Sulkeet

Wikipedia

Välimerkit
piste	.
pilkku	,
kaksoispiste	:
puolipiste	;
kysymysmerkki	?
huutomerkki	!
lainausmerkit	', ’, ’ ’, ", ” ”, » »
viivamerkit	-, –, —, −
sulkeet	( ), [ ], { }, 〈 〉
kolme pistettä	…
vinoviiva	/
kenoviiva	\
välilyönti

Sulkeet, sulkumerkit eli sulut ovat välimerkkejä, joita käytetään useissa kirjoitetuissa kielissä. Eniten käytetään kaarisulkeita ( ). Muita sulkeita ovat hakasulkeet [ ], aaltosulkeet { } ja kulmasulkeet 〈 〉. Yksikkömuoto on sulje tai sulku.

Sisällysluettelo 1 Sulkeet suomen kielessä 1.1 Kaarisulkeet 1.2 Hakasulkeet 1.3 Aaltosulkeet 1.4 Kulmasulkeet 2 Sulkeet matematiikassa 3 Sulkeet tietotekniikassa 4 Lähteet 4.1 Viitteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Sulkeet suomen kielessä

[muokkaa] Kaarisulkeet

Kaarisulkeita eli parenteeseja käytetään suomen kielessä muun muassa seuraaviin tarkoituksiin:

• Lisähuomautukset ja täsmennykset kirjoitetaan kaarisulkeisiin.

Viidestä esityksestä neljä on loppuunmyyty (peruutuspaikkoja voi kysyä), viimeinen on osin myymättä.

• Kaarisulkeilla voidaan ilmaista myös vaihtoehtoa.

tekninen (teknillinen) tieto

tekni(lli)nen tieto

• Asiakirjan kokonaissivumäärä ilmaistaan kaarisulkeissa sivunumeron jälkeen.

5 (25)

• Suomalaisen puhelinnumeron suuntanumero kirjoitetaan kaarisulkeisiin.

(09) 123 456

• Oikeaa kaarisuljetta käytetään luettelossa numeron tai kirjaimen jäljessä osoittamaan luettelon jäsentä.

Sulkeita ovat 1) kaarisulkeet, 2) hakasulkeet, 3) aaltosulkeet ja 4) kulmasulkeet.

• Kaarisulkeita käytetään lähdeviitteiden merkitsemiseen.

Myös fennisti Hakala (1994) pohjaa työnsä toimitustyön oppikirjoihin.

Tuon ajan teksteissä korostetaan vapaalla olemista ja työstä irtautumista (Salmi 2000: 214–215).

[muokkaa] Hakasulkeet

Hakasulkeita käytetään esimerkiksi seuraaviin tarkoituksiin:

• Kun kaarisulkeiden sisällä oleva toinen ilmaus merkitään sulkeisiin, käytetään hakasulkeita selvyyden vuoksi.

Pintapuolisesti katsoen tässä nimittäin näyttää silloin, että lause p olisi jonkinlaisessa suhteessa olioon A. (Modernissa tietoteoriassa [Russell, Moore jne.] nuo lauseet onkin käsitetty tällä tavoin.) – Ludwig Wittgenstein, suom. Heikki Nyman.

• Lainauksen sisällä olevat kirjoittajan kommentit erotetaan hakasulkeilla.^[1]

Liisa muisteli: ”Sinä talvena [1974] järvi jäätyi vasta tammikuussa.”

• Sanan ääntämisohje kirjoitetaan hakasulkeisiin.

cashewpähkinä [käšu:-].

[muokkaa] Aaltosulkeet

Aaltosulkeita käytetään lähinnä teknisissä ja tieteellisissä teksteissä.

• Vasenta aaltosuljetta käytetään joskus osoittamaan peräkkäisten rivien kuulumista yhteen.

[muokkaa] Kulmasulkeet

Kulmasulkeita käytetään lähinnä eri alojen erikoismerkinnöissä. Oikeiden kulmasuljemerkkien sijasta käytetään usein (tietotekniikassa melkein aina) pienempi kuin- ja suurempi kuin -merkkejä.

• Kielitieteessä grafeemit merkitään kulmasulkeisiin.

Sanan [keŋkæ] kirjoitusasu on 〈kenkä〉.

[muokkaa] Sulkeet matematiikassa

Matemaattisissa lausekkeissa sulkumerkkejä käytetään ryhmittelymerkkeinä, joilla osoitetaan, että niiden välissä oleva laskutoimitus on suoritettava ennen muita.

Jos lausekkeessa ei ole sulkumerkkejä, lausekkeessa olevat kerto- ja jakolaskut suoritetaan ensin ja sen jälkeen yhteen- ja vähennyslaskut vasemmalta oikealle. Poikkeukset tästä laskujärjestyksestä osoitetaan sulkumerkeillä.

