Luettelo punakaartilaisista

Wikipedia
Ohjattu sivulta Emil Inkinen
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä on luettelo punaisen kaartin pohjoisrintaman yms. johtajista.

Tampereen punaisia

Punaisten pohjoisen rintaman kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ratsukomppanian päällikkö ja Tampereen punakaartin ylipäällikkö Hugo Salmelan kuoltua. Lentäjä, kansainvälinen seikkailija ja naistenmies. Ammuttiin Stalinin puhdistuksissa 1938.
  • Tampereen komendantti: Boris Muhanov
Haavoittunut vaikeasti itärintamalla ennen kansalaissotaa. Ammuttiin Tampereella Lapinniemeen vievän tien risteyksessä yhdessä tykistökapteeni Ivanovin kanssa.
Pakeni Venäjälle, yleni puna-armeijan kenraaliluutnantiksi ja kuoli Venäjällä 1936.
Punakaartin jätkä Tampereelta
Turkulainen kauppias. Vallankumousmies. Ollut vangittuna jo Hakaniemen mellakan yhteydessä 1906 sattuneiden tapausten vuoksi. Turun sos.dem. kunnallisjärjestön radikaalin siiven johtavia miehiä vuonna 1917. Turun punakaartin perustajia. Tampereen PK yleisesikunnan jäsen. Sai Suinulan tapahtumien yhteydessä kyseenalaista mainetta, hänen sanotaan kieltäneen ottamasta vankeja, ja siitä nimitys "Suinulan teurastaja". Surmattiin Kuusisen klubin murhissa Venäjällä 1920. Haudattuna Pietarin Mars-kentällä "ikuisen tulen" äärellä.
Tamperelainen punapäällikkö
Sai kansalaissodan jälkeen 12 vuotta vankeutta.
Tampereen yleisesikunnan jäsen. Pakeni Venäjälle 1918.
Sanomalehtimies ja Venäjän armeijan luutnantti. Ammuttiin Hennalassa toukokuussa 1918.
Rautatieläinen ja soitonjohtaja. Toimi Tampereella punakaartin tykistökoulussa tulkkina (Attilan kenkätehtaan kellarissa) ja myöhemmin tykistöpäällikkönä Suomen sisällissodassa. Ammuttiin Tampereen rautatieaseman seinää vasten 9. huhtikuuta 1918.
  • Tykistöspesialisti: Rosnatovskij (Venäjä)
Ammuttiin Sorinahteen kohdalla.
Punakaartilainen 1918
  • Yleisesikunnan neuvonantaja: Eversti Grigorij W. Bulatselj (Venäjä)
Toimi Suomen sisällissodassa punakaartin ylipäällikkö Hugo Salmelan sotilasneuvonantajana pohjoisrintaman yleisesikunnassa. Johti ilmeisesti raatihuoneen puolustusta. Teloitettiin Kalevankankaan sorakuopilla huhtikuussa 1918.
  • Helsingin tupakkatehtaan komppanian päällikkö, panssarijunan päällikkö: Mikko Kokko
Pakeni Venäjälle.
Uunintekijä. Kuoli Tammisaaren vankilassa 1920.
Ulkotyömies. Syytettiin miesten pakko-otoista kaartiin. "Päämestarina Degerman, raaka, hävytön mies, joka kiroillen määräsi milloin mitensäkin monta miestä töihin Pispalaan ja maalle" (K. V. Kaukovalta). Teloitettiin Tampereen vankileirillä 5. toukokuuta 1918.
  • Tampereen puolustuspäällikkö: Jaakko Meriö
Rautatieaseman vahtimestari. Sai vankilatuomion.
  • Eteläisten kaupunginosien puolustuspäällikkö: August Dufva
Sorvaaja. Lylyn rintamapäällikkö Karjalaisen adjutantti.
  • Itäisten ja läntisten kaupunginosien puolustuspäällikkö: Aatto Koivunen
Entistäjä. Sai vankileiriltä malariatartunnan, jonka jälkiseuraamuksiin hän kuoli 1928.
Näyttelijä. Johti Tampereelta paennutta punakaartilaisjoukkoa ns. Orjatsalon sakkia. Myöhemmin Muurmannin legioonan päällikkö. [1]
  • "Ylipäälliköitä" olivat myös asemamies K.L Kulo, joka toimi ilmeisesti Hugo Salmelan apulaisena ja komensi Aitolahdelle sijoitettuja punaisten joukkoja, sekä turkulainen punapäällikkö Antti Pietarinen.
  • Majoituspäällikkö Ojanen
Lappeenrannan punaista hiihtokomppaniaa
  • Takahuhdin puolustuspäällikkö Anton Uotinen (pietarinsuomalaisia)
  • Messukylän puolustuspäällikkö Anders Hilden (Helsingistä. Ammuttiin Kalevankankaalla).
  • Yleisesikunnan tulkki: I. Anthon (teloitettiin petoksesta)
oli Tampereen punaisen yleisesikunnan tulkki. Hän oli sortovallan aikana töissä Seynin virastossa Helsingissä. Anthon väärensi esikunnan leimasimen ja antoi tekaistuja käskyjä rintamapäälliköille. Ilmeisesti punaiset ampuivat hänet Siilinkarin lähellä 28. maaliskuuta 1918.
punakaartilainen 1918
  • Pataljoonan päälliköt:
Kaarle Wilander, Finlaysonin tehtaan laitosmies. Pataljoonan ja komppanian päällikkönä Tampereen punakaartissa. Johti Suinulan retkeläiset napannutta "Lentävää osastoa", ja myöhemmin viljan takavarikointimatkaa Sahalahdelle. Hänet ammuttiin Tampereen vankileirillä 15.5.1918.
Kalle Linden, kaatui Tampereen taisteluissa
  • Naiskaartin päälliköt: Kalle Kataja (Järvensivu, kaatui)
Punakaartilaisia Tampereelta

