Michael Faraday

Michael Faraday
Syntynyt	22. syyskuuta 1791 Newington Butts, Iso-Britannia
Kuollut	25. elokuuta 1867 Lontoo, Iso-Britannia
Asuinpaikka	Iso-Britannia
Kansalaisuus	Englantilainen
Tutkimusala	Fysiikka, Kemia
Instituutti	Royal Institution
Väitöstyön ohjaaja	Humphry Davy
Tunnetuimmat työt	Sähkömagneettinen induktio
Tunnustukset	Royal-mitali

Michael Faraday (22. syyskuuta 1791 – 25. elokuuta 1867) oli englantilainen fyysikko ja kemisti, joka edisti sähkömagnetismin ja sähkökemian tutkimusta ja keksi ensimmäisen bunsenlampun.

Uran alku

Michael Faraday syntyi lähellä Lontoota Elephant and Castle -tien lähettyvillä. Hänen perheensä oli köyhä, joten hän joutui kouluttautumaan itseopiskelun kautta. Neljätoistavuotiaana hän meni oppiin paikalliselle kirjansitojalle ja kirjakauppiaalle. Seitsenvuotisen harjoittelujakson aikana hän luki paljon kirjoja ja hän kiinnostui luonnontieteistä.

20-vuotiaana hän kävi huomattavan tutkijan, Royal Societyn johtajan Humphry Davyn luennoilla. Kun Faraday oli lähettänyt Davylle näytteen tekemistään muistiinpanoista, Davy palkkasi tämän avustajakseen. Brittiläisessä luokkayhteiskunnassa häntä ei pidetty säätyläisenä, ja jouduttuaan matkalle Davyn palvelijana ja avustajana hän koki tilanteen niin vaikeaksi, että oli jo aikeissa palata kotimaahan ja hylätä tieteen.

Tieteellinen ura

Faradayn tärkein tutkimustyö keskittyi sähköön. Hän teki useita keksintöjä, kuten sähkömoottorin, sähkömagneettisen induktion, dynamon ja Faradayn häkin. Hänen mukaansa on saanut nimensä Faradayn induktiolaki.

Faraday kehitti myös sähkökemiaa ja keksi elektrolyysia koskevat lait. Faradayn ensimmäisen lain mukaan alkuainemäärä, joka erkanee sähkövirran vaikutuksesta sulatetussa tai liuotetussa suolassa, on suoraan verrannollinen läpi virtaavan sähkövarauksen määrään. Faradayn toisen lain mukaan erkanevan alkuainemäärän massa on suoraan verrannollinen niiden ekvivalenttimassaan, joka on sama kuin sen atomipaino jaettuna jollakin kokonaislukukertoimella. Faraday keksi myös monet nykyisinkin käytössä olevat sähkökemian termit kuten elektrodi, anodi, katodi, ioni, anioni, kationi, elektrolyytti ja elektrolyysi. Ioneja ei vielä tunnistettu sähköisesti varatuiksi atomeiksi, vaan sana tarkoitti "matkustajaa".

Michael Faraday laboratoriossaan. Harriet Mooren maalaus.

Faraday piti Royal Institutionissa menestyksellisen luentosarjan, nimeltä Kynttilän fysiikka ja kemia (The Chemical History of a candle) liekkien kemiasta ja fysiikasta. Tämä oli alku nuorille pidettäville joululuennoille, joita pidetään edelleen joka vuosi.

Faraday tunnettiin nerokkaiden kokeiden suunnittelijana, mutta häneltä puuttui kunnon matemaattinen koulutus. Hänet valittiin Royal Societyyn 1824, sen laboratorion johtajaksi 1825.^lähde?

Kapasitanssin yksikkö faradi on nimetty hänen mukaansa. Hänen kuvansa oli Iso-Britannian 20 punnan setelissä vv. 1991-2001.

Faradayllä oli vaimo, mutta ei lapsia. Hänen tukijansa ja neuvojansa oli John 'Mad Jack' Fuller, joka perusti Fullerin kemian professuurin Royal Institutioniin. Faraday oli tämän tehtävän ensimmäinen ja kuuluisin haltija, ja hän sai sen eliniäksi.^lähde?

Hän kuoli kotonaan Hampton Courtissa 25. elokuuta 1867.^lähde?