Geokätköily

Geokätkö

Geokätköily (engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Useimmiten kätkön sijainti määritetään GPS-paikannuslaitteen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit tai muut tarpeelliset tiedot kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan harrastuksen Internet-sivustolla. Koordinaattien selvittämiseksi pitää joskus ratkaista erilaisia tehtäviä. Tälläisiä kätköjä kutsutaan mysteerikätköiksi. Kun harrastaja on löytänyt kätkön, hän voi merkitä eli logata löytönsä kätkön Internet-sivulle.

Geokätkö

Kullakin geokätköllä on Internetissä oma kätkökuvaus, joka voi varsinaisten ohjeiden lisäksi sisältää myös taustatietoa kätkön sijaintipaikasta tai lisävihjeitä helpottamaan kätkön etsimistä. Kätkön koordinaatit voidaan joko antaa suoraan (peruskätkö) tai jonkin arvoituksen tai tehtävän ratkaisuna. Geocaching.com-sivulla koordinaattien näkeminen edellyttää rekisteröitymistä sivustolle.

Tyypillinen kätkö on vesitiivis muovirasia. Vähimmillään sen tulee sisältää geokätkötiedote, jossa kerrotaan lyhyesti harrastuksesta, ja lokikirja tai -liuska, johon kätköllä käynnit merkataan. Lähestulkoon aina kätkörasioissa on kuitenkin myös kynä, jolla kävijät voivat kirjoittaa merkintänsä lokikirjaan tai -liuskaan. Aivan pienimmistä kätkörasioista kynä usein puuttuu; tällöin kuvauksessa yleensä kerrotaan oman kynän tarpeesta. Kätkörasioita on piilotettu moniin erilaisiin paikkoihin ja niissä usein vain harrastajien kekseliäisyys on rajana. Kätkörasia voi sisältää myös joitakin vaihtotavaroita sekä kätköstä toiseen matkaavia niin kutsuttuja matkalaisia, jotka voivat olla travel bugeja (TB) tai geokolikoita (GC). Travel bugeilla ja geokolikoilla on yksilöllinen tunnus, jonka avulla niiden etenemistä voi seurata verkossa. Niille on usein määritelty myös jokin tavoite, esimerkiksi tiettyyn maahan pääseminen.

Geokätköjen tulee olla yleisellä alueella, jolla voi jokainen vapaasti liikkua tai yksityisalueella, mikäli kätkölle ja alueella liikkumiseen on hankittu maanomistajan lupa. Kätköjä ei saa piilottaa luvatta yksityisalueille tai luonnonsuojelualueille siten, että niistä aiheutuu vahinkoa ympäröivälle luonnolle, tai ilmoittamatta paikalliselle Metsähallituksen luontopalvelualueelle. Kätkön tulee olla haettavissa rikkomatta Suomen lakia. Varsinaiset kätkörasiat ja sellaiset multikätköjen pisteet, missä on jokin etsittävä rasia, eivät saisi geocaching.com:in sääntöjen mukaan olla 0,1 mailia eli noin 161 metriä lähempänä toisiaan. Tosin usein hyväksytään myös sellaisia kätköjä, joiden etäisyys toiseen kätköön on noin 150 metriä.

Historia

Geokätköilyssä käytettyjä GPS-vastaanottimia ryhmäkuvassa

Geokätköstä toiseen matkaava travel bug

Geokätköily on sukua partiolaisten lodjaukselle, joka alkoi jo 1850-luvulla Englannissa. Lodjauksessa arvostetaan lodjun paikan päättelemiseen tarvittavia hyvinkin arvoituksellisia ja ratkaisijalta monenlaista tietoa vaativia vihjeitä enemmän kuin geokätköilyssä.

Geokätköily harrastuksena tuli mahdolliseksi, kun Yhdysvaltain puolustusministeriö poisti GPS-signaalilta siviilihäirinnän 1. toukokuuta 2000. Ensimmäisen dokumentoidun GPS:n avulla sijoitetun kätkön piilotti Dave Ulmer kaksi päivää myöhemmin, kolmas toukokuuta. Sijainti ilmoitettiin Usenetin uutisryhmässä sci.geo.satellite-nav, ja 6. toukokuuta 2000 mennessä kätkö oli löydetty jo kaksi kertaa. Nykyään tämä maailman ensimmäinen geokätkö ei ole enää toiminnassa. Harrastus on kasvanut nopeasti ja saavuttanut suosiota ympäri maailmaa.

