Nerous

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Esimerkki nerosta: Albert Einstein.

Neroina pidetään ihmisiä, jotka ovat jollakin alalla merkittävästi muita alan lahjakkuuksia edistyneemmällä tasolla ja pystyvät luomaan jotain uutta ja merkittävää.lähde? Yhdysvaltalainen psykologi Lewis Terman määritteli vuonna 1916 ”mahdolliseksi neroksi” henkilön, jonka älykkyysosamäärä on vähintään 140.[1] Nerous yhdistetään usein erityisesti taiteisiin ja tieteisiin, joskin myös vaikkapa talouden ja politiikan alalla voi esiintyä tällaista poikkeuksellista lahjakkuutta.

Vaikka neroudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, niin useat tutkijat liittävät siihen epätavallisen suuren henkisen lahjakkuuden ja luovuuden.

Neron hahmo korostui romantiikan aatemaailmassa. Samassa yhteydessä syntyi käsite nerosta, jota ei ymmärretty omana aikanaan, vaan vasta jälkipolvien piirissä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Genius Encyclopedia Britannica. Viitattu 5. marraskuuta 2007. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koskinen, Taava (toim.): Kirjoituksia neroudesta: Myytit, kultit, persoonat. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-745-1.
  • "Nerouden ja hulluuden välinen raja on joskus seitinohut." Tieteen Kuvalehti 18/2005, s. 44–49.
  • "Mistä on nerot tehty?" Tiede 6/2013, s. 30-35.
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.