Esimerkiksi lausekkeessa 5 + 2 · 3 on suoritettava ensin kertolasku 2 · 3 = 6 ja sitten yhteenlasku 5 + 6 = 11, joten lausekkeen arvo on 11. Sen sijaan lausekkeessa (5 + 2) · 6 on suoritettava ensin yhteenlasku 5 + 2 = 7, minkä jälkeen tämä summa kerrotaan 6:lla, jolloin lausekkeen arvoksi saadaan 42.

Monimutkaisemmissa matemaattisissa lausekkeissa saattaa esiintyä useita sulkumerkeillä erotettuja laskutoimituksia sisäkkäinkin. Tällöin saatetaan selvyyden vuoksi ulompina sulkuina käyttää haka- tai aaltosulkuja, tai suurempikokoisia kaarisulkuja.

Sulkumerkkejä käytetään myös matemaattisten funktioiden yhteydessä. Esimerkiksi f(x) tarkoittaa funktion f arvoa, kun argumentin arvona on x. Monien matematiikassa yleisesti käytettyjen funktioiden, esimerkiksi trigonometristen ja logaritmifunktion yhteydessä jätetään kuitenkin tavallisesti sulkumerkit pois, ellei argumentti itsessään ole lauseke. Niinpä merkitään yleensä ilman sulkuja sin x tai sin 45°, mutta sulkujen kanssa sin (a + b).

Joukko-opissa joukon alkiot kirjoitetaan aaltosulkeisiin. Esimerkiksi luonnollisten lukujen joukko voidaan merkitä:

Suluilla on matematiikassa myös monia erikoismerkityksiä. Matriisit ympäröidään kaari- tai hakasuluilla. Kaarisulkuja käytetään binomikertoimen, järjestetyn parin ja jonon merkinnöissä. Luvun x desimaaliosaa saatetaan merkitä {x}. Kulmasuluilla merkitään pistetuloa ja joskus odotusarvoa.

[muokkaa] Sulkeet tietotekniikassa

Sulkeita käytetään monissa ohjelmointikielissä, mutta niiden merkitys vaihtelee kielestä toiseen.

• C-kielen syntaksia seuraavissa kielissä (C++, Java, JavaScript, Perl, PHP):
  • Kaarisulkeilla "(" ja ")" osoitetaan funktioiden argumentteja: substring(val, 10, 1). Toisin kuin matematiikassa, sulkumerkit on aina merkittävä myös esimerkiksi trigonometristen ja logaritmifunktion yhteydessä: sin(x) ja log(x).
  • Kaarisulkuja käytetään myös laskutoimitusten keskinäisen järjestyksen osoittamiseen samoin kuin matematiikassa.
  • Hakasulkeita "[" ja "]" käytetään ilmaisemaan taulukon alkioita tai taulukon kokoa: queue[3].
  • Aaltosulkeita "{" ja "}" käytetään merkitsemään koodilohkon alkua ja loppua tai alustamaan taulukon alkioita.

if (muuttuja == 1) {
   tulosta "Muuttujan arvo on 1.";
}

• Lispin sukuisissa kielissä kaarisulkeita käytetään lausekkeiden ympärillä:

(cond
   ((equal? maa #\+) 'risti)
   ((equal? maa #\#) 'ruutu)
   ((equal? maa #\p) 'pata)
   ((equal? maa #\h) 'hertta)
   ((and (equal? maa #\j) (equal? (car lista) #\SPACE)) 'jokeri)
   (else 'ERROR)))

• Pascalissa aaltosulkeita "{" ja "}" käytetään kommentin aloitus- ja lopetusmerkkeinä.
• MediaWikissä kaksoishakasulkeilla osoitetaan sisäistä linkkiä: [[Sulkeet]]. Säännöllisen lausekkeen syntaksissa hakasulkeilla ilmaistaan merkkijoukkoa, josta merkki valitaan.
• Merkkejä "<" (pienempi kuin) ja ">" (suurempi kuin) käytetään SGML:ssä (ja muissa SGML:ään pohjautuvissa kielissä, kuten HTML ja XML) ympäröimään koodimerkit: <html>. Niitä kutsutaan tällöin kulmasulkeiksi, vaikka kyseessä ovatkin eri merkit kuin Unicoden kulmasulkeet.

[muokkaa] Lähteet

• ”Merkkikello”. Kielikello, 1998, nro 3. ISSN 0355-2675.
• Pilkun paikka. Yhdysmerkki vai ajatusviiva? Monenlaisia lainauksia. Numeroiden taivutus.. Kielikello, 2006, nro 2. ISSN 0355-2675.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Jukka Korpela: Sulkeet (osa Nykyajan kielenopas -sivustoa)