Dareios I

Wikipedia
Ohjattu sivulta Dareios I Suuri
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Dareios I (pers. ‏داریوش‎, Dâriûsh, muinaispersiaksi Darayavaush, kreik. Δαρεῖος, noin 549 eaa. – 485 eaa.) oli Persian kuningas 521 eaa.485 eaa. Dareios kuului Akemenidien hallitsijasuvun sivuhaaraan. Hän kaappasi vallan Kyyros Suuren pojalta Smerdiiltä. Heti Dareioksen noustua valtaan puhkesi useita kapinoita, jotka hän kuitenkin sai kukistettua.

Dareios uudisti Kyyros Suuren perustaman valtakunnan hallintoa, muun muassa niin sanotun satraappi-järjestelmän avulla. Hän uudisti myös valtakunnan verotusta ja aloitti suuria rakennusprojekteja. Dareios uudisti myös lainsäädäntöä joka oli pysynyt miltei ennallaan Hammurabin ajoista lähtien.

Dareios laajensi valtakuntaansa aina Armeniaan ja Pontokseen asti. Hän hyökkäsi myös Intiaan ja valtasi Indus-joen laakson. Hän teki myös sotaretken nykyisessä Ukrainassa asuvia skyyttejä vastaan vuonna 512 eaa. Dareioksen armeija ylitti Tonavan ja eteni ehkä jopa Volgalle asti. Dareios lähetti myös sukulaisensa Mardonioksen valtaamaan Traakian. Tunnetuin Dareios on luultavasti siitä että hän lähetti armeijan rankaisemaan Ateenaa ja Eretriaa siitä että nämä olivat auttaneet Joonian kreikkalaisia kapinassa Persiaa vastaan. Ateenalaiset löivät persialaiset joukot Marathonin taistelussa vuonna 490 eaa.. Dareioksen poika Kserkses I yritti Dareioksen kuoleman jälkeen vallata Kreikan, mutta hänkin epäonnistui.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dareioksen isä oli korkea-arvoinen persialainen Hystaspes, joka taisteli Kyyros Suuren armeijassa. Kyyroksen poika Kambyses nimitti luultavasti Hystaspeen Parthian satraapiksi. Hystaspes toimi ainakin tässä tehtävässä vuonna 522 eaa. Dareioksessa oli kolme nuorempaa veljeä Artabanos, Artafernes ja Artanes. Hänellä oli myös ainakin kaksi siskoa. Herodotos kertoo että kun Kambyses II valtasi Egyptin oli Darios hänen keihäänkantajanaan.

Hystaspeen isä Arsames oli vielä elossa kun Dareioksesta tuli kuningas. Arsameen isä oli Ariaramnes, jonka isä Teispes oli Akemenidien hallitsijasuvun perustajan Akhemeneen poika. Dareios väitti että hänen esivanhempansa olivat hallinneet kuninkaina, mutta tätä pidetään hänen propagandanaan. Ei ole myöskään varmoja todisteita siitä että Dareios olisi ollut sukua Kyyros Suuren kanssa.

Kuninkaaksi tultuaan Dareios meni naimisiin kahden Kyyros Suuren tyttären kanssa. Kambyses II:n lesken ja siskopuolen Atossan kanssa hän sai neljä poikaa: Kserkses (josta tuli isänsä seuraaja), Ariamenes, Akhaemenes ja Hystaspes. Artystonen kanssa Dareios sai kolme lasta: Arsames, Gobryas ja Artozostre. Hän avioitui myös Smerdiin tyttären Parmyksen kanssa ja he saivat yhdessä pojan jonka nimi oli Ariomardos. Dareios meni myös naimisiin korkea-arvoisen persialaisen Otaneen tyttären Faidymian kanssa. Dareios oli ennen valtaistuimelle nousemistaan naimisissa erään toisen persialaisen aristokraatin, Gobryaan, tyttären kanssa.[1]

Ensimmäiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallankaappaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dareioksen palatsista löydetty pylvään jalusta johon on kirjoitettu muinaispersiaksi, elamiksi ja akkadin kielellä: "Minä, Dareios, Suurkuningas, Kuninkaiden kuningas".