Rintamapäälliköt ja paikalliskomentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalle Kataja, Tampereen punaisen naiskaartin komppanian päällikkö. Hän kaatui Tampereen taisteluissa.
  • Juho Rajavaara, yksi Viljakkalan punakaartin päälliköistä. Hänet murhattiin huhtikuussa 1918.
  • Kustaa Salminen (Satakunta)
maalari ja punakaartin Satakunnan rintaman päällikkö.Epäilty Tampereen yleisesikunnan räjäyttäjäksi. Salminen menetti teknillisen opiston räjähdyksessä molemmat jalkansa, mutta hänet saatiin kulkemaan keppien varassa Suomenlinnaan saakka, jossa hänet teloitettiin.
  • Hannes Uksila (Satakunta)
  • Lambert Gröönroos (Vehkajärvi, luultavasti ammuttiin petoksesta)
  • Vihtori Hurri (Entinen postiryöstäjä. Punainen rintamapäällikkö Längelmäellä. Haavoittui pahoin Länkipohjan taisteluissa ja sai elinkautisen vankeusrangaistuksen sodan jälkeen)
  • Edvard Seppälä (Ikaalinen, teloitettiin petoksesta)
  • Sorin (Murole, venäläinen)
  • A. Stolbov (Venäläinen vänrikki. Punaisten rintamapäällikkö Kurussa. Hänet ampuivat ilmeisesti omat Pyhäjärven jäälle, kun Stolbov yritti paeta valkoisten puolelle.)
  • Sokolov (Ikaalinen)
  • Skep (Epilänharju)
  • Jaan Tuckmann tai Tuckman (Jaan Tuckmann oli virolainen matruusi ja Suomen sisällissodassa punainen rintamapäällikkö Sastamalassa. Kaatui taistelussa Punkalaitumella huhtikuussa 1918. Syypää Porin lyseon joukkomurhaan, jossa 11 valkoista surmattiin)
  • Väinö Koivisto (Suodenniemi)
  • E. J. Leivo (Vilppula, kadonnut)
  • Kaarlo Linne (Hämeenkyrön punakaartin päällikkö. Hänet ammuttiin Tampereella huhtikuussa, hänen vaimonsa Elina huhtikuussa Hämeenkyrössä, ja heidän poikansa Verneri Linne kaatui taistelussa Ikaalisissa.)
  • Erkki Raide (Palstatilallinen, Viljakkalan punakaartin (Hämeenkyrön punakaartin VIII komppania) päällikkö. Mukana Kyröskosken, Ikaalisten ja Tampereen taisteluissa, joissa haavoittui. Sai kuolemantuomion ja teloitettiin Suomenlinnan vankileirillä.)
  • Kalle Saarela (Räikän kartanon 32-vuotias renkivouti. Ylöjärven punakaartin päällikkö. Surmattiin Tampereella huhtikuussa 1918.)
  • A. "Arviiti" Jokinen (Kuru, pakeni USA:an)

