Hirssisara
| Hirssisara | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Carex panicea L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Hirssisara (Carex panicea) on sarakasvien heimoon kuuluva monivuotinen kasvi. Tuppisara (Carex vaginata) on hirssisaran hyvin läheinen sukulainen.[1]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Hirssisaran varsi on 10–30 senttimetriä korkea ja varren latvassa on yksi hedetähkä. Hedetähkän alapuolella on 1–3 harvakukkaista emitähkää, joiden tähkäsuomut ovat väriltään tummanvihreitä. Pullakot ovat kellanvalkoisia, pitkänomaisia, palleromaisia ja epämukaisia. Kasvin lehdet ovat väriltään vaalean harmaanvihreät.[1]
Levinneisyys [muokkaa]
Suomessa hirssisaraa tavataan melko yleisesti Satakunnassa, Lounais-Suomessa, joissain osissa Etelä-Savoa, Etelä-Hämettä sekä Kuusamon, Tervolan ja Ylitornion seuduilla. Muissa osissa Suomea kasvia tavataan hajallisesti. Karuilla alueilla se ei kasva lainkaan.[1] Suomen lisäksi kasvia tavataan muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, Färsaarilla, Grönlannissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa, Britteinsaarilla, Italiassa, Itä-Euroopassa, Venäjällä ja Kaukasuksella.[2]
Elinympäristö [muokkaa]
Hirssisara kasvaa letoilla sekä rehevillä ja kosteilla niityillä.[1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Väänänen, Heikki (1. painos); Kurtto, Arto (2. painos): Uusi värikuvakasvio, s. 207. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-15608-6.
- ↑ Norra halvklotet Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.11.2008.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Den virtuella floran: Carex panicea (ruotsiksi)
- ITIS: Carex panicea (englanniksi)
Sivulta puuttuu