Vuonna 522 eaa. Kyyros Suuren poika Smerdis kapinoi veljeään Kambyses II:a vastaan. Smerdis oli tuolloin Baktrian maaherrana ja hänen veljensä, kuningas Kambyses II oli Egyptissä. Kambyses kuoli pian Smerdiin kapinan alkamisen jälkeen. Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo että Smerdis olisi ollut huijari, joka itse asiassa oli meedialaiseen maageihin kuulunut henkilö joka muistutti Smerdistä. Dareios oli Herodotoksen mukaan Kambyses II:n mukana Egyptissä ja toimi hänen keihäänkantajanaan ja oli ilmeisesti eräs kuninkaan tärkeimmistä avustajista. Dareios nousi luultavasti armeijan johtoon Kambyseen kuoltua.[2]

Pian eräät korkea-arvoiset persialaiset saivat kuulla tästä ja alkoivat suunnitella vallankaappausta. Aluksi salaliitossa olivat mukana Otanes, Gobryas, Intafrenes, Hydarnes, Megabyzos ja Aspathines. Herodotoksen mukaa Otanes oli salaliiton alullepanija ja luultavasti Dareioksen lisäksi sen arvovaltaisin jäsen koska hänen siskonsa oli ollut Kyyros Suuren vaimo.[3] Pian myös Dareios liittyi salaliittoon. Yhdessä nämä seitsemän menivät kuninkaalliseen palatsiin 29. syyskuuta 522 eaa. Vartijat päästivät heidät sisälle koska kyseessä oli seitsemän Persian arvovaltaisimmista henkilöistä. Palatsissa kuninkaan eunukit tiedustelivat salaliittolaisilta mitä asiaa heillä oli kuninkaalle. Yhdessä salaliittolaiset murhasivat nukkuvan Smerdiin.

Herodotos kertoo kuinka vallankaappaajat neuvottelivat Smerdiin murhan jälkeen siitä kuinka Persiaa tulisi hallita. Dareios kannatti kuninkaanvaltaa, Megabyzos oligarkiaa ja Otanes demokratiaa. Lopulta Dareioksen kanta voitti. Vallankaappaajat päättivät järjestää kilpailun siitä kenestä tulisi kuningas. Otanes jättäytyi pois kilpailusta vaikka hänellä olikin hyvät mahdollisuudet päästä kuninkaaksi arvovaltansa ja sukunsa takia. Kuusi muuta päättivät että Otanes ja hänen jälkeläisensä saivat tulevaisuudessa elää vapaudessa ja eikä heidän tarvitsisi koskaan totella kuningasta.[4] Herodotoksen mukaan kuusi jäljelle jäänyttä salaliittolaista päättivät että he kokoontuisivat seuraavana päivänä kaupungin ulkopuolella ja että kuninkaaksi valittaisiin se jonka hevonen hirnuisi ensimmäisenä auringonnousun aikana. Dareioksen nerokas renki Oebares keksi juonen jonka avulla Dareioksesta tulisi kuningas. Oebares vei Dareioksen ratsuna käyttämän orin määrätylle paikalle jonne hän oli myös vienyt hevosen suosikkitamman. Aamun koittaessa Dareioksen hevonen hirnui tutulla paikalla. Samalla kirkkaalta taivaalta iski myös salamoja, jonka jälkeen muut hyppäsivät hevostensa selästä kumartamaan Dareiosta.[5]

Dareioksen kuusi liittolaista nimitettiin kaikki korkeisiin virkoihin. Otaneen tytär Faidymia oli ollut naimisissa sekä Smerdiin että Kambyses II:n kanssa, ja nyt Otanes antoi hänet vaimoksi Dareiokselle. Dareios antoi puolestaan erään siskoistaan Otaneelle vaimoksi.

Babylonian kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pian sen jälkeen kun Dareios oli kaapannut vallan nousivat babylonialaiset kapinaan. Babylon oli menettänyt itsenäisyytensä vain 17 vuotta aikaisemmin, Kyyros Suuren aikana. Babyloniassa nähtiin Persian sisäinen valtataistelu sopivana tilaisuutena riistäytyä persialaisten vallasta.[6] Eräs Nidintu-Bel julisti itsensä kuninkaaksi Babylonissa ja alkoi kutsua itseään nimellä Nebukhadnezzar III, Babylonian maineikkaimman kuninkaan Nebukadressar II:n mukaan. Myös Elam nousi pian kapinaan persialaisten valtaa vastaan ja eräs Assina julistautui Elamin kuninkaaksi.