Kurun punakaartin päällikkö. Yhdysvaltain kansalainen. Hän oli mukana Kurun ja Aitolahden taisteluissa, sekä viimeiseksi lähellä Sääksjärven pysäkkiä, jossa Kurun kaarti oli asemissa Teiskosta karattuaan. Sen jälkeen hän ajoi partansa ja katosi. Hän juopotteli joidenkin valkoisten upseerien kanssa ja pakeni takaisin Atlantin taakse.

Punakaartilainen 1918
  • Bernt Puro (Lempäälän punakaartin päällikkö ja työväenyhdistyksen puheenjohtaja, selvisi hengissä ja teki pitkän uran sosiaalidemokraattisena kunnallispolitikkona Lempäälässä)
  • Ville Laurila (Kulju, murhattiin)
  • Otto Setälä (Kulju, komppanian päällikkö, murhattiin)
  • Frans Rantala (Torppari. Tyrvään punakaartin päällikkö. Sai kuolemantuomion useista tekemistään murhista, ja teloitettiin Suomenlinnassa syksyllä 1918.)
  • Otto Metsänen (Työmies, Mouhijärven punakaartin päällikkö, pakeni Mikkeliin, mutta jäi kiinni, ammuttiin)
  • Vilho Heino (Kiikoisten punakaartin päällikkö. Mäkitupalaisen poika. Suoritti useita murhia paikkakunnalla. Ammuttiin Hennalassa 1918.)
  • Frans Ollinen (Kiikoinen, ammuttiin)
  • Juha Aarnio (Järvensivun punakaartin päällikkö. Otti osaa mm. Kalevankankaan taisteluun.)
  • Erkki Karjalainen (Riihimäkeläinen puuseppä, punainen rintamapäällikkö Lylyssä.)
  • Vilho Ollila (Punkalaitumen punakaartin päällikkö. Hänet surmattiin Hollolassa huhtikuussa 1918.)
  • Herman Järvinen (Ruoveden työväentalon vahtimestari, punakaartin päällikkö. Kaatui Tampereen taisteluissa.)
  • Esa Peltonen (Rantaperkiön punakaartin päällikkö. Selvisi hengissä kansalaissodasta.)
  • A. E. Leinonen (Kyröskosken punainen rintamapäällikkö. Tamperelainen sorvaaja, osasi hyvin venäjää. Istui sodan jälkeen jonkin aikaa vankilassa.)
  • Paul Vartiainen (Orivesi)
  • Kalt (Virolainen punapäällikkö. Vartiaisen apuri Oriveden rintamaesikunnassa. Levitti huhuja tappolistoista. Hänet ammuttiin Messukylässä sijaitsevaan tiilitehtaan savikuoppaan huhtikuussa 1918.)
  • Kosti Kanerva (Punapäällikkö. Oriveden rintamankomentaja Paul Vartiaisen lähin mies. Hän sai kolminkertaisen kuolemantuomion, ja hänet teloitettiin 1918.)
  • Juho Rajavaara (Opettaja ja kirjailija. Viljakkalan punakaartin päälliköitä. Hänet murhattiin huhtikuussa 1918.)
  • Edvard Peltonen (Jalkinetyöntekijä. Tamperelainen punapäällikkö. Kaatui Tampereen taisteluissa.)
  • Antti Laine (Entinen poliisi. Tampereen punakaartissa miliisinä. Kaatui Tampereen taisteluissa.)
  • Lauri Sievä (Ylöjärveläinen neuvostojoukkojen miliisi. Vakuutti valkoisille, ettei Teivaalanharjulla ole punaisia asemissa, ja kun tieto osoittautui vääräksi, hallituksen joukot teloittivat hänet.)
  • Kalle Rantanen (Pispalan punakaartin päälliköitä. Hugo W. Löfgrenin ja Bror Warstan komentama Tampereen valkokaartin lentävä osasto surmasi hänet Pispalan VPK:n talon edessä.)
