Sting

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo muusikko Gordon Sumnerista. Painija Steve Bordenista kertoo artikkeli Sting (showpainija). (The) Sting on myös Puhallus-elokuvan alkuperäinen nimi.
Gordon Sumner
Sting at the 2009 Tribeca Film Festival.jpg
Syntynyt 2. lokakuuta 1951 (ikä 63)
Taiteilijanimet Sting
Kotipaikka Wallsend, Tyne and Wear, Englanti
Aktiivisena 1974
Tyylilajit rock, pop, jazz
Soittimet bassokitara, kontrabasso, kitara, saksofoni, mandoliini
Yhtyeet The Police
Levy-yhtiöt A&M Records, Deutsche Grammophon, UMG

Sting (oikealta nimeltään Gordon Matthew Sumner; s. 2. lokakuuta 1951 Wallsend, Tyne and Wear, Iso-Britannia) on englantilainen muusikko ja The Police -yhtyeen entinen basisti ja laulusolisti.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gordon Sumner syntyi ja kasvoi Newcastlen liepeillä Wallsendissä. Hänen äitinsä oli klassisesti koulutettu pianisti, joka opetti poikansakin soittamaan pianoa. Sumner valmistui opettajaksi ja opetti kahden vuoden ajan St Paul's First Schoolissa Cramlingtonissa.[1] Hän oli kuitenkin enemmän kiinnostunut jazzista ja kitaransoitosta ja lähti Lontooseen soittamaan ammatikseen. Hän sai lempinimensä Sting ('pisto/pistin') mustakeltaraidallisesta puserosta, jota hän piti esiintyessään.[2]

The Police[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: The Police

Lontoossa rumpali Stewart Copeland perusti vuonna 1977 punk/rock-yhtyeen The Police, jonka muita jäseniä olivat Sting (laulu ja basso) ja Henry Padovani (kitara), jonka tilalle tuli pian Andy Summers. Punkia, rockia ja reggae-vaikutteita yhdistellyt yhtye teki useita kiertueita ja sai kuusi Grammy-palkintoa 1980-luvun alkupuolella.

Yhtye julkaisi lyhyessä ajassa viisi albumia, joista viimeinen, Synchronicity (1983) ja sen menestyssingle "Every Breath You Take" nousivat yhtyeen tunnetuimmiksi. Maailmankiertueen jälkeen yhtye hajosi ja Sting lähti soolouralle.[2] Yhtye palasi yhteen tekemään maailmankiertueen 2007–2008.[3]

Sooloura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1985 eturivin jazzmuusikkojen kanssa tehty The Dream of the Blue Turtles oli Stingin ensimmäinen sooloalbumi, ja siitä julkaistiin single "If You Love Somebody Set Them Free". Albumi myi platinaa.[4]

Soul Cages (1991) käsitteli Stingin vanhempien kuolemaa. Albumi voitti Grammyn, kuten myös sitä seurannut Ten Summoner's Tales (1993). Mercury Falling (1996) käsitteli vanhenemista ja kuolevaisuutta.[2]

Stingin ura oli huipussaan vuonna 1994. Yhdessä Bryan Adamsin ja Rod Stewartin kanssa levytetty "All For Love" filmistä Kolme muskettisoturia (The Three Musketeers) oli Yhdysvaltain listan kärjessä viisi viikkoa ja myi platinalevyn verran. Tämä on ainoa Police-aikojen jälkeen tehty levy, jonka Sting on saanut Yhdysvaltojen listan kärkeen.

Brand New Day (1999) myi triplaplatinaa ja toi Stingille Grammyn singlestä. Vuonna 2002 Sting sai Golden Globe -palkinnon kappaleestaan "Until..." elokuvassa Kate & Leopold. Samana vuonna hänelle myönnettiin BRIT Award hänen kontribuutiostaan musiikissa, ja hänet otettiin Songwriters Hall of Fameen.[2]

Vuonna 2003 Sting julkaisi albumin Sacred Love, jossa lauloi myös Mary J. Blige; albumi toi Stingille jälleen uuden Grammyn. Samana vuonna Sting julkaisi omaelämäkertansa.[2]

Sting on tehnyt yhteistyötä monien eri musiikkilajien artistien, kuten Mary J. Bligen, Sugababesin, P. Diddynn, Craig Davidin, The Black Eyed Peasin ja Cheb Mamin kanssa. Vuonna 2005 Sting vieraili venäläisduo t.A.T.u.:n kappaleella "Friend or Foe" basistina. Sting on tehnyt yhteistyötä myös bosnialaisen luutunsoittaja Edin Karamazovin kanssa sekä soittanut useita kirkkokonsertteja kyseisen produktion pohjalta. Musiikki on pohjautunut John Dowlandin keskiaikaisiin teksteihin. Hankkeesta on tehty albumi Songs from the Labyrinth.

Suomessa Sting on esiintynyt useita kertoja. Hän on konsertoinut Helsingin jäähallissa vuonna 1988, 1991,1993, Turussa Turkuhallissa 1996 ja 2000, Ruisrockissa 1997, Helsingin Finnair Stadiumilla 2001, Helsingin Hartwall-areenalla 2000 ja 2004 sekä Pori Jazzissa 2006. Vuonna 2010 Sting esiintyi Hartwall-areenalla kolmatta kertaa, tällä kertaa sinfoniaorkesteri The Royal Philharmonic Concert Orchestran kanssa Symphonicity-kiertueella. Viimeisin esiintyminen Suomessa oli Helsingin Kaisaniemessä järjestetyssä Helsinki Classic Festival-festivaalilla vuonna 2012. Esiintyminen oli "Back to Bass" -Euroopan kiertueen avajaiskonsertti.

Näyttelijänura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sting on esiintynyt muun muassa elokuvissa Quadrophenia – 60-luvun kapinalliset (1979), The Grotesque, Paholaisen kosketus (1982), David Lynchin elokuvassa Dyyni ja elokuvassa Puuta, heinää ja muutama vesiperä (1998).[5] Hän on myös vieraillut sarjoissa Simpsonit, Family Guy ja Ally McBeal.

Yhteiskunnallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun loppupuolelta alkaen Sting on näyttävästi tukenut ihmisoikeus- ja ympäristöliikettä, muun muassa Amnesty Internationalia. Hän on perustanut sademetsien suojelusäätiön vaimonsa Trudie Stylerin ja Kayapó-intiaanien kanssa.[6]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sandford, Christopher: Sting – elämäkerta. Like, 2001. ISBN 951-578-865-X.
  • Sting, suomentanut Erkki Jukarainen: Kuin särkynyttä musiikkia: muistelma. WSOY, 2004. ISBN 9510293679.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sting.