Dareios päätti heti hyökätä Babylonia vastaan. Babylonialaiset olivat koonneet joukkonsa Tigriksen rannalle, mutta Darios vei armeijansa joen yli eläinten nahoista tehdyillä lautoilla ja kukisti babylonialaiset taistelussa. Tämän jälkeen hän valtasi Babylonin piirityksen jälkeen. Nidintu-Bel teloitettiin sen jälkeen kun hän yritti paeta Babylonista. Herodotoksen mukaan Babylonin piiritys kesti kaksikymmentä kuukautta ja että kaupunki vallattiin vasta sotajuonen ansiosta.[7] Behistunin piirtokirjoituksen mukaan Babylonian kapina oli ensimmäinen Dareioksen hallituskaudella tapahtuneista kapinoista.[8] Pian myös Elam antautui ja kuninkaaksi julistettu Assina teloitettiin.

Persian kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babylonin kukistumisen jälkeen syttyi toinen kapina. Tällä kertaa eräs Vahyazdata julisti itsensä kuninkaaksi Persiassa. Hän saattoi jopa olla läheisempää sukua Kyyros Suuren ja hänen poikiensa kanssa kun Dareios itse oli. Dareioksen isä, joka oli vielä Parthian satraappina, tuki poikaansa, ja näin tekivät myös Baktrian ja Arakhosian satraapit. Myös Meedia kapinoi ja eräs Fraortes julistautui kuninkaaksi. Dareios sai kuitenkin nämä kapinat kukistettua vuoden 521 eaa. aikana.

Valtakunnan hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dareios kuvattuna kreikkalaisessa maljakossa.

Saatuaan kapinoivat maakunnat kukistettua Dareios järjesti uudelleen niiden hallinnon. Jo Kyyros Suuren aikana perustettu satraappijärjestelmä koki uudistuksen kun kaikki maakunnat kytkettiin tiukemmin kuninkaan hallintaan. Dareioksen uudistusten jälkeen satraappien piti maksaa veroa ennalta määrätty summa. Dareios loi 20 satrappikuntaa, muun muassa: Persia, Elam, Babylonia ja Assyria, Meedia, Joonia, Lyydia, Kappadokia, Armenia, Foinikia ja Kypros, Egypti, Gandara, Maka (nykyinen Oman), Drangiana, Arkhosia, Baktria, Parthia, Aria, Sogdia ja Arabia. Herodotos luettelee ne heimot ja maat jotka maksoivat Dareiokselle veroa. Dareios antoi myös kaivertaa maakuntien nimet omaan hautakammioonsa. Ennen Dareioksen uudistuksia maakuntien maksamia veroja ei oltu säädetty etukäteen, vaan ne koostuivat lahjoista kuninkaalle. Dareios määräsi maakunnat maksamaan veroa vuosittain joko kultana tai hopeana. Eräät maakunnat maksoivat veroa myös muulla tavalla, kilikialaiset lähettivät vuosittain kuninkaalle 360 valkoista hevosta, "yhden vuoden jokaista päivää kohden". Herodoteksen mukaan kuninkaalle vuosittain maksettava vero vastasi 14 560 talenttia hopeaa.[9]

Dareios antoi myös lyödä uusia kulta- ja hopearahoja. Aikaisemmin Persiassa oli käytetty pääasiassa Lyydialaisia kultarahoja.[10] Dareioksen aikana kehitettiin myös babylonialaisen ja elamilaisen nuolenpääkirjoituksen pohjalta kirjoitusjärjestelmä muinaispersian kielelle. Dareios käytti tätä kirjoitusta kaikissa monumenteissaan.

