Jani Onninen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jani Kristian Onninen (s. 1973)[1] on suomalainen matemaatikko ja professori. Hän on toiminut matematiikan professorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2009.

Akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jani Onninen valmistui 1992 ylioppilaaksi Uudenkaupungin lukiosta.[2] Lukion jälkeen hän aloitti matematiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa ja valmistui sieltä maisteriksi vuonna 1999.[2] Filosofian lisensiaatiksi hän valmistui 2000.[2]

Tohtoriksi Onninen väitteli vuonna 2002 Jyväskylän yliopistossa.[1] Väitöskirjan ohjaajana toimi professori Pekka Koskela.[2] Onnisen väitöskirja (Mappings of finite distortion: Continuity) käsitteli niin kutsuttua äärellisen väännön teoriaa. Äärellisen väännön kuvausten teoriassa yhdistyvät rajoitetun väännön kuvaukset ja epälineaarinen elastiikka.[2] Alan tutkimus on osa matematiikan perustutkimusta, jossa ovat keskeisessä asemassa erilaiset matemaattiset mallit.[2] Väitöskirjassaan Onninen tarkastelee, millaisilla maksimaalisen ja minimaalisen venytyksen suhteilla äärellisen väännön kuvaukset ovat jatkuvia.[2] Jatkuvuus tarkoittaa sitä, ettei muodonmuutoksessa synny reikiä tai halkeamia.[2] Väitöskirjan aiheella on sovelluksia materiaalitekniikan alalla (mm. kumi ja muut elastiset materiaalit).

Valmistumisensa jälkeen Onninen on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa eri tehtävissä opettajana ja tutkijana. Sen lisäksi hän on työskennellyt Michiganin yliopistossa ja Syracusen yliopistossa.[1] Michiganissa hän työskenteli post doc-tutkijana valmistumisensa jälkeen vuosina 2002–2003.[2] Syracusen yliopistossa hän on toiminut matematiikan apulaisprofessorina.[3] Yhteensä Onninen työskenteli valmistumisensa jälkeen Yhdysvalloissa kuusi vuotta.[4]

Professoriksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onninen nimitettiin vuonna 2009 matematiikan professoriksi Jyväskylän yliopistoon. Hän aloitti virassaan elokuun alussa 2009.[1] Virkaanastujaisluennossaan hän käsitteli ääriarvo-ongelmia geometrisessa analyysissä.[1] Geometrinen analyysi on yksi Jyväskylän yliopiston matematiikan tutkimuksen painopistealueita ja Onnisen nimitys vahvisti alan tutkimusta yliopistossa.[4]

Professorin viran ohella Onninen toimii kaudella 2014–2017 Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen varajohtajana ja pedagogisena johtajana.[5] Laitoksen johtaja, professori Tero Kilpeläinen nimesi hänet varajohtajaksi joulukuussa 2013.[5] Onnisen vastuualueisiin laitoksen pedagogisena johtajana kuuluvat opetusasiat. Hänen keskeisenä tehtävänään on laitoksella tehtyjen opinnäytteiden (gradu-työt) arvostelu ja lisäksi hän johtaa laitoksen vuosittaisen opetussuunnitelman ja -ohjelman laatimisen.[5]

Tutkimusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matemaatikkona Onnisen keskeinen tutkimusala on epälineaarinen analyysi ja erityisesti epälineaariset osittaisdifferentiaaliyhtälöt.[1] Hän tutkii myös geometrista funktioteoriaa.[1] Pääalojensa ohella Onninen on lisäksi tutkinut variaatiolaskentaa.[1]

Professori Onninen on julkaissut tutkimuksistaan useita tutkimusartikkeleita. Hänet tunnetaan varsinkin muutamista äärellisen väännön teoriaa koskevista artikkeleistaan, jotka tunnustetaan yleisesti tieteellisesti ansiokkaiksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Koulutuksen arvioinnin ja matematiikan professorit virkaan (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2009. Viitattu 29.11.2016.
  2. a b c d e f g h i Väitös: Äärellisen väännön kuvausten teoria auttaa ymmärtämään elastisia muodonmuutoksia (Onninen) (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2002. Viitattu 29.11.2016.
  3. Jani Onninen - Associate Professor, Mathematics (Arkistoitu – Internet Archive) College of Arts and Sciences, Syracuse University. 2014. (englanniksi) Viitattu 29.11.2016.
  4. a b Vuosikertomus 2009 (Arkistoitu – Internet Archive), s. 24 (PDF). Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, JY. 2009. Viitattu 29.11.2016.
  5. a b c Tero Kilpeläinen: Laitoksen johtajan ja varajohtajan työnjako (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF). Matematiikan ja tilastotieteen laitos, JY. 7.1.2014. Viitattu 29.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]