complete History, Part 3 007 James. Viitattu 2.1.2017. (englanniksi)
  21. ↑ Higson, Charlie: James Bond: Nobody Does It Better The Daily Telegraph. 19.10.2012. Lontoo: Telegraph Media Group. Viitattu 3.1.2017. (englanniksi)
  22. ↑ Burlingame, Jon: The Music of James Bond, s. 2–4. Oxford University Press, 2012. ISBN 978-0-19-986330-3. (englanniksi)
  23. ↑ Movie Franchises The Numbers. Nash Information Services. Viitattu 10.1.2017. (englanniksi)
  24. ↑ Brennan, Alex: James Bond Academy Award History Eye on Bond. 2016. Viitattu 29.6.2017. (englanniksi)
  25. ↑ James Bond at the Oscars 007 Museum. Viitattu 27.6.2017. (englanniksi)
  26. ↑ James Bond at the Golden Globes *Spectre update* 007 Under the Mango Tree. 24.1.2016. Viitattu 29.6.2017. (englanniksi)
  27. ↑ Moore & Owen 2012, s. 198–220.
  28. ↑ Dr. No (1963) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  29. ↑ From Russia with Love (1963) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  30. ↑ Goldfinger (1963) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  31. ↑ Thunderball (1965) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  32. ↑ You Only Live Twice (1967) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  33. ↑ Casino Royale (1967) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  34. ↑ On Her Majesty’s Secret Service (1969) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  35. ↑ Diamonds Are Forever (1971) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  36. ↑ Live and Let Die (1973) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  37. ↑ The Man with the Golden Gun (1974) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  38. ↑ The Spy Who Loved Me (1977) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  39. ↑ Moonraker (1979) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  40. ↑ For Your Eyes Only (1981) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  41. ↑ Octopussy (1983) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  42. ↑ Never Say Never Again (1983) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  43. ↑ A View to a Kill (1985) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  44. ↑ The Living Daylights (1987) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  45. ↑ Licence to Kill (1989) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  46. ↑ GoldenEye (1995) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  47. ↑ Tomorrow Never Dies (1997) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  48. ↑ The World Is Not Enough (1999) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  49. ↑ Die Another Day (2002) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  50. ↑ Casino Royale (2006) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  51. ↑ Quantum of Solace (2008) - Financial Information The Numbers. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  52. ↑ Skyfall (2012) The Numbers. Beverly Hills: Nash Information Services. Viitattu 10.8.2016. (englanniksi)
  53. ↑ Spectre (2015) The Numbers. Beverly Hills: Nash Information Services. Viitattu 10.8.2016. (englanniksi)
  54. ↑ Spectre Elonet. Helsinki: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 2.1.2016.
  55. ↑ Egan 2016, s. 82.
  56. ↑ Egan 2016, s. 214–215.
  57. ↑ Egan 2016, s. 215–216.
  58. ↑ Bob Holness, former Blockbusters host, dies aged 83 BBC News. 6.1.2012. Lontoo: British Broadcasting Corporation. Viitattu 2.1.2017. (englanniksi)
  59. ↑ Egan 2016, s. 74.
  60. ↑ Midgley, Dominic: The Original 007: James Bond’s First Appearance Featured in a New Exhibition Express. 28.10.2015. Viitattu 30.9.2016. (englanniksi)
  61. ↑ Mr Geo Neo: John McLusky (1923–2006) Illustrator’s Lounge. 27.10.2015. Viitattu 30.9.2016. (englanniksi)
  62. ↑ Egan 2016, s. 136.
  63. ↑ Egan 2016, s. 136–139.
  64. ↑ Egan 2016, s. 266–269.
  65. ↑ List of All James Bond Video Games 007 James. Viitattu 1.10.2016. (englanniksi)
  66. ↑ James Bond Licensees Moby Games. Viitattu 1.10.2016. (englanniksi)
  67. ↑ New Spectrum Software ZX Computing Magazine. 10/1982. Viitattu 1.10.2016. (englanniksi)
  68. ↑ Egan 2016, s. 282.
  69. ↑ List of All James Bond Video Games – Part 2 007 James. Viitattu 1.10.2016. (englanniksi)
  70. ↑ James Bond, Ornithologist, 89; Fleming Adopted Name for 007 The New York Times. 17.2.1989. The New York Times Company. Viitattu 12.1.2016. (englanniksi)
  71. ↑ Cork & Stutz, s. 14.
  72. ↑ Cork & Stutz, s. 16.
  73. ↑ Cork & Stutz, s. 20.
  74. ↑ Cork & Stutz, s. 170.
  75. ↑ Cork & Stutz, s. 176.
  76. ↑ Cork & Stutz, s. 182–183.
  77. ↑ Cork & Stutz, s. 168.
  78. ↑ Cork & Stutz, s. 36.
  79. ↑ Cork & Stutz, s. 109.
  80. ↑ a b Ian Fleming Encyclopædia Britannica. 25.1.2016. Viitattu 11.1.2017. (englanniksi)
  81. ↑ James Bond Imitations, Parodies and References This Is a Featured Page James Bond Wiki. Viitattu 31.7.2018. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Eltonen, Tuuli: 007 ja tähtäimessä sukupuoli. Helsinki: Multikustannus, 2009. ISBN 978-952-468-218-3.
  • Gresh, Lois H. & Weinberg, Robert: James Bondin pelit ja vehkeet: Toimivia laitteita vai mahdottomia keksintöjä?. (The Science of James Bond: From Bullets to Bowler Hats to Boat Jumps, the Real Technology Behind 007’s Fabulous Films, 2006.). Suomentanut Hyypiä, Mari. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5280-4.
  • O’Neill, Terry: Kaikki Bondista. Helsinki: Nemo, 2013. ISBN 978-952-240-213-4.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=James_Bond&oldid=18903931”