  • Verne Rantanen (Pispalan punakaartin päälliköitä. Surmattiin yhdessä veljensä Kallen ja siskonsa Saiman kanssa Pispalan WPK:n talon edessä. Teloituksesta oli vastuussa Tampereen valkokaartin lentävä osasto, komentajanaan muuan Hugo W. Löfgren sekä tapauksesta raportoinut Bror Warsta. WPK:n talon seinässä oli verijälkiä vielä 1920-luvulla.)
  • Lauri Suvanto (Tampere)
  • K. A. Koskinen (Tamperelainen punapäällikkö. Ammuttiin Tampereen vankileirillä 1918.)
  • Vihtori Ekholm (Tampereen punakaartin rykmentin päällikkö.)
  • A. Pihlajamäki (Länsi-Teisko)
  • Onni Lähteinen (Rakennusmies. Teiskon punakaartin päällikkö. Ruotsalaisen eversti Hjalmarsonin joukot surmasivat hänet Teiskolan kartanossa eli hänet ammuttiin ja heitettiin järveen, koska Lähteinen oli tokaissut kartanon isännälle: "Kohta tarvitaankin vähän lisää kärrynrasvaa".)
  • Juho Eslin (Ruovesi)
Punakaartilainen Fredrik Vesa
  • V. A. Kreander (Vihtiläinen kauppias. Punapäällikkö Längelmäen Länkipohjan rintamalla.)
  • Leander Viljanen (Längelmäki)
  • Lauri Saari (Urjalalainen punapäällikkö. Mukana Längelmäen Länkipohjan taisteluissa.)
  • Kalenius (Punapäällikkö Tuusulasta. Johti Vilkkilänharjun taistelua Länkipohjassa.)
  • Arvid Jalava (Längelmäki)
  • August Tuominen (Sastamala)
  • Väinö Nurmisto (Venäjän armeijan aliluutnantti. Punakaartin päällystökoulun johtaja Tampereella. Sodan jälkeen hän palasi Venäjälle.)
  • Kalle Wahlman (Urjala; Urjalan työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Ammuttiin Lappeenrannan vankileirillä kesällä 1918.)
  • Juho Vuori (Räätäli. Toijalan punakaartin päälliköitä.)
  • Kalle Männistö (Urjalan punakaartilaispäälliköitä. "Koko Urjalan hirmu" tai roistokuningas. Oman veljensä todistuksen mukaan surmasi omakätisesti ainakin kaksi ihmistä. Männistö teloitettiin Lappeenrannan vankileirillä.)
  • Hilma Koivunen (Pispalan naiskaartin päällikkö. Aatto Koivusen vaimo. Johti naiskomppaniaa, joka karkotti valkoiset Onkiniemestä Tampereen taistelun aikana. Selvisi hengissä sodasta.)
  • Herman Canth (Mallipuuseppä. Pispalan punakaartin esikuntapäällikkö. Pataljoonan komentaja.)
  • Heikki Keinänen (Punapäällikkö Tampereella. Vanha järjestömies. Ammuttu Tampereella keväällä 1918.)
  • Kalle Ketomäki (Tampereen punakaartin etsivän osaston jäsen. Ammuttu Tampereella keväällä 1918.)
  • Kalle Salakoski (Tampereen punakaartin komppanian päälliköitä. Sai vankilatuomion.)
  • Väinö Sinervo (Pispala; Punakaartin asevaraston hoitaja. Pidettiin kiihkeänä punaisena. Ammuttiin Tampereella keväällä 1918.)
  • Aleksander Pökkönen (Punapäällikkö Tampereella. Hänet ammuttiin keväällä 1918.)
  • Taavetti Oskar Lehtinen ((k. 5. toukokuuta 1918) oli tamperelainen poliisi ja Tampereen punakaartin etsivän osaston päällikkö Suomen sisällissodan aikana. Hän osallistui Tampereen taisteluun, jossa joutui vangiksi. Hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin vankileirillä Tampereella.)
  • Hjalmar Björkqvist (Puhelinmonttööri. Punapäällikkö Tampereella. Tiedusteluosaston päälliköitä. Ammuttiin Tampereella keväällä 1918.)
  • Peltonen (Eräjärvi)
  • Smirnoff (Kuru)
  • Josef Hakanen (Luopioinen)

