Naturalismi (ontologia)

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee naturalismia käsityksenä todellisuudesta. Naturalismi (tietoteoria) käsittelee naturalismin osuutta tieteellisessä tiedonhankintamenetelmässä.


Osa artikkelisarjaa Ateismi

Käsitteet Ateismin määritelmä Positiivinen ja negatiivinen ateismi Humanismi Naturalismi Tieteellinen maailmankatsomus Tiede ja uskonto Agnostismi Uskonnottomuus Vapaa-ajattelu Historia Ateismin historia Valistus Kritiikit Uskontokritiikki Tieteilijöiden uskontokritiikki Ateismin kritiikki Yhteiskunta Ateistien osuus väestöstä Luettelo ateisteista Ateistien syrjintä Valtioateismi Sekularismi
n • k • m

Naturalismin (natura = luonto) mukaan luonto on kaiken käsittävä eikä ole olemassa mitään yliluonnollista. Usein puhutaan pelkästään naturalismista, joskus filosofisesta naturalismista, naturalistisesta ontologiasta, ontologisesta naturalismista tai metafyysisestä naturalismista. Naturalismin eräänä suomennoksena on käytetty luontoon perustuvaa todellisuuskäsitystä^[1]

Kaikki eivät pidä erottelua metodologiseen ja ontologiseen naturalismiin onnistuneena. Filosofi Sami Pihlström on todennut, että naturalismi näyttäisi edellyttävän paitsi luottamusta tieteen menetelmiin, myös jonkinlaista näkemystä todellisuuden luonteesta, siitä, että maailma on todella luonnollinen ja sellaisena tieteen menetelmin tutkittavissa. ^[2] Esimerkiksi teokseen Naturalism: A Critical Analysis (2000) monet naturalismin arvostelijat esittävät, ettei naturalismia voida tulkita puhtaasti menetelmälliseksi kannaksi vaan se on omaleimainen filosofinen näkemys vain jyrkässä ontologisessa (palauttavassa tai karsivassa) muodossaan, jossa kaikki yliluonnolliset tai muut luonnontieteen maailmankuvaan sopimattomat oliot poistetaan järkiperäisen ajattelijan todellisuuskäsityksestä. ^[3]

[muokkaa] Historiaa

Ajattelutapa, jota voidaan kutsua naturalistiseksi, esiintyi dokumentoidussa muodossa muinaisen Kreikan ja muinaisen Intian ajattelussa. Varhaisimpia kreikkalaisia esisokraattisia filosofeja kutsuttiin nimellä fysikoi (kreikan sanasta φυσικός, fysikos) eli luonnontutkija (luonnonfilosofi, sana φύσις, fysis, tarkoittaa 'luontoa'), koska he pyrkivät selittämään asiat yksistään luonnollisin syin, sulkien yleensä pois jumalten, henkien ja taikuuden osuuden asioiden synnyssä tai maailman ilmiöissä. Esimerkiksi Demokritos kehitti atomioppia.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

↑ http://www.dlc.fi/~etkirja/et11.htm#_Toc136682078
↑ Sami Pihlström: ”Oiva Ketosen pragmatismi- ja naturalismivaikutteista”. Ajatus 59
↑ Sami Pihlström: ”Oiva Ketosen pragmatismi- ja naturalismivaikutteista”. Ajatus 59, s. 42. .

[muokkaa] Kirjallisuutta

Bunge, Mario (2001). Scientific Realism: Selected Essays of Mario Bunge. Edited by Martin Mahner. Amherst, New York: Prometheus Books. ISBN 1-57392-892-5

Bunge, Mario (2006). Chasing Reality: Strife over Realism. Toronto: University of Toronto Press. ISBN 0-8020-9075-3

Carrier, Richard (2005). Sense and Goodness without God: A Defense of Metaphysical Naturalism. Bloomington: AuthorHouse. ISBN 1-4208-0293-3

Churchland, Patricia Smith: Neurofilosofia. (Alkuteos: Brain-Wise: Studies in Neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-81-X.

Dennett, Daniel (2003). Freedom Evolves. New York: Penguin. ISBN 0-14-200384-0

Dennett, Daniel C. (2006). Taika murtuu: Uskonto luonnonilmiönä. (Alkuteos: Breaking the Spell: Religion as a Natural Phenomenon. Penguin Group, 2006.) Helsinki: Terra Cognita.

Harris, Sam (2006). Uskon loppu: Vetoomus rationaalisuudesta tärkeissä päätöksissä. (Alkuteos: The End of Faith: Religion, Terror, and the Future of Reason. W.W. Norton & Company, 2004.) Helsinki: Terra Cognita.