Karl Hanke
Sivulta puuttuu 
Karl Hanke (24. elokuuta 1903, Lauban, Sleesia, Saksa –8. kesäkuuta 1945) oli natsipuolueen virkamies. Hän oli kuvernööri ja aluejohtaja (Gauleiter) Ala-Sleesiassa vuodesta 1940 vuoteen 1945 ja viimeinen SS:n Reichsführeriksi ylennetty jäsen 40 päivän ajan vuonna 1945.
Hanke syntyi Laubanissa Saksan keisarikunnan itäosassa. Vuodesta 1928 hän oli puhekoulun opettajana Berliinissä. Hän oli natsipuolueen ja SS: varhainen jäsen. Vuodesta 1928 Hanke oli Preussin valtioparlamentin (Landtag) jäsen. Hän sai potkut Preussin valtion palveluksesta puhekoulussa 1931 poliittisen aktiivisuutensa takia. Syyskyyssa 1930 natsien suuren vaalivoiton jälkeen Hankesta tuli paikallisen puoluetoimiston johtaja Berliinin läntisellä alueella. Asemassaan hän oli ensimmäinen puoluevirkamies, joka otti yhteyttä nuoreen arkkitehtiin nimeltä Albert Speer. Hanke sopi Speerin kanssa että tämä suunnittelisi huvilan läntisiin kaupunginosiin puolueorganisaation käyttöön. Hankesta ja Speeristä tuli läheisiä ystäviä. 1944, Albert Speerin kirjan mukaan (Kolmannen valtakunnan sisällä), Hanke neuvoi Speeriä olemaan ikinä käymättä Auschwitzissa mistään syystä. Hanke oli nähnyt "jotakin mitä ei saanut eikä voinut kuvata."
Vuonna 1932 Hanke valittiin Saksan parlamenttiin (Reichstag) NSDAP:n paikalle. 1. huhtikuuta Hankesta tuli Berliinin gauleiter Joseph Goebbelsin henkilökohtainen avustaja. Hankella oli myös suhde hänen vaimoonsa Magdaan, mutta Hitler kielsi suhteen. Hanke järjesti Speerin suunnittelemaan NSDAP:lle päämajan Berliinin keskustaan osoitteeseen Vosstrasse 1. Vuonna 1938 Hanke ylennettiin valtiosihteeriksi (sijaisministeriksi) propagandaministeriöön.
[muokkaa] Toinen maailmansota
Toisen maailmansodan sytyttyä 1939 reserviupseeri Hanke tarjoutui vapaaehtoiseksi sotilaspalvelukseen. Syyskuusta lokakuuhun 1939 hän palveli 3. panssaridivisioonassa Puolassa. Touko-kesäkuussa 1940 Hanke palveli kenraali Erwin Rommelin alaisena 7. panssaridivisioonassa Ranskassa. Hänet vapautettiin Wehrmachtista yliluutnanttina 1941. Hitler nimitti Hanken aluejohtajaksi ja kuvernööriksi Breslauhun Ala-Sleesiaan. Vuotta myöhemmin Himmler ylensi hänet SS-kenraaliluutnantiksi (SS-Gruppenführer). Hanke oli fanaattinen natsi: hänen hallintonsa aikana yli 1000 ihmistä hirtettiin hänen käskystään, siitä hänelle annettiin ilkeä lisänimi "Breslaun hirttäjä".
Hanken fanaattisuus ja ehdoton kuuliaisuus teki vaikutuksen Hitleriin, joka lopun koittaessa nimitti hänet viimeiseksi Reichsführer-SS:ksi ja Saksan poliisin päälliköksi. Hanke korvasi petturiksi julistetun Heinrich Himmlerin 29. huhtikuuta 1945. Kahdeksan päivää aikaisemmin Hanke oli palkittu Saksan korkeimmalla kunniamerkillä, Saksan ritarikunnan kunniamerkillä, palkintonaan Breslaun puolustuksesta.
Toisen maailmansodan lopulla etenevä puna-armeija piiritti linnoitukseksi muutetun Breslaun, ja Hitler nimitti Hanken kaupungin puolustustaistelun johtajaksi (Kampfkommandant). Ylimielinen Hanke järjesti kaupungin turhaan ja sotilaallisesti hyödyttömän vastarintaan. Hanken ansiot Breslaun puolustajana saivat Goebbelsinkin kirjoittamaan päiväkirjaansa ihailevia sanoja Hankesta keväällä 1945. Kun puna-armeija vihdoin valtasi kaupungin, Hankea ei sieltä enää löytynyt.
[muokkaa] Sodan jälkeen
6. toukokuuta saksalainen kenraali Hermann Niehoff antautui Breslaussa. Hanke pakeni 5. toukokuuta pienellä varastossa häntä varten pidetyllä Fieseler Storch-lentokoneella. Speerin väite jonka mukaan Hanke olisi paennut prototyyppisellä helikopterilla ei ehkä ole uskottava. Tuntemattomista syistä Hanke lensi Prahaan ja liittyi 18. SS-vapaaehtoisen panssarikrenatööridivisioona "Horst Wesseliin". Hanke valitsi ylleen SS-sotamiehen univormun, salatakseen henkilöllisyytensä pidätyshetkellä. Hänen joukkionsa yritti taistella tiensä Saksaan, mutta katkeran taistelun jälkeen tšekkipartisaaneja vastaan, antautui Nova Vesissa (entinen Neudorf).
Hänen todellinen henkilöllisyytensä ei selvinnyt vangitsijoille, ja Hanke sijoitettiin sotavankileiriin yhdessä muiden alempiarvoisten SS-miesten kanssa. Yksi mahdollinen selitys hänen kuolemalleen on, että tajuttuaan että hänen henkilöllisyytensä ei pysyisi kauan salassa, hän yritti paeta leiristä aamulla 8. kesäkuuta 1945. Hanke onnistui pakenemaan leiristä, mutta tšekkivartija näki hänet, ja ampui häntä selkään, tappaen hänet välittömästi. Joidenkin versioiden mukaan puolalaiset tai tšekit olisivat hakanneet hänet kuoliaaksi.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- http://www.zobten.de/Hanke/Hanke.htm
- Lyhyt elämäkerta (englanniksi)
