Paul Di'Anno
Sivulta puuttuu | Paul Di'Anno | |
|---|---|
 Paul Di'Anno esiintymässä. |
|
| Syntynyt | 17. toukokuuta 1958 (ikä 55) |
| Kotipaikka |  Chingford, Essex, Englanti |
| Aktiivisena | 1978– |
| Tyylilajit | heavy metal hard rock punk rock |
| Ammatit | muusikko |
| Soittimet | laulu |
| Yhtyeet | Iron Maiden (1978-1981) Di'Anno (1983-1985) Gogmagog (1985) Paul Di'Anno's Battlezone (1986-1989, 1997-1998) Praying Mantis (1990) Killers (1990-1997) The Original Iron Men (1995-1996) |
| Kotisivut | http://www.pauldianno.com/ |
Paul Andrews (s. 17. toukokuuta 1958 Chinfgord, Englanti), taiteilijanimeltään Paul Di'Anno, on brittiläinen muusikko joka tunnetaan parhaiten metallimusiikkia esittävän Iron Maidenin entisenä laulajana. Di'Anno liittyi Iron Maideniin vuoden 1978 syksyllä ja vaikutti yhtyeessä sen kahdella ensimmäisellä studioalbumilla, vuoden 1980 Iron Maidenilla ja vuoden 1981 Killersillä ja EP-levyllä Maiden Japan. Di'Anno erotettiin yhtyeestä vuonna 1981 alkoholi- ja huumeongelmien vuoksi ja Iron Maidenin manageri Rod Smallwood osti Di'Annon ulos hänen ja yhtyeen välisestä sopimuksesta, minkä johdosta Di'Anno ei muun muassa saa rojalteja tai tekijänoikeuspalkkioita yhtyeelle säveltämistään kappaleista.
Iron Maidenin jälkeen Di'Anno on levyttänyt sooloartistina ja esiintynyt myös lukuisissa eri kokoonpanoissa kuten Gogmagogissa, jossa vaikuttivat myös Iron Maidenin kolmella ensimmäisellä studioalbumilla soittanut rumpali Clive Burr ja Janick Gers, josta tuli myöhemmin yksi Iron Maidenin kolmesta kitaristista. Hän on myös joutunut aika ajoin negatiiviseen valoon julkisuudessa; hän on muun muassa haukkunut Iron Maidenissa hänen tilalleen tullutta Bruce Dickinsonia useaan otteeseen julkisesti.[1] Vuonna 2011 hän sai yhdeksän kuukauden mittaisen vankilatuomion petoksesta 50 000 euron arvosta sosiaalitukia.[2]
Vuonna 2012 Di'Anno kertoi lopettavansa muusikonuransa ja tekevänsä viimeisen kiertueensa vuonna 2013.[3]
Sisällysluettelo |
Diskografia[muokkaa]
Studioalbumit[muokkaa]
- 1980 – Iron Maiden (Iron Maiden)
- 1981 – Killers (Iron Maiden)
- 1984 – DiAnno (DiAnno)
- 1986 – Fighting Back (Battlezone)
- 1987 – Children Of Madness (Battlezone)
- 1992 – Murder One (Killers)
- 1994 – Menace To Society (Killers)
- 1997 – The World's First Iron Man (Paul Di'Anno)
- 1997 – As Hard As Iron (Paul Di'Anno)
- 1998]] – Feel My Pain (Battlezone)
- 2006 – The Living Dead (Paul Di'Anno)
- 2006 – The Classics – The Maiden Years (Paul Di'Anno)
Singlet ja EP:t[muokkaa]
- 1979 – The Soundhouse Tapes (Iron Maiden)
- 1980 – Running Free (Iron Maiden)
- 1980 – Sanctuary (Iron Maiden)
- 1980 – Women In Uniform (Iron Maiden)
- 1980 – Live + One!! (Iron Maiden)
- 1981 – Twilight Zone (Iron Maiden)
- 1981 – Purgatory (Iron Maiden)
- 1981 – Maiden Japan (Iron Maiden)
- 1984 – Flaming Heart (DiAnno)
- 1984 – Heartuser (DiAnno)
- 1985 – I Will Be There (Gogmagog)
Kokoelmat[muokkaa]
- 1988 – Warchild (Battlezone)
- 1996 – Best Of The Beast (Iron Maiden)
- 1998 – New Live & Rare (Killers)
- 1999 – Beyond The Maiden (The Best Of) (Paul Di'Anno)
- 1999 – The Masters (Paul Di'Anno)
- 2001 – Cessation Of Hostilities (Battlezone)
- 2002 – Screaming Blue Murder – The very Best Of Paul Di'Anno's Killers (Killers)
- 2002 – Eddie's Archive (Iron Maiden)
Live[muokkaa]
- 1997 – Live (Killers)
- 2001 – Killers Live At The Whiskey (Killers)
- 2001 – The Beast Live (Paul Di'Anno)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Paul Di'Annon viralliset kotisivut
- viralliset Facebook sivu
- Paul Di'Anno MySpace-sivustolla (englanniksi)
- Paul Di'Annon virallinen foorumi
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Paul Di'Anno uhkaili yleisöä ja homotteli Bruce Dickinsonia 15.11.2012. Rytmi. Viitattu 19.6.2013.
- ↑ Iron Maiden: Ex-laulaja vankilaan, bändi tsunamissa 11.3.2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 19.6.2013.
- ↑ Iron Maidenin ex-laulajalta yllättävä lopettamispäätös 11.7.2012. MTV3. Viitattu 19.6.2013.
