Enrico Le Donne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Enrico Le Donne (s. 9. lokakuuta 1981 Messina)[1] on italialainen matemaatikko ja professori. Hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa matematiikan professorina syyskuusta 2020 alkaen. Aiemmin hän toimi apulaisprofessorina 2017–2020 sekä Suomen Akatemian akatemiatutkijana 2015–2020. Matematiikan tutkijana Le Donne on erikoistunut subRiemanniseen geometriaan.

Nuoruus ja uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enrico Le Donne syntyi 9. lokakuuta 1981 Messinassa, Sisilian saarella, Italiassa. Ylioppilastutkinnon hän suoritti A. Avogadron tieteellisessä lukiossa (ital. Liceo Scientifico A. Avogadro) Roomassa ja valmistui sieltä heinäkuussa 2000.[1] Lukion jälkeen hän aloitti matematiikan opinnot Pisan yliopistossa (Universita' di Pisa), josta valmistui kandidaatiksi vuonna 2004.[1]

Akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kandidaatin tutkinnon jälkeen Enrico Le Donne siirtyi täydentämään koulutustaan ulkomaille. Hän suoritti kaksi maisterin tutkintoa (Master of Philosophy & Master of Science) Yalen yliopistossa 2007.[1] Jatko-opintonsa hän suoritti myös Yalessa. Hän väitteli syyskuussa 2009 tohtoriksi matematiikan alalta. Le Donnen väitöskirjan (BiLipschitz homogeneous geodesic structures on manifolds) ohjasi professori Bruce Kleiner.[1]

Valmistumisen jälkeen La Donne työskenteli post doc-tutkijana ETH Zürichissä syyskuusta 2009 elokuuhun 2011.[1] Tämän jälkeen hän vietti vuoden 2011 loppuosan tutkijatohtorina matemaattisten tieteiden tutkimusinstituutissa (MSRI) Berkeleyssä Emmanuel Breuillardin johdolla.[1] Ohjaajansa palattua kotimaahansa Ranskaan myös Le Donne siirtyi sinne, ja hän työskenteli edelleen Breuillardin tutkimusryhmässä tammikuusta 2012 kesäkuuhun 2012 Pariisissa Universite Paris-Sud 11, Orsayssa.[1]

Heinäkuussa 2012 Le Donne nimitettiin Jyväskylän yliopistoon yliopistonlehtoriksi.[1] Sen ohella hän oli vuonna 2013 vierailevana professorina Kalifornian yliopistossa (UCLA).[2] Syyskuusta 2015 elokuuhun 2020 Le Donne toimi akatemiatutkijana Suomen Akatemian projektissa.[1] Maaliskuussa 2017 hän sai Euroopan tutkimusneuvoston (engl. European Research Council) myöntämän 1,25 miljoonan euron ERC Starting-rahoituksen tutkimustyöhönsä.[3] Vuoden 2017 alusta Le Donne oli määräaikainen (tenure track) matematiikan apulaisprofessori Jyväskylän yliopistossa.[4]

Professoriksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta päätti vuonna 2020 kutsua Le Donnen matematiikan professorin tehtävään ja hän aloitti toimessa syyskuun alussa 2020.[5] Nimityksen aikoihin Le Donne työskenteli pääasiassa Fribourgin yliopistossa ja vain osa-aikaisesti Jyväskylässä.[6] Professorina Le Donnen tehtävät liittyvät geometriaan. Hän tutkii ja opettaa metristä geometriaa, ryhmien geometriaa, differentiaaligeometriaa sekä geometrista analyysiä.[5] Geometrinen analyysi tarkoittaa käytännössä samaa kuin matemaattinen analyysi, mutta siinä käytettävät menetelmät ovat geometrisia ja saaduille tuloksille voidaan antaa geometrinen tulkinta.[7] Tutkimustyön lisäksi Le Donnen tehtävänä on kehittää geometrian alan opetusta ja tutkijankoulutusta matematiikan ja tilastotieteen laitoksella.

