Sulkeet
| piste | . |
| pilkku | , |
| kaksoispiste | : |
| puolipiste | ; |
| kysymysmerkki | ? |
| huutomerkki | ! |
| lainausmerkit | ", ”, », ', ’ |
| viivamerkit | -, –, —, − |
| sulkeet | ( ), [ ], { }, ⟨ ⟩ |
| kolme pistettä | … |
| vinoviiva | / |
| kenoviiva | \ |
| välilyönti | |
Sulkeet, sulkumerkit eli sulut ovat välimerkkejä, joita käytetään useissa kirjoitetuissa kielissä. Eniten käytetään kaarisulkeita ( ). Muita sulkeita ovat hakasulkeet [ ], aaltosulkeet { } ja kulmasulkeet ⟨ ⟩. Yksikkömuoto on sulje tai sulku.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kaarisulkeet
Kaarisulkeita eli parenteeseja käytetään suomen kielessä muun muassa seuraaviin tarkoituksiin:
- Kaarisulkeiden sisään voidaan kirjoittaa lisähuomautuksia ja täsmennyksiä:
-
- Viidestä esityksestä neljä on loppuunmyyty (peruutuspaikkoja voi kysyä), viimeinen on osin myymättä.
- Kaarisulkeissa voidaan mainita myös vaihtoehtoinen ilmaus:
-
- tekninen (teknillinen) tieto
- tekni(lli)nen tieto
- Asiakirjan kokonaissivumäärä voidaan ilmaista kaarisulkeissa sivunumeron jälkeen (mutta tavallisesti näin tehdään vain ensimmäisellä sivulla):
-
- 1 (25)
- Suomalaisen puhelinnumeron suuntanumero kirjoitetaan kaarisulkeisiin:
-
- (09) 123 4567
- Oikeaa kaarisuljetta voidaan käyttää luettelossa numeron tai kirjaimen jäljessä osoittamaan luettelon jäsentä:
-
- Sulkeita ovat 1) kaarisulkeet, 2) hakasulkeet, 3) aaltosulkeet ja 4) kulmasulkeet.
- Kaarisulkeita voidaan käyttää lähdeviitteiden merkitsemiseen:
-
- Myös fennisti Hakala (1994) pohjaa työnsä toimitustyön oppikirjoihin.
- Tuon ajan teksteissä korostetaan vapaalla olemista ja työstä irtautumista (Salmi 2000: 214–215).
[muokkaa] Matematiikassa
Matemaattisissa lausekkeissa sulkumerkkejä käytetään ryhmittelymerkkeinä, joilla osoitetaan, että niiden välissä oleva laskutoimitus on suoritettava ennen muita. Jos lausekkeessa ei ole sulkumerkkejä, lausekkeessa olevat kerto- ja jakolaskut suoritetaan ensin ja sen jälkeen yhteen- ja vähennyslaskut vasemmalta oikealle. Poikkeukset tästä laskujärjestyksestä osoitetaan sulkumerkeillä.
Esimerkiksi lausekkeessa 5 + 2 · 3 on suoritettava ensin kertolasku 2 · 3 = 6 ja sitten yhteenlasku 5 + 6 = 11, joten lausekkeen arvo on 11. Sen sijaan lausekkeessa (5 + 2) · 6 on suoritettava ensin yhteenlasku 5 + 2 = 7, minkä jälkeen tämä summa kerrotaan 6:lla, jolloin lausekkeen arvoksi saadaan 42.
Monimutkaisemmissa matemaattisissa lausekkeissa saattaa esiintyä useita sulkumerkeillä erotettuja laskutoimituksia sisäkkäinkin. Tällöin saatetaan selvyyden vuoksi ulompina sulkeina käyttää haka- tai aaltosulkeita tai suurempikokoisia kaarisulkeita.
Sulkumerkkejä käytetään myös matemaattisten funktioiden yhteydessä. Esimerkiksi f(x) tarkoittaa funktion f arvoa, kun argumentin arvona on x. Monien matematiikassa yleisesti käytettyjen funktioiden, esimerkiksi trigonometristen ja logaritmifunktion, yhteydessä jätetään kuitenkin tavallisesti sulkumerkit pois, ellei argumentti itsessään ole lauseke. Niinpä merkitään yleensä ilman sulkeita ”sin x” tai ”sin 45°”, mutta sulkujen kanssa ”sin (a + b)”.
Sulkeilla on matematiikassa myös monia erikoismerkityksiä. Kaarisulkeita käytetään binomikertoimen, järjestetyn parin ja jonon merkinnöissä. Matriisit ympäröidään kaari- tai hakasulkeilla.
[muokkaa] Tietotekniikassa
Sulkeita käytetään monissa ohjelmointikielissä, mutta niiden merkitys vaihtelee kielestä toiseen.