Dareios uudisti myös lainsäädäntöä. Platon vertaa Dareiosta Ateenan ja Spartan suuriin lainsäätäjiin Soloniin ja Lykurgokseen dialogissaan Faidros.[11]

Rakennustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dareiosta esittävä patsas joka löydettiin vuonna 1972. Patsaan jalustassa on kirjoitusta muinaispersiaksi, elamiksi ja egyptiläisin hieroglyfein. Dareios antoi pystyttää patsaan Heliopolikseen. Kserkses I:n vei patsaan mukanaan Susaan sen jälkeen kun se oli vaurioitunut mellakoissa.

Dareioksen aikana aloitettiin monia suuria rakennushankkeita. Dareios antoi rakennuttaa uuden pääkaupungin Persepoliin. Persepoliin suurin rakennus oli Dareioksen suuri vastaanottosali Apadana, jonka pinta-ala oli 12 000 .

Dareios antoi myös rakentaa uudelleen Elamin vanhan pääkaupungin Susan, ja siitä tulikin yksi Persian valtakunnan neljästä "pääkaupungista". Meedian vanhasta pääkaupungista Ekbatanasta tuli Persian kuninkaiden hallintokaupunki kesäisin. Kyyros Suuren perustama pääkaupunki Pasargadae säilytti asemansa Persian valtakunnan uskonnollisena pääkaupunkina. Dareios antoi myös juutalaisten rakentaa jälleen Jerusalemin temppelin, joka valmistui vuonna 515 eaa. Tästä kerrotaan vanhan testamentin Esran kirjassa.[12]

Dareios antoi myös kaivaa kanavan Niilin ja Punaisenmeren välille. Kanava valmistui noin vuonna 498 eaa. ja sen kautta saatiin laivayhteys Egyptin ja Persianlahden välille.

Sotaretket[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persian valtakunta Dareioksen hallituskauden lopulla.

Dareios laajensi Persian valtakuntaa usean eri sotaretken aikana. Hän hyökkäsi Intiaan luultavasti vuonna 515 eaa., mutta tästä sotaretkestä ei ole tarkkoja tietoja. Herodotos kertoo Dareioksen määränneen kreikkalaisen Skylaksin tutkimaan Intian valtamerta purjehtimalla Indukselta länteen. Skylaks purjehti Indukselta Intian valtameren pohjoisrantaa pitkin Persianlahdelle, josta hän jatkoi Arabian ympäri Punaisellemerelle ja Suezille.

Sotaretki skyyttejä vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin vuonna 513 eaa. Dareios hyökkäsi nykyisessä Ukrainassa asuvien skyyttien kimppuun. Dareios kuljetti armeijansa Hellespontoksen yli ja jatkoi sieltä matkaansa Tonavalle. Hänen aikomuksenaan oli hyökätä Persiaa pohjoisesta uhanneiden skyyttien kimppuun. Suunnitelma perustui kuitenkin väärään maantieteelliseen käsitykseen. Tuolloin uskottiin että Tonava ja Aral-järveen virtaava Jaksartes-joki olivat yksi ja sama joki.lähde? Dareios luuli siis hyökkäävänsä Persian pohjoispuolella asuneiden skyyttien selustaan.

Skyytit eivät kuitenkaan halunneet alkaa taisteluun Dareioksen armeijan kanssa, vaan perääntyivät sen edellä. Herodotoksen mukaan Dareios jatkoi matkaansa aina Volgalle asti, mutta joutui pian palaamaan Tonavalle. Ennen kun Dareios palasi Persiaan jätti hän Megabazoksen Eurooppaan hallitsemaan vallattuja alueita Traakiassa.

Naksoksen sotaretki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 502 Aigeianmeressä sijaitsevan Naksoksen saaren asukkaat kapinoivat persialaisia vastaan. Naksoksen syrjäytetyt vallanpitäjät pyysivät apua Miletoksen tyrannilta Aristagoraalta, joka puolestaan kääntyi Dareioksen veljen Artaferneen puoleen. Artafernes lähetti Megabateen johtaman laivaston kukistamaan naksoslaiset. Megabates ja Aristagoras riitaantuivat ja soteretki loppui persialaisten tappioon. Pelastaakseen oman nahkansa Aristagoras alkoi yllyttää joonialaisia nousemaan kapinaan.

