Legacy of the Beast Tour
| Legacy of the Beast Tour | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Iron Maiden | |||||||
| Alkoi | 26. toukokuuta 2018 | ||||||
| Päättyi | 15. lokakuuta 2019 | ||||||
| Esitykset | 80 | ||||||
| Iron Maidenin muut kiertueet | |||||||
|
|||||||
Legacy of the Beast Tour on brittiläisen heavy metal -yhtye Iron Maidenin käynnissä oleva kiertue.
Legacy of the Beast Tour käynnistyi vuoden 2018 toukokuussa Tallinnasta, ja se kattoi vuonna 2018 yhteensä 38 konserttia ympäri Euroopan. Vuonna 2019 yhtye konsertoi kiertueen merkeissä Pohjois-Amerikassa ja latinalaisessa Amerikassa, ja kiertue päättyy vuoden 2019 lokakuussa Santiago de Chileen yhteensä 80 soitetun konsertin jälkeen.
Kiertueen teemana ja innoittajana on toiminut Iron Maidenin Legacy of the Beast -mobiilipeli ja samanniminen sarjakuva.[1]
Iron Maiden on konsertoinut kiertueen aikana Suomessa kaksi kertaa. Yhtye soitti vuoden 2018 toukokuussa kaksi konserttia Helsingin Hartwall Arenalla.
Konsertti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Legacy of the Beast Tourin jokaisen konsertin alussa kuultiin UFO-yhtyeen kappale ”Doctor Doctor”,[2] jonka päättymisen jälkeen oli konsertin virallisen intron vuoro. Introna toimi toisen maailmansodan aikana Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä toimineen Winston Churchillin puhe ”We shall fight on the beaches” (suom. Taistelemme rannoilla).[2] Intron jälkeen konsertin ensimmäisenä kappaleena yhtye soitti vuoden 1984 albuminsa Powerslave ensimmäisen kappaleen ”Aces High”, joka on kertomus Britannian ilmasodasta. Kappaleen aikana lavalla roikkui toisen maailmansodan aikainen Supermarine Spitfire -hävittäjän kopio,[2] ja laulaja Bruce Dickinson piti päässään lentäjänlakkia.
Avausnumero ”Aces High” ja konsertin viisi seuraavaa kappaletta käsittelevät sodankäyntiä. Toisena kappaleena yhtye soitti Piece of Mind (1983) -albumin ensimmäisen kappaleen ”Where Eagles Dare”,[3] joka pohjautuu Alistair MacLeanin romaaniin ja elokuvaan Kotkat kuuntelevat. Kappaleen aikana konserttilavan taustalakanassa oli kuvattuna luminen vuoristomaisema, ja Bruce Dickinson pukeutui karvalakkiin, valkoiseen anorakkiin ja nahkahousuihin.[3] Konsertin kolmas kappale, ydinsotaan ja Tuomiopäivän kelloon viittaava ”2 Minutes to Midnight” on niin ikään peräisin vuoden 1984 albumilta Powerslave.[3][2] Sotaa käsittelevien kappaleiden kokonaisuuden konsertin alussa täydentävät 1990-luvulla Blaze Bayleyn kanssa levytetty ”The Clansman”, jota yhtye oli soittanut edellisen kerran 2000-luvun alussa, ja eräs yhtyeen tunnetuimmista kappaleista, vuoden 1983 heavy metal -klassikko ”The Trooper”.[2]
Konsertin toisen osion kappaleissa ”Revelations”, ”For the Greater Good of God”, ”The Wicker Man” ja ”Sign of the Cross” käsitellään yhteisenä teemana uskontoa. Konserttilava oli tällöin lavastettu näyttämään kirkolta,[2] jonka ikkunamaalauksissa esiintyi yhtyeen maskotti Eddie.[3] Lisäksi lavalla oli suuria kynttiläkruunuja.[3] Bruce Dickinson pohti tällöin pitämässään puheessa sodan ja uskontojen yhteneväisyyksiä ja kertoi ”inhoavansa uskontoja”, mutta sanoi olevansa kiinnostunut Jumala-käsitteestä.[3] Muun muassa Iltalehden Jaakko Sandqvist piti kappaletta ”Sign of the Cross”, jonka aikana lavalla oli esimerkiksi valoin koristeltuja ristejä, konsertin kohokohtana.[4]
Konsertin varsinaisen settilistan lopun muodostivat ensimmäisen kerran sitten 1980-luvun puolenvälin yhtyeen konsertissa kuultu ”Flight of Icarus”,[2] vuoden 1992 Fear of the Dark -albumin nimikkokappale, vuoden 1982 ”The Number of the Beast” ja varsinaisen settilistan lopettanut ”Iron Maiden”.[2] Lavasteina edellä mainittujen kappaleiden aikana olivat esimerkiksi suuri, mekaaninen Ikaros-patsas ja yhtyeen Eddie-maskotin jättimäinen pää.[2] ”Flight of Icarusin” aikana Bruce Dickinson kantoi lavalla mukanaan liekinheittimiä, joilla hän kappaleen lopussa ”poltti” Ikaros-patsaan, ja ”Fear of the Darkin” aikana hän oli pukeutunut keskiaikaisen ruttolääkärin naamioon.
Encore-numeroina Iron Maiden soitti kolme kappaletta: ”The Evil That Men Do”, ”Hallowed Be Thy Name” ja ”Run to the Hills”.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Meriläinen, Mikko: Pedon perintö yltää Suomeen saakka – Iron Maiden saapuu jälleen! soundi.fi. 13.11.2017. Soundi. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Siltanen, Vesa: Livearvio: Iron Maiden tarjosi Helsingissä teatraalisen ja viihdyttävän keikan veteraanien varmalla otteella soundi.fi. 29.5.2018. Soundi. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ a b c d e f Virtanen, Tommi E.: Instituutio nimeltä Iron Maiden @Hartwall Arena, Helsinki, 28.5.2018 riffi.fi. 30.5.2018. Riffi. Viitattu 1.5.2019.
- ↑ Sandqvist, Jaakko: Näkökulma: Iron Maiden oli Helsingissä oikein hyvä - ainakin sen perusteella, mitä kännykkäkameroiden välistä onnistui näkemään iltalehti.fi. 29.5.2018. Iltalehti. Viitattu 1.5.2019.