Komppanian päälliköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valdemar Sammalisto (Maalari. Suinulan retkeläiset napanneen lentävän osaston päällikkö. Hän pelasti osan valkoisista vangeista heittäytymällä venäläisen teloitusryhmän konekiväärin eteen. Sammalisto murhattiin Pyynkin sorakuopilla 17. maaliskuuta 1918.)
  • Matti Kulju (Levyseppä. Kotoisin Lapualta. Punainen komppanianpäällikkö. Kulju joutui Kurun taistelussa 16.3 vangiksi, jonka jälkeen hänet ammuttiin heti.)
  • Johan Ahlgren (Tamperelainen punapäällikkö. Hänet löydettiin ammuttuna eräästä pihasta Kuninkaankadulla 5.4.1918. (teloitettu))
  • Juho Jokinen (teloitettu)
Hämeenkyrön punakaartin päällikkö Kaarlo Linne vaimoineen

Punaisten itäisen ja keskisen rintaman kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylipäälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikki Kaljunen (Karjalan rintama)(s. 2. heinäkuuta 1893 Sortavala, k. ?, Neuvostoliitto) oli Suomen sisällissodassa Karjalan rintamalla punakaartin johtaja.

Heikki Kaljunen mainitaan olleen yksi Terijoen punakaartin perustajista. Hän johti jo tammikuussa punaisten sotaretkiä Karjalassa. Ampui Viipurissa ylioppilas Petter Siilin ja Terijoen asemalla useita sotavankeja, mm. kansakoulun opettaja Emil Leander Louhelaisen Terijoelta. Pakeni kansalaissodan jälkeen Venäjälle. Vangittiin puhdistuksissa ja katosi Stalinin vankileiriltä 1930-luvulla.

  • Vihtori Hasu (Karjala)
  • A.Backman (Viipuri) oli punaisten Viipurin puolustuksen johtaja sisällissodassa. Valkoisten edetessä Viipuriin Backman antautui valkoisille Tienhaarassa, minkä jälkeen hänet teloitettiin myöhemmin.
  • Hannes Järvimäki (Heinola)
  • Viktor Ripatti (Lappeenranta)1876 - 1918) oli Lappeenrantalainen suutari. Punainen rintamapäällikkö kansalaissodassa. Entinen rakuunarykmentin vääpeli. Hän oli mukana vielä Viipurin taistelussa huhtikuussa 1918, jossa jäi vangiksi ja surmattiin muun esikuntansa kanssa 5. toukokuuta 1918.
  • Hjalmar "Jallu" Kaipiainen (Taipalsaari)

Työväentalon vahtimestari. Taipalsaaren punakaartin päällikkö. Rintamankomentajan adjutantti.Myöhemmin rintamapäällikkönä Viipurissa. Ampui pistoolin tyhjäksi vangiksi jääneeseen valkoisten tiedustelijaan Kalle Pelliseen Korvenkylän taistelun jälkeen. Vastuussa Viipurin lääninvankilan verilöylystä, jossa Kaipiaisen ja Albin Piskosen johtama kopla surmasi n.30 vankia. Kaipiainen haavoittui ja jäi vangiksi eräässä kenttäsairaalassa, jonka pihalle hänet ammuttiin 23.5.1918.