Professori Donne on useiden vuosien ajan ollut jäsenenä Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella geometrian ja matemaattisen analyysin tutkimukseen erikoistuneessa Geometria ja analyysi -nimisessä tutkimusryhmässä, jossa hänen lisäkseen työskentelee useita laitoksen professoreita (Mikko Salo, Petri Juutinen, Tero Kilpeläinen, Pekka Koskela, Jani Onninen sekä Kai Rajala).[8] Sen lisäksi Le Donne on työskennellyt epäsileän geometrian engl. non-smooth geometry tutkimusryhmässä, jota johtavat professorit Pekka Koskela ja Kai Rajala.[9]

Le Donne on uransa aikana ohjannut viisi väitöskirjaa.[2]

Tutkimusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matemaatikkona professori Le Donnen tutkimustyö sijoittuu monille eri matematiikan alueille, kuten algebraan, geometriaan ja matemaattiseen analyysiin.[3] Hänen keskeisiä tutkimusalojaan ovat metrinen ja differentiaalinen geometria, geometrinen mittateoria sekä geometrinen analyysi. Yksityiskohtaisempia tutkimusaiheita ovat muun muassa Carnot'n ryhmät, analyysi metrisissä avaruuksissa, geometrinen ryhmäteoria, asymptoottinen geometria, upotusongelmat ja optimaalinen kontrollointi.[2] Hänen varsinainen erikoistumisalansa on kuitenkin subRiemannin geometria.[6] SubRiemannin geometrialla on sovelluksia esimerkiksi robotiikassa.[6] Le Donne organisoi alan konferenssin Jyväskylässä helmikuussa 2019.[10] Tapahtumaan osallistui subRiemannisen geometrian tutkijoita ympäri maailman. Konferenssin paikkana oli Jyväskylän yliopiston Agora.[10]

Professori Le Donne tutkimusryhmänsä kanssa on tutkinut geometrisia rakenteita tarkastellen niitä abstraktista näkökulmasta.[3] Tutkimustyöllä on potentiaalisia sovelluksia kontrolliteoriassa ja neuromatematiikassa.[3] Käytännön esimerkki on ajoneuvoyhdistelmän ajoa mallintava geometrinen malli, jonka Le Donne loi yhdessä tutkimusryhmäänsä kuuluvan tohtoriopiskelijan kanssa. Mallilla saaduista tuloksista selvisi, että ajoneuvoyhdistelmän optimaalisessa ajossa ei tarvitse tehdä äkkinäisiä liikkeitä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Enrico Le Donnen Curriculum Vitae Google Sites. Viitattu 6.10.2020 (englanniksi)
  2. a b c Laajempi Curriculum Vitae (PDF). Google Sites, 2018. Viitattu 6.10.2020. (englanniksi)
  3. a b c d e Matemaatikko Enrico Le Donnelle 1,25 miljoonan euron ERC Starting -rahoitus (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, maaliskuu 2017. Viitattu 6.10.2020.
  4. Tiedekuntaneuvoston kokouksen 8/2016 pöytäkirja[vanhentunut linkki] (PDF). Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, JY. 26.10.2016 Viitattu 6.10.2020.
  5. a b Tiedekuntaneuvoston kokouksen 5/2020 pöytäkirja[vanhentunut linkki] (PDF). Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, JY. 20.5.2020. Viitattu 6.10.2020.
  6. a b c Jyväskylän yliopistoon uudet professorit fysiikan, eläinekologian, solu- ja molekyylibiologian sekä matematiikan aloille (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto. 23.9.2020. Viitattu 6.10.2020.
  7. Geometria ja analyysi (Arkistoitu – Internet Archive) Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Jyväskylän yliopisto 18.12.2017. Viitattu 6.10.2020.
  8. Geometry and Analysis[vanhentunut linkki] Matematiikan ja tilastotieteen laitos, JY. 2020. Viitattu 6.10.2020.
  9. Non-smooth geometry (Arkistoitu – Internet Archive) Matematiikan ja tilastotieteen laitos, JY. 17.4.2020. Viitattu 6.10.2020. (englanniksi)
  10. a b Subriemannian Geometry and Beyond, II, 18–22 February 2019[vanhentunut linkki] Jyväskylän yliopiston tiedote 1/2019. Viitattu 6.10.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]