Joonian kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 499 eaa. Joonian kreikkalaiset nousivat kapinaan persialaisia vastaan. Miletoksen tyrannin Aristagoraan johdolla kapina levisi pian koko Jooniaan. Ateena ja Eretria lähettivät kummatkin apua joonialaisille. Yhdessä ateenalaisten ja eretrialaisten kanssa joonialaiset hyökkäsivät paikallisen satraappi Artaferneen pääkaupunkia Sardista vastaan. Kreikkalaiset saivat Artaferneen yllätettyä ja polttivat kaupungin maan tasalle. Sardiin tuhon jälkeen kapina levisi Kyprokselle ja Hellespontokselle. Vuoteen 494 eaa. mennessä kapina oli kuitenkin saatu kukistettua.

Dareios lähetti 492 eaa. Mardonioksen Kreikkaan kostoretkelle Ateenaa ja Eretriaa vastaan. Mordonioksen laivasto kärsi kuitenkin haaksirikon Athoksen kohdalla. Herodotoksen mukaan Mardonios menetti 300 laivaa ja 20 000 miestä. Dareios määräsi tämän jälkeen Datiin ja Artafreneen hyökkäämään Ateenaa ja Eretriaa vastaan. Persialaiset piirittivät ja valtasivat Eretrian, mutta ateenalaiset kukistivat heidät Marathonin taistelussa vuonna 490 eaa..

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dareios kuoli luultavasti noin vuonna 485 eaa.. Hän jätti jälkeensä kaksitoista poikaa ja ainakin kuusi tytärtä. Dareios oli valinnut poikansa Kserkseen seuraajakseen jo ennen kuolemaansa. Kserkses oli äitinsä Atossan kautta sukua Kyyros Suurelle. Dareioksen ruumis palsamoitiin ja hänet haudattiin kallioon hakattuun hautakammioon, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä Persepoliista. Hautakammion sisäänkäynnin ympärille Dareios oli antanut kirjoittaa siitä miten hän oli saanut aikaan hallituskautensa aikana.

Antiikin lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dareios I ja hänen kukistamiensa kansojen johtajat. Dareioksen jalkojen alla on Gaumatan (eli Smerdis). Dareioksen takana seisovat hänen jousenkantajansa Intafrenes ja keihäänkantajansa Gobryas. Kuvan ylälaidassa on ylijumalaa Ahuramazdan kuva.

Dareios I:n hallituskaudesta on ajankohtaan nähden runsaasti tietoa. Behistunissa sijaitseva piirtokirjoitus löytyy 100 metriä maanpinnan yläpuolella, paikalla jonne ihmisten on miltei mahdoton päästä. Kirjoituksessa kuvataan Dareios ja hänen kukistamiensa kansojen johtajat ja kerrotaan kuinka Dareios tappoi väärän kuninkaan Gaumatan ja kuinka hän kukisti vihollisensa. Piirtokirjoitus sisältää saman tekstin kolmella eri kielellä, muinaispersiaksi, elamiksi ja babyloniaksi.[13]

Myös useista Dareioksen rakennuttamissa rakennuksissa muun muassa Susassa je Persepoliissa on löydetty piirtokirjoituksia.

Toinen tärkeä lähde on kreikkalainen historioitsija Herodotos, jonka teos käsittelee Persian historiaa. Myös kreikkalainen Ktesias kirjoitti Persian historiaa käsittelevän teoksen, mutta tämä ei ole säilynyt kokonaisuudessaan nykypäivään asti.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • HerodotosHerodotos historia. Kääntänyt ruotsiksi Claes Lindskog. Pan, 2004. ISBN 91-7263-533-9.
  • Tom Holland: Persian Fire: The First World Empire and the Battle for the West. Little, Brown, 2005. ISBN 0-316-72664-8.
  • A. T. Olmstead: History of the Persian Empire.. The University of Chicago Press, 1959. ISBN 0-226-62777-2.
  • Jona Lendering: Darius the Great 11. heinäkuuta 2006. Livius.org. Viitattu 11. heinäkuuta 2006.

Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dareios I.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Smerdis
Persian kuningas
Akemenidien hallitsijasuku
Seuraaja:
Kserkses I
Edeltäjä:
Smerdis
Egyptin faarao
Akemenidien hallitsijasuku
27. Dynastia
Seuraaja:
Kserkses I