  • Elli Kokko (Kouvola, naiskaartin päällikkö punaisten keskisellä rintamalla Suomen sisällissodassa. Ammuttiin heti, kun valkoiset tulivat.)
  • Oskar Sundman (Kouvola)

Rintamapäälliköt ja muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Otto Vuoristo (Työmies Viipurista. Kilpeenjoen rintaman päällikkö kansalaissodassa. Ampui itsensä ennen antautumista.)
  • Jalmari Parikka (Näyttelijä. Punakaartin Vuoksenlaakson komppanioiden päällikkö kansalaissodassa. Myöhemmin rintamapäällikkönä. Jäi vangiksi Viipurin taistelussa. Sai kuolemantuomion, joka muutettiin elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. Kirjoittanut "Viimeinen taisto" -nimisen kirjan sotakokemuksistaan.)
Tampereen kaartilainen
  • Rikhard Nurminen (Vuoksenlaakso)
  • Matti Autio (Varkauden punakaartin päällikkö. Sosiaalidemokraattisen puolueen piirisihteeri. Ammuttiin Varkauden taistelun jälkeen.)
  • Emil Parkkinen (Savonlinnan punakaartin päällikkö. Ammuttiin Varkaudessa massapaalitehtaasta käydyn taistelun jälkeen ns. Huruslahden arpajaisissa, joissa valkoiset ampuivat ensin kaikki päälliköt, ja sitten punaisten joukosta poimittiin joka viides, yhteensä n. 50 miestä, ja teloitettiin.)
  • Emil Kuutti (Lappeenrannan punakaartin tiedusteluosaston päällikkö.)
Tampereen punaisia päälliköitä
  • Mikko Jakowleff (Ylioppilas. Lappeenrannan miliisipäällikkö punaisten aikana. Jääkäri Väinö Strömberg ja hotellinjohtaja Uno Serenius surmasivat hänet Lappeenrannan poliisikamarilla.)
  • Lenni Vihelä (Punaisten rautatieläisten johtaja Lappeenrannassa. Piti junat liikkeessä kansalaissodan aikana Elis Fribergin ja Arvi Ristimäen kanssa. Ammuttiin Lappeenrannan poliisikamarilla huhtikuussa 1918.)
  • Emil Lintula (Tampereen rautatieaseman halkotarhan työmies. Punakaartin rautatiepataljoonan päällikkö. Surmasi itsensä ennen Tampereen antautumista 1918.)
  • Emil Inkinen (Vuoksenlaakson punakaartin päälliköitä. Takavarikko-osaston päällikkö, roistokuninkaaksikin kutsuttu.)
  • Kaarlo Männistö (Vuoksenlaakson punakaartin päälliköitä. Pakeni kansalaissodan jälkeen Venäjälle, kävi punaupseerikoulun ja sai surmansa ruhtinas Judenitšin johtamia valkoisia joukkoja vastaan käydyssä hyökkäyksessä Narvan lähistöllä 1919.)
  • Emil Kerman (Punakaartin konekivääriosaston päällikkö Vuoksenlaaksossa. Selvisi hengissä sodasta.)
  • Ernesti Palen (Poliisin poika. Lappeenrannan punakaartin etsivän osaston päälliköitä. Vastuussa Rapasaaren joukkomurhasta. Ammuttiin Lappeenrannan vankileirissä heinäkuussa 1918.)
Tamperelainen punasotilas
  • Valfrid Jalo (Tulkki. Punakaartin rintamapäällikkö. Ammuttiin Viipurissa keväällä 1918.)
  • Eemil Ihalainen (Punakaartilainen. Jallu Kaipiaisen rosvokoplan jäsen. Ilmeisesti ammuttiin Viipurissa keväällä 1918.)
  • Emil Kaipiainen (Lappeenranta, Punakaartin hiihtokomppanian päällikkö Lappeella. Ammuttiin Viipurissa 1918. Jallu Kaipiaisen veli.)
  • Adam Krogerus (Lehtoniemen punakaartin päällikkö. Ammuttiin karkumatkalla Varkauden taistelun jälkeen.)
  • Jahvetti Moilanen (läskikapinan johtajia. Oik. Frans (Janne) Johan Myyryläinen, käytti myöh. nimeä Juuso Matero, teloitettiin NL:ssa 1938)
  • Kalle Huomo (Lappeenranta, Jallu Kaipiaisen koplan jäsen. Ammuttiin Viipurissa 1918.)
  • Albin Piskonen (Työmies. Punakaartin päällikkö Lappeelta. Syypää Viipurin lääninvankilan verilöylyyn. Oli itse entinen vanki. Ammuttiin Viipurissa 1918.)
  • Viktor Kääriäinen (Leipuri. Punakaartin etsivän osaston johtajia Lappeenrannassa. Osallistui Rapasaaren joukkomurhan toteuttamiseen. Kuoli Tammisaaren vankilassa 1918.)
  • Heikki Muuri (Punainen miliisi Lappeelta. Ammuttiin Lappeenrannassa keväällä 1918.)
  • Herman Korhonen (Punainen miliisi Lappeelta, ammatiltaan työmies. Ammuttiin Lappeenrannassa toukokuussa 1918.)