C-kielen syntaksia seuraavissa kielissä (C++, Java, JavaScript, Perl, PHP) kaarisulkeilla osoitetaan funktioiden argumentteja:
-
substring(val, 10, 1)
Toisin kuin matematiikassa, sulkumerkit on aina merkittävä myös esimerkiksi trigonometristen ja logaritmifunktion yhteydessä:
-
sin(x)log(x)
Lispin sukuisissa kielissä kaarisulkeita käytetään lausekkeiden ympärillä:
-
(cond
((equal? maa #\+) 'risti)
((equal? maa #\#) 'ruutu)
((equal? maa #\p) 'pata)
((equal? maa #\h) 'hertta)
((and (equal? maa #\j) (equal? (car lista) #\SPACE)) 'jokeri)
(else 'ERROR)))
[muokkaa] Hakasulkeet
Hakasulkeita käytetään esimerkiksi seuraaviin tarkoituksiin:
- Kun kaarisulkeiden sisällä oleva toinen ilmaus merkitään sulkeisiin, käytetään hakasulkeita selvyyden vuoksi:
-
- Pintapuolisesti katsoen tässä nimittäin näyttää silloin, että lause p olisi jonkinlaisessa suhteessa olioon A. (Modernissa tietoteoriassa [Russell, Moore jne.] nuo lauseet onkin käsitetty tällä tavoin.) – Ludwig Wittgenstein, suom. Heikki Nyman.
- Lainauksen sisälle lisättävät lainaajan omat huomautukset erotetaan hakasulkeilla:[1]
-
- Liisa muisteli: ”Sinä talvena [1974] järvi jäätyi vasta tammikuussa.”
- Sanan ääntämisohje kirjoitetaan usein hakasulkeisiin (tosin foneemisella kuvailutasolla voidaan hakasulkeiden sijasta käyttää myös vinoviivoja):
-
- cashewpähkinä [käšuu-]
- Matematiikassa hakasulkeita voidaan käyttää kaarisulkeiden ohella lausekkeiden ryhmittelymerkkeinä. Lisäksi hakasulkeita voidaan käyttää kaarisulkeiden sijasta matriisien ympärillä.
- C-ohjelmointikielessä hakasulkeita käytetään ilmaisemaan taulukon alkioita tai taulukon kokoa:
-
queue[3]
- MediaWikissä kaksoishakasulkeilla osoitetaan sisäistä linkkiä:
-
[[Sulkeet]]
- Säännöllisen lausekkeen syntaksissa hakasulkeilla ilmaistaan merkkijoukkoa, josta merkki valitaan.
[muokkaa] Aaltosulkeet
Aaltosulkeita käytetään lähinnä teknisissä ja tieteellisissä teksteissä.
- Vasenta aaltosuljetta käytetään joskus osoittamaan peräkkäisten rivien kuulumista yhteen:
- Matematiikassa aaltosulkeita voidaan käyttää kaari- ja hakasulkeiden ohella lausekkeita ryhmiteltäessä.
- Matematiikassa aaltosulkeilla voidaan merkitä luvun x desimaaliosaa:
-
- {x}
- Joukko-opissa joukon alkiot kirjoitetaan aaltosulkeisiin. Esimerkiksi luonnollisten lukujen joukko voidaan merkitä seuraavasti:
- C-ohjelmointikielessä aaltosulkeita käytetään merkitsemään koodilohkon alkua ja loppua tai alustamaan taulukon alkioita:
-
if (muuttuja == 1) {
tulosta "Muuttujan arvo on 1.";
}
- Pascal-ohjelmointikielessä aaltosulkeita käytetään kommentin aloitus- ja lopetusmerkkeinä.
[muokkaa] Kulmasulkeet
Kulmasulkeita käytetään lähinnä eri alojen erikoismerkinnöissä.
- Kielitieteessä kulmasulkein voidaan merkitä kirjoitusmerkit eli grafeemit (erotukseksi esimerkiksi hakasulkein merkittävistä ääntämisohjeista):
-
- Sanan ⟨kenkä⟩ äännearvo merkitään kansainvälistä foneettista kirjaimistoa käyttäen [keŋkæ].
- Matematiikassa kulmasuluilla merkitään pistetuloa ja joskus odotusarvoa.
