Naturalismi (ontologia)

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee naturalismia käsityksenä todellisuudesta. Naturalismi (tietoteoria) käsittelee naturalismin osuutta tieteellisessä tiedonhankintamenetelmässä.
Osa artikkelisarjaa
Ateismi

Käsitteet
Ateismin määritelmä
Positiivinen ja negatiivinen ateismi
Humanismi
Naturalismi
Tieteellinen maailmankatsomus
Tiede ja uskonto
Agnostismi
Uskonnottomuus
Vapaa-ajattelu


Historia
Ateismin historia
Valistus


Kritiikit
Uskontokritiikki
Tieteilijöiden uskontokritiikki
Ateismin kritiikki


Yhteiskunta
Ateistien osuus väestöstä
Luettelo ateisteista
Ateistien syrjintä
Valtioateismi
Sekularismi

 n  k  m 

Naturalismin (natura = luonto) mukaan luonto on kaiken käsittävä eikä ole olemassa mitään yliluonnollista. Usein puhutaan pelkästään naturalismista, joskus filosofisesta naturalismista, naturalistisesta ontologiasta, ontologisesta naturalismista tai metafyysisestä naturalismista. Naturalismin eräänä suomennoksena on käytetty luontoon perustuvaa todellisuuskäsitystä[1]

Kaikki eivät pidä erottelua metodologiseen ja ontologiseen naturalismiin onnistuneena. Filosofi Sami Pihlström on todennut, että naturalismi näyttäisi edellyttävän paitsi luottamusta tieteen menetelmiin, myös jonkinlaista näkemystä todellisuuden luonteesta, siitä, että maailma on todella luonnollinen ja sellaisena tieteen menetelmin tutkittavissa. [2] Esimerkiksi teokseen Naturalism: A Critical Analysis (2000) monet naturalismin arvostelijat esittävät, ettei naturalismia voida tulkita puhtaasti menetelmälliseksi kannaksi vaan se on omaleimainen filosofinen näkemys vain jyrkässä ontologisessa (palauttavassa tai karsivassa) muodossaan, jossa kaikki yliluonnolliset tai muut luonnontieteen maailmankuvaan sopimattomat oliot poistetaan järkiperäisen ajattelijan todellisuuskäsityksestä. [3]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Ajattelutapa, jota voidaan kutsua naturalistiseksi, esiintyi dokumentoidussa muodossa muinaisen Kreikan ja muinaisen Intian ajattelussa. Varhaisimpia kreikkalaisia esisokraattisia filosofeja kutsuttiin nimellä fysikoi (kreikan sanasta φυσικός, fysikos) eli luonnontutkija (luonnonfilosofi, sana φύσις, fysis, tarkoittaa 'luontoa'), koska he pyrkivät selittämään asiat yksistään luonnollisin syin, sulkien yleensä pois jumalten, henkien ja taikuuden osuuden asioiden synnyssä tai maailman ilmiöissä. Esimerkiksi Demokritos kehitti atomioppia.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. http://www.dlc.fi/~etkirja/et11.htm#_Toc136682078
  2. Sami Pihlström: ”Oiva Ketosen pragmatismi- ja naturalismivaikutteista”. Ajatus 59
  3. Sami Pihlström: ”Oiva Ketosen pragmatismi- ja naturalismivaikutteista”. Ajatus 59, s. 42. .

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Bunge, Mario (2001). Scientific Realism: Selected Essays of Mario Bunge. Edited by Martin Mahner. Amherst, New York: Prometheus Books. ISBN 1-57392-892-5
  • Bunge, Mario (2006). Chasing Reality: Strife over Realism. Toronto: University of Toronto Press. ISBN 0-8020-9075-3
  • Carrier, Richard (2005). Sense and Goodness without God: A Defense of Metaphysical Naturalism. Bloomington: AuthorHouse. ISBN 1-4208-0293-3
  • Churchland, Patricia Smith: Neurofilosofia. (Alkuteos: Brain-Wise: Studies in Neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-81-X.
  • Dennett, Daniel C. (2006). Taika murtuu: Uskonto luonnonilmiönä. (Alkuteos: Breaking the Spell: Religion as a Natural Phenomenon. Penguin Group, 2006.) Helsinki: Terra Cognita.
  • Harris, Sam (2006). Uskon loppu: Vetoomus rationaalisuudesta tärkeissä päätöksissä. (Alkuteos: The End of Faith: Religion, Terror, and the Future of Reason. W.W. Norton & Company, 2004.) Helsinki: Terra Cognita.
  • Melnyk, Andrew (2003). A Physicalist Manifesto: Thoroughly Modern Materialism. Cambridge: Cambridge University Press. ISBN 0-521-82711-6
  • Poland, Jeffrey (1994). Physicalism: The Philosophical Foundations. Oxford: Clarendon Press. ISBN 0-19-824980-2

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut