Smerdis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Smerdis (persiaksi Bardia, kreikaksi myös Tanyoksarkes) oli Kyyros Suuren nuorempi poika. Kyyros jätti Smerdiille perinnöksi Persian valtakunnan itäiset maakunnat samalla kun Smerdiin vanhemmasta veljestä Kambyses II:a tuli Persian kuningas. Smerdis nousi kuninkaaksi vuonna 522 eaa. veljensä kuoltua, sen jälkeen kun tämä palasi Egyptin sotaretkeltään. Kreikkalaisen historioitsijan Herodotoksen mukaan Kambyses antoi murhata veljensä ennen Egyptin retkeään ja kuninkaaksi julistautunut Smerdis oli itse asiassa ollut eräs magi nimeltä Gaumata. Akemenidien hallitsijasukuun kuulunut Dareios kaappasi vallan Smerdiiltä vuonna 521 eaa.

Ktesiaan versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaiset historioitsijat Ktesias ja Herodotos antavat kummatkin erilaisen kuvan siitä, mitä todella tapahtui. Ktesiaan mukaan Kyyros nimitti Smerdiin (Ktesias käyttää hänestä nimeä Tanyoksarkes) Baktrian, Khorasmian, Parthian ja Karmanian satraapiksi. Smerdiin ei pitänyt maksaa veroa veljelleen Kambyseelle. Pian Kambyses sai tietää eräältä Sfendadateeltä, jota Smerdis oli rankaissut jostain rikoksesta, että Smerdis juonitteli häntä vastaan. Kambyses ei uskonut kuulemaansa, mutta kutsui kuitenkin veljensä luokseen. Veljesten äiti Amytis neuvoi Kambysestä olemaan uskomatta juoruihin. Kun Smerdis lopulta saapui Kambyseen luokse, tämä päätti kuitenkin antaa teloittaa veljensä. Sfendadates esitti nyt että hän, joka oli hyvin Smerdiin näköinen, voisi vaihtaa paikkaa Smerdiin kanssa. Kambyses suostui ja antoi teloittaa veljensä. Sfendadates esitti tämän jälkeen Smerdistä, eikä kukaan tunnistanut häntä.

Kambyseen kuoleman jälkeen Smerdiistä tuli Persian kuningas. Seitsemän korkea-arvoista persialaista päätti kuitenkin syjäyttää hänet ja kaapata vallan itselleen. Heidän joukossaan oli muun muassa Dareios Hystaspeen poika. Kun salaliittolaiset olivat murhanneet Smerdiin tämän nukkuessa palatsissaan, he julistivat Dareioksen kuninkaaksi.[1]

Herodotoksen versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herodotoksen mukaan Kambyses antoi teloittaa Smerdiin sen jälkeen kun oli saanut kuulla, että tämä aikoi kaapata vallan itselleen. Smerdiin kuolema jäi kuitenkin salaisuudeksi. Vuonna 522 eaa. eräs magi julistautui kuninkaaksi ja kutsui itseään Smerdiiksi. Kambyses oli tuolloin Egyptissä ja lähti heti Persiaan kukistamaan kapinallisia. Hän haavoittui kuitenkin noustessaan hevosen selkään ja kuoli pian tämän jälkeen. Kuten Ktesiaan versiossa Smerdiin kukistivat seitsemän salaliittolaista, jotka valitsivat Dareioksen uudeksi kuninkaaksi.[2]

Herodotoksen versio tapahtumista sopii yhteen sen kanssa, mitä Dareios I antoi kirjoittaa omiin monumentteihinsa. Bisotunista löydetystä kallioon kaiverretusta tekstissä kerrotaan, että eräs magi nimeltään Gaumata kutsui itseään Smerdiiksi ja alkoi kapinoida Kambysesta vastaan. Hän valtasi Persian ja julistautui kuninkaaksi 1. heinäkuuta 522 eaa. Dareios ja hänen kumppaninsa murhasivat väärän Smerdiin 29. syyskuuta 522 eaa. Herodotoksen kertomus seuraa siis aika tarkasti Dareios I:n virallista versiota.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Kambyses II
Persian kuningas
Akemenidien hallitsijasuku
Seuraaja:
Dareios I
Edeltäjä:
Kambyses II
Egyptin faarao
Akemenidien hallitsijasuku
27. Dynastia
Seuraaja:
Dareios I