Vuoden 2010 maaliskuussa maailmalla oli yli miljoona aktiivista geokätköä yli sadassa maassa ja kaikilla mantereilla. Suomessa on yli 14 200 aktiivista geokätköä (tilanne 30.12.2010).

Kätkötyyppejä

• Peruskätkö eli tradikätkö eli tradi (engl. Traditional cache) on yleisin ja suosituin kätkötyyppi piilotettujen kätköjen määrällä mitattuna. Kätkön Internet-sivulla annetut koordinaatit osoittavat suoraan kätkön sijainnin. Maailman ensimmäinen geokätkö oli peruskätkö, jonka myötä geokätköilyyn on tullut yhä enemmän uudenlaisia kätkötyyppejä, viimeisimpänä wherigokätköt.

• Multikätkö eli monikätkö eli multi (engl. Multi-cache) on kätkö, jonka löytäminen edellyttää käymistä useammassa paikassa etsimässä kätkön löytämiseen tarvittavia tietoja. Tyypillisen multikätkön aloituskoordinaatteihin on piilotettu koordinaatit seuraavalle välipisteelle tai suoraan kätkörasialle. Multikätköjen alaryhmäksi ovat muodostuneet niin sanotut laskumultit, joissa välipisteiltä on laskettava annettujen ohjeiden mukaan kohteita, esimerkiksi tietyn kyltin kirjainten lukumäärä, minkä jälkeen geokätköilijä voi laskea kätkökuvauksessa annetulla laskukaavalla seuraavan välipisteen tai kätkörasian lopulliset koordinaatit.

• Mysteerikätkön eli pulmakätkön eli mysteerin (engl. Unknown cache tai Mystery cache) löytämiseksi on ratkaistava jokin pulma tai ongelma. Ratkaisun tuloksena saadaan selville varsinaisen kätkörasian koordinaatit. Mysteerikätköjä on hyvin monenlaisia ja ratkaistavat mysteerit vaihtelevat vaikeuden ja aihealueen myötä laidasta laitaan. Mysteerikätkön aloituskoordinaatit osoittavat usein johonkin mysteerin ratkaisun kannalta tarpeettomaan tai sattumanvaraiseen paikkaan, esimerkiksi vesistöön tai isojen teiden risteykseen. Joidenkin mysteerikätköjen ratkaisemiseksi on tarpeen käydä aloituskoordinaateissa, sillä sinne voi olla piilotettu jotain ratkaisemiseen tarpeellista tietoa. Mysteerikätköihin kuuluvat myös kätköt, joiden koordinaatit osoittavat suoraan kätkölle, mutta joissa kätkön aukaisemiseksi on ratkaistava jokin ongelma, esimerkiksi koodilukon numerosarja. Myös sellaiset kätköt, jotka ovat niin omanlaisiaan, etteivät ne sovi kovin hyvin muihin luokkiin, luokitellaan mysteerikätköiksi. Aiemmin mysteerikätköiksi luokiteltiin myös ne kätköt, joissa ilmoitettiin suoraan kätkörasian koordinaatit, mutta kätkön löytöloggauksen suorittamiseksi Internet-sivulle oli etsittävä vielä jotain lisätietoa tai otettava kuva paikalta. Nykyään kätköissä ei saa enää olla tällaisia lisävaatimuksia, vaan kaikki kätköt on saatava logata, kun nimimerkki on kirjoitettuna kätkörasian lokikirjaan. Vanhemmista kätköistä, missä tällaisia vaatimuksia oli, on lisätehtävät muutettava vapaaehtoisiksi.

• Maisemakätkö eli geokohde eli maakätkö (engl. Earthcache) on kätkö, jonka löytämiseksi kätköilijän tulee vierailla koordinaattien ilmoittamassa geologisesti mielenkiintoisessa paikassa ja osoittaa käyntinsä suorittamalla kätkökuvauksessa kerrottu tehtävä, esimerkiksi ottamalla valokuva ja liittämällä se kätkön Internet-lokiin. Nykyisin osa suomalaisista geokätköilijöistä on alkanut kutsua tätä kätkötyyppiä nimellä geokohde.