  • Sofia Hjulgren (Sosiaalidemokraattien kansanedustaja. Lappeenrannan punaisten johtohenkilöitä kansalaissodassa. Ammuttiin Viipurissa 5.5.1918.)
  • Emil Lehen (Ylioppilas, runoilija ja työväenlehti Kansan Äänen toimittaja Lappeenrannassa. Kansalaissodassa vastasi punaisten vankilasta. Pakeni Viipuriin Rapasaaren jäällä tapahtuneen valkoisten vankien joukkomurhan jälkeen. Sai kolminkertaisen kuolemantuomion ja ammuttiin Viipurissa 5.5.1918.)
  • Joel Lundahl (Lappeenrannan tehtaiden komissaari kansalaissodassa. Ammuttiin Lappeenrannan vankileirillä 1918.)
  • Jussi Korhonen (Punakaartin hiihto-osaston päällikkö Lappeella.)
  • Albin Buns (Punakaartin takavarikointiosaton päällikkö Lappeenrannassa. Ammuttiin Lappeenrannassa 1918.)
  • J.A Domen (Räätäli. Lappeenrannan punaisten vankilan komendantti.)
  • Väinö Starck (Työmies, Lappeenrannan punakaartin esikuntapäällikkö. Ammuttiin Viipurissa ilmeisesti 5.5.1918.)
  • Daavi Starck (Punakaartin komppanian päällikkö Lappeenrannassa. Ammatiltaan työmies. Ammuttiin Lappeenrannassa 1918.)
Vammalan punaisia
  • Taavetti Riikonen (Työmies. Lappeenrannan punakaartin vahtikomppaniassa plutoonan päällikkönä. Lappeenrannan kaupungin hätäaputöitä järjestäneen komitean johdossa syksyllä 1917. Kansalaissodassa haavoittui Joutsenossa ja kuoli haavoihinsa Viipurin vankileirillä.)
  • Heikki Karjalainen (Talonomistaja, vahtikomppanian päällikkö Lappeenrannan punakaartissa. Hirttäytyi ennen valkoisten tuloa.)
  • Yrjö Kuorttinen (Lappee, sahatyömies. Pöyhiän hovi-nimisen kartanon punainen komissaari kansalaissodassa. Ammuttiin Viipurissa.)
  • Juho Maininki (Punakaartin etsivän osaston päällikkö Lappeenrannassa.)
  • Lauri Saaristo (Punakaartin takavarikoimisosaston päällikkö Lappeenrannassa. Tunnettu murtovaras. Myöhemmin mukana Aunuksen retkellä.)
  • William Lundberg (Ammatiltaan asioitsija. Turun miliisipäällikkö kansalaissodassa. Vangittiin sodan jälkeen Myrskylässä, jonka jälkeen heti ammuttiin.)
  • Kustaa Rovio (Miliisipäällikkö Helsingissä. Lenin asui hänen luonaan oleillessaan kaupungissa. Pakeni kansalaissodan jälkeen Venäjälle ja sai surmansa Stalinin puhdistuksissa.)
  • Edvard Nyqvist (Helsingin miliisipäällikkö kansalaissodan aikana.)
  • Juho Kähkönen (Tikkurilan punakaartin päällikkö. Ammuttiin Viipurissa toukokuussa 1918.)
  • Martta Kiivas (Turun naiskaartilaiskomppanian päällikkö kansalaissodassa. Ammuttiin Lahden lähellä keväällä 1918.)
  • Armas Honkasalo (Pori, sahatyömies. Punakaartin Noormarkun rintaman päällikkö kansalaissodassa. Ammuttiin Viipurissa keväällä 1918.)
  • August Räsänen (Työmies. Punakaartin komppanianpäällikkö ja Lappeenrannan punakaartin esikunnan jäsen. Ammuttiin vaimonsa kanssa Lappeenrannassa toukokuussa 1918.)
  • Heikki Torvinen (Valuri. Lappeenrannan punakaartin esikuntapäällikkö, ammuttiin Lappeenrannassa keväällä 1918.)
  • Elias Käkelä (Sosiaalidemokraattien kansanedustaja. Ei ottanut osaa punakaartiin. Hotellinjohtaja Uno Serenius ampui hänet Lappeenrannan linnoituksen luona keväällä 1918.)
  • Juho Vuori (Toijalan pk päälliköitä. Surmattiin 1918)
  • Kasperi Tanttu
  • Otto Lax (Toijalan rykmentin päällikkö)
  • Aleksei Osipov (Kymintehtaiden rykmentin päällystöä)
  • Heikki Kröger (keskisen rintaman pk päällystöä, ammuttiin)
  • Hannes Järvimäki (Heinolan pk päällikkö, myöhemmin Neuvostoliitossa)
  • Jere Juutilainen (Maalari. Lappeenrannan punakaartin esikunnan talouspäällikkö 1918.)
  • Alex Halonen (Mikkelin punakaartin johdossa[1], sai 12 vuoden kuritushuonetuomion mutta pakeni mutta jäi uudelleen kiinni. Halonen tapasi pakomatkan aikana Väinö Tannerin jolla perusteella jälkimmäinen pidätettiin hetkeksi[2].
  • A. Kannisto (Mikkelin punakaartin johdossa, aik. kansanedustajana)[3]
Kalle Jokinen Voikkaalta punakaartilaisunivormussa

