Raymond Loewy

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Raymond Fernand Loewy (5. marraskuuta 1893 Pariisi14. heinäkuuta 1986 Monte Carlo) oli ranskalainen, uransa pääosin Yhdysvalloissa tehnyt muotoilija. Hänen tuotantonsa ulottui yrityslogoista ja Coca-Cola-pulloista Studebaker-autoihin, Greyhound-busseihin ja virtaviivaisiin vetureihin. Hänen uransa kesti seitsemän vuosikymmentä.

Raymond Loewy syntyi Pariisissa Maximilian Loewyn, wieniläisen journalistin poikana. Teini-iässä Raymond voitti James Gordon Bennettin mukaan nimetyn kilpailun rakentamallaan lentokoneella Ayrel. Ensimmäisessä maailmansodassa Loewy yleni Ranskan armeijan kapteeniksi, haavoittui ja vastaanotti Croix de Guerre -ansiomerkin. Vuonna 1919 hän muutti Yhdysvaltoihin.

Uran alku Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Yorkissa Loewy työskenteli aluksi somistajana Macy's-, Wanamaker's- ja Saks Fifth Avenue -tavarataloissa ja teki muotikuvituksia Vogue- ja Harper's Bazaar -lehtiin. Vuonna 1929 hän sai ensimmäisen tuotemuotoilutehtävänsä, Gestetner-monistuskoneen nykyaikaistamisen. Muotoiluprojekteja alkoi tulla lisää, tilaajina muun muassa sähkötekniikkayritys Westinghouse, autonvalmistaja Hupmobile ja Sears, Roebuck and Companyn jääkaappitehdas.

Pennsylvania Railroad[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1937 Loewy aloitti muotoiluyhteistyön Pennsylvania Railroad -rautatieyhtiön kanssa, josta tuloksena syntyi paitsi uudenlaisia ”virtaviivaisia” höyryvetureitamatkustajajuniin, myös suunnitelmia rautatieasemiksi, matkustajavaunujen sisustuksiksi ja mainosmateriaaleiksi. Modernisti muotoiltuja vetureita syntyi myöhemmin myös muiden rautatieyhtiöiden tarpeisiin.

Vuoteen 1949 mennessä Loewy työllisti 143 muotoilijaa, arkkitehtia ja piirtäjää. 1930-luvun puolivälissä Loewy oli perustanut muotoilutoimiston New Yorkin lisäksi Lontooseen, jossa se toimii yhä.[1][2]

Studebaker[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loewy työskenteli pitkään ja menestyksellisesti amerikkalaisen autovalmistaja Studebakerin kanssa. Vuonna 1939 Loewy aloitti yhteistyön yrityksen päämuotoilijan Virgil Exnerin kanssa. Loewyn kädenjälki alkoi näkyä 1930-luvun lopun Studebakereissa.

Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain hallitus kielsi autotehtaiden omia muotoiluosastoja kehittämästä siviiliajoneuvoja. Loewy oli kuitenkin itsenäinen toimija ja saattoi vapaasti suunnitella automalleja Studebakerille, joka onnistui näin sodan jälkeen tuomaan markkinoille ensimmäisen uuden automallin vuonna 1947, kaksi vuotta ennen Fordia, Chrysleria ja General Motorsia.

1953 Studebaker Commander Starlight Coupe.

1950-luvun alussa Studebaker-autot tunnettiin Loewyn toimiston muotoilemasta luodinmuotoisesta nokkakoristeesta. Vuonna 1953 vuorossa olivat urheilulliset Starliner- ja Starlight-mallit, jotka vuonna 1956 uudistettiin Hawk-mallistoksi.

Studebaker Avanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen luonnos Studebaker Avanti -mallista.

Loewyn yhteistyö Studebakerin kanssa keskeytyi 1950-luvun loppuvuosiksi, kunnes keväällä 1961 hänet kutsui takaisin yhtiön uusi pääjohtaja Sherwood Egbert. Tehtävänä oli saada Studebaker-merkki houkuttelevammaksi nuorten autonostajien parissa ja aikaa annettiin vain 40 vuorokautta suunnitelman ja pienoismallin toteuttamiseksi. Suunnittelutiimi vetäytyi Loewyn kodin läheltä hankittuun taloon Palm Springsissä Kaliforniassa, ja tuloksena oli hyvin uudenlaista automuotoilua edustanut Studebaker Avanti.

1963 Studebaker Avanti.

Loewy vetäytyi 87 vuoden iässä vuonna 1980 eläkkeelle Monacoon , jossa kuoli kuusi vuotta myöhemmin. Vuonna 1992 hänen leskensä Viola Loewy ja tupakkayhtiö British American Tobacco perustivat Raymond Loewy -säätiön Hampuriin, tehtävänä tukea teollista muotoilua Loewyn muistoa kunnioittaen. Säätiö jakaa vuosittain 50 000 euron Lucky Strike -palkinnon merkittävien muotoilijoiden elämäntyöstä. Tunnustuksen saajiin kuuluvat muun muassa Philippe Starck ja Dieter Rams. Vuonna 1998 tytär Laurence Loewy perusti Loewy Design -toimiston Georgian osavaltion Atlantaan huolehtimaan edesmeneen isänsä sopimusten edunvalvonnasta. Laurence kuoli 2008, mutta työtä jatkavat hänen leskensä ja poikansa. Perikunnan suunnitelmissa on myös oman museon perustaminen.

Loewyn muotoilutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TWA Flight Centerin Union News -kahvila JFK-lentokentällä.
Le Creuset -uuniastioita.

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bayley, Stephen. The Lucky Strike Packet (Design Classics Series), Art Books International Ltd (1998) ISBN 3-931317-72-2
  • Byars, Mel. "Loewy, Raymond", teoksessa American National Biography, American Council of Learned Societies (2000)
  • Porter, Glenn. Raymond Loewy Designs for the Consumer Culture, Hagley Museum and Library (2002) ISBN 0-914650-34-3
  • Schoenberger, Angela. Raymond Loewy: Pioneer of American Industrial Design, Prestel Publishing (1991) ISBN 3-7913-1449-1
  • Trétiack, Phillippe. Raymond Loewy and Streamlined Design, New York: Universe (1999) ISBN 0-7893-0328-0

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Loewy Group marketing agency
  2. a b Up from the Egg, Time, October 31, 1949
  3. Hughes' Stratoliner Planeboats.com. Viitattu 2009-10-25.
  4. DF-2000 line of modern furniture that combined the feel of home and office, Raymond Loewy DF-2000 cabinet
  5. American Treasures of the Library of Congress, Design drawing for Exxon logo by Raymond Loewy
  6. SPAR Raymond Loewy Foundation. Viitattu 2009-10-25.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raymond Loewy.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Raymond Loewy