• Geolodju (engl. Letterbox hybrid) on peruskätkön muunnelma, lodjun ja geokätkön yhdistelmä. Geolodjun täytyy olla saavutettavissa myös ilman koordinaatteja vihjeiden perusteella, mutta geokätköilijät voivat hakea sen pelkillä koordinaateillakin, mikäli koordinaatit osoittavat suoraan geolodjun kätkörasialle.

• Virtuaalikätkö eli lumekätkö (engl. Virtual cache) on kätkö, jossa ei ole varsinaista kätkörasiaa. Tyypillisesti virtuaalikätkön etsijän täytyy vierailla aloituskoordinaateissa ja ottaa sieltä valokuva tai kerätä tietoa paikasta kuvauksen vaatimalla tavalla. Virtuaalikätköissä paikan voi myös joutua selvittämään ja käymään paikalla esimerkiksi ottamassa valokuvia, mittaamassa jonkin tietyn paikan/paikkojen koordinaatit, keräämässä tietoja opastauluista tai muuta vastaavaa, mitä kätkön omistaja kuvauksessa kätkön löydetyksi loggaamiseen vaatii. Nykyään aktiivisena olevat virtuaalikätköt ovat vanhoja kätköjä, sillä Geocaching.com-sivusto ei enää hyväksy uusia virtuaalikätköjä.

• Webkamerakätkö (engl. Webcam cache) on kätkö, jossa pitää löytää annetuissa koordinaateissa oleva webkamera ja ottaa tai otattaa sillä itsestään kuva kätköpaikalla. Webkamerakätkön loggaukseen yleensä liitetään webkameralla otettu kuva. Geocaching.comiin ei enää hyväksytä uusia webbikamerakätköjä.

• Tapahtumakätkö eli eventti eli miitti (engl. Event cache) on kätköilijöiden tapaaminen, jossa kätköilijät kerääntyvät ennalta kerrottuna ajankohtana tiettyyn, usein kätkön otsikkokoordinaattien osoittamaan paikkaan. Tapahtumassa on yleensä kätköilyhenkistä pientä ohjelmaa, leikkimielisiä kisailuja, makkaranpaistoa, muuta syömistä ja hauskaa yhdessäoloa, yleensä myös travel bugien vaihtelua. Tapahtumakätkön voi logata löydetyksi osallistumalla ensin tapahtumaan. Tapahtumassa piilotetaan yleensä yksi tai useampi jälkeläiskätkö. Suomessa perinteeksi on alkanut muodostua vuosittainen vappueventti Helsingin Kaivopuistossa.

• Siivoustapahtuma eli CITO (engl. Cache In Trash Out Event) on melko harvinainen tapahtumakätkön variantti. Siivoustapahtuman ohjelmaan kuuluu jonkin tietyn alueen puhdistaminen roskista. Lyhennettä CITO tai termiä citoaminen tms. käytetään myös kuvaamaan kätköilyreissuilla tapahtuvaa yleistä roskien keruuta.

• Suurtapahtuma eli megatapahtuma tai megaeventti (engl. Mega-event cache) on tapahtumakätkön muunnos, johon osallistuu vähintään 500 kätköilijää. Suomessa on ollut vasta vain yksi geokätköilijöiden suurtapahtuma eli mega event, joka järjestettiin 12.–14.8.2011.

• Wherigokätkö (engl. Wherigo cache) on uusi kätkötyyppi, jossa GPS-paikantimeen ladattavan ohjelman avulla tietyssä pisteessä ollessaan voi esimerkiksi saada seuraavan pisteen koordinaatit tai jonkun pelin, joka pitää ratkoa varsinaisten koordinaattien saamiseksi.

Lähteet

• Lehmuskenttä, Jarkko: Älä koskaan ryhdy geokätköilijäksi, s. 24-35. Turku: , 2007. ISBN 978-952-92-2955-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 11.4.2009).

Katso myös

• Bookcrossing
• Postcrossing
• Suunnistus

Aiheesta muualla

• Geokätköilyn www-sivusto geocaching.com (englanniksi)
• Geocache.fi, suomalainen kätköilysivusto
• Geokätköt.fi, suomenkielinen geokätköilyopas
• Suomen Ladun, geocaching.fi sekä geoliikkujien yhteinen geokätköilyharrastuksen