- HTML:ssä ja vastaavanlaisissa merkintäkielissä (SGML, XML) elementtien aloitus- ja lopetustunnisteet merkitään pienemmyys- ja suuremmuusmerkein, joita tällöin kutsutaan kulmasulkeiksi:
-
<p>Tekstikappaleen sisältö.</p>
[muokkaa] Kulmasulkeiden tuottaminen tietokoneissa
Aitojen kulmasulkeiden kirjoittaminen tavanomaisella tietokonenäppäimistöllä on usein hankalaa, koska niille ei ole varattu omia näppäinyhdistelmiä. Muutenkin kulmasulkeet voivat olla ongelmallisia, sillä ne eivät sisälly kaikkiin merkistöihin tai fontteihin. Kulmasulkeiden sijasta käytetäänkin usein pienemmyys- ja suuremmuusmerkkejä, jotka ovat helppo ja erityisesti tietoteknisissä yhteyksissä yleensä jopa ainoa hyväksyttävä vaihtoehto. Kielitieteellisissä yhteyksissä voidaan kulmasulkeiden korvikkeina joskus käyttää myös kulmapuolilainausmerkkejä.
Unicode-merkistössä on useitakin kulmasulkeita, joista latinalaisten aakkosten kanssa käytettäviksi sopivat matemaattiset kulmasulkeet (U+27E8 ja U+27E9). Muut kulmasulkeet on tarkoitettu käytettäviksi lähinnä itäaasialaisten kirjoitusmerkkien kanssa – vaikka merkkien viralliset nimet eivät tätä erikseen kerro.
| Merkki | Unicode | HTML-viittaus | Huomautuksia | ||
|---|---|---|---|---|---|
| tunnus | nimi | lohko | |||
| ⟨ | U+27E8 | MATEMAATTINEN VASEN KULMASULJE | Sekalaisia matemaattisia symboleita A[2] | ⟨ ⟨ |
Merkistö- ja fonttiongelmien vuoksi eivät välttämättä näy oikein kaikissa tilanteissa. |
| ⟩ | U+27E9 | MATEMAATTINEN OIKEA KULMASULJE | ⟩ ⟩ |
||
| 〈 | U+2329 | VASEMMALLE OSOITTAVA KULMASULJE[3] | Sekalaisia teknisiä merkkejä[4] | ⟨ 〈 〈 |
Vanhentuneita merkkejä; määritelty muodollisesti identtisiksi itäaasialaisten merkkien U+3008 ja U+3009 kanssa. |
| 〉 | U+232A | OIKEALLE OSOITTAVA KULMASULJE[3] | ⟩ 〉 〉 |
||
| 〈 | U+3008 | VASEN KULMASULJE | Kiinalaisia, japanilaisia ja korealaisia symboleita ja välimerkkejä[5] | 〈 〈 |
Tarkoitettu käytettäviksi itäaasialaisten kirjoitusmerkkien kanssa, joten eivät typografisesti kovin hyvin istu länsimaisiin kirjoitusjärjestelmiin. |
| 〉 | U+3009 | OIKEA KULMASULJE | 〉 〉 |
||
| Kulmasulkeiden korvikkeina käytettäviä merkkejä | |||||
| < | U+003C | PIENEMPI KUIN -MERKKI[3] | Latinalainen perusosa[6] (Ascii) | < < < |
Käytetään kulmasulkeiden sijasta erityisesti tietoteknisissä yhteyksissä. |
| > | U+003E | SUUREMPI KUIN -MERKKI[3] | > > > |
||
| ‹ | U+2039 | VASEMMALLE OSOITTAVA KULMAPUOLILAINAUSMERKKI[3] | Yleisiä välimerkkejä[7] | ‹ ‹ ‹ |
Voidaan toisinaan käyttää kulmasulkeiden sijasta kielitieteellisissä yhteyksissä. |
| › | U+203A | OIKEALLE OSOITTAVA KULMAPUOLILAINAUSMERKKI[3] | › › › |
||
[muokkaa] Lähteet
- ”Merkkikello”. Kielikello, 1998, nro 3. ISSN 0355-2675.
- Pilkun paikka. Yhdysmerkki vai ajatusviiva? Monenlaisia lainauksia. Numeroiden taivutus.. Kielikello, 2006, nro 2. ISSN 0355-2675.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Virkkeen sisäiset välimerkit: Sulkeet. Kielikello, 2006, nro 2, s. 15.
- ↑ Miscellaneous Mathematical Symbols-A (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet (HTML) (Suomennos on tehty Suomen Standardisoimisliiton taloudellisella avustuksella, mutta sitä ei ole vahvistettu SFS-standardiksi.) 2004. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos. Viitattu 20.3.2010.
- ↑ Miscellaneous Technical (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. (englanniksi)
- ↑ CJK Symbols and Punctuation (PDF) The Unicode Standard 5.2 Code Charts. 1991–2009. (englanniksi)
- ↑ C0 Controls and Basic Latin (PDF) The Unicode Standard 6.0 Code Charts. 1991–2010. (englanniksi)
- ↑ General Punctuation (PDF) The Unicode Standard 6.0 Code Charts. 1991–2010. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Jukka Korpela: Sulkeet (osa Nykyajan kielenopas -sivustoa)
Sivulta puuttuu 