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Myyryläinen, Heikki: Vuoden 1918 tapahtumat Mikkelissä Mikkelin kaupungin verkkosivut. Internetix, Mikkeli-seura. Viitattu 20.7.2008.
  2. Väinö Tanner: Kuinka se tapahtui. Tammi, 1949.
  3. Myyryläinen, Heikki: Vuoden 1918 tapahtumat Mikkelissä Mikkelin kaupungin verkkosivut. Internetix, Mikkeli-seura. Viitattu 20.7.2008.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannula, J.O: Suomen vapaussodan historia
  • Holodkovski, Viktor: Suomen työväen vallankumous 1918
  • Kaukovalta, K.V: Tampereen seudun kapinahistoria
  • Klemettilä, Aimo: Tampereen punakaarti ja sen jäsenistö
  • Lappalainen, Jussi yms. Punakaartin sota 1-2
  • Lehen, Tuure: Punaisten ja valkoisten sota
  • Lehtimäki, Kimmo: Punapäällikkö
  • Lepokorpi, Erkki: Käy ruusutkin kukkimaan
  • Luhtakanta, Arvid: Suomen punakaarti
  • Myllymäki, Hannu: 50 päivää punavaltaa
  • Mäkelä, Ritva: Lempäälän vuosi 1918
  • Paavolainen, Jaakko: Punainen terrori
  • Paavolainen, Jaakko: Valkoinen terrori
  • Piilonen, Juhani: Sastamalan historia 3 (Väinö Koivistosta s.463-64, Jan Tuckmanista s.496, Vilho Heinosta s.527)
  • Rislakki, Jukka: Kauhun aika
  • Salkola, Marja-Leena, Työväenkaartien synty ja kehitys punakaarteiksi 1-2
  • Seppälä, Arvi: Punaisen Tampereen kukistuminen
  • Sohkanen, Viljo: Punakaartilaisen päiväkirja
  • Suomen vapaussodan kartasto ja tutkimusopas
  • Tanskanen, Aatos: Venäläiset Suomen sisällissodassa 1918
  • Tikka Marko, Arponen Antti: Koston kevät
  • Tikka, Marko: Kenttäoikeudet
  • Ylikangas, Heikki: Tie Tampereelle

Lehtien vuosikerrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Työmies-lehti 1918
  • Kansan lehti 1918

Tietokanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sotasurmat Valtiorikosasiain tiedusteluosaston Luettelo C (15.10.1918): http://www.genealogia.fi/linktoold/hakem/tiedustelucs.htm