Viiniköynnös
| Viiniköynnös | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Vitis vinifera L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Viiniköynnös eli aitoviiniköynnös (Vitis vinifera) [1] on yleisimmin viljelty viiniköynnös. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, joita kasvatetaan viinin ja viinirypäleiden takia sekä koristekasveina ja viininlehtikääryleiden tarpeisiin.
Aitoviini on puutuvavartinen köynnös, joka kasvaisi 15 m pitkäksi, mutta sitä leikataan voimakkaasti. Köynnös kiipeää imukärhien avulla. Sormiliuskaiset lehdet kasvavavat 5–20 cm leveiksi, ja kasvavat vuorottain köynnösvarressa. Voimakkaantuoksuiset kukat ovat kaksineuvoisia, hyönteispölytteisiä, ja niistä kypsyy hedelmä eli rypäle.[2]
Aitoviiniä on viljelty Egyptissä jo 6000 vuotta sitten. Se on jalostettu Välimeren seudulla villinä elävästä metsäviinistä (Vitis sylvestris, joissakin lähteissä alalaji Vitis vinifera subsp. sylvestris). Viiniä viljellään Keski- ja Etelä-Euroopassa, Afrikassa Välimeren rannalla ja Etelä-Afrikassa, Pohjois-Amerikassa etenkin Kaliforniassa, Etelä-Amerikassa Chilessä, Argentinassa, Uruguayssa ja Brasiliassa ja lisäksi Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Suomessa viinikynnöksiä kasvatetaan lähinnä harrastuksena kasvihuoneissa ja etelän suojaisimmilla pihoilla ja parvekkeilla.[3]
Aitoviinin paha tuholainen on viinikirva. Sen takia viiniviljelmillä käytetään perusrunkona pohjoisamerikkalaista törmäviiniä (Vitis riparia), jonka runkoon aitoviinin halutun lajikkeen oksia vartetaan. Näin tehdään nykyisin lähes kaikilla tärkeimmillä viininviljelysalueilla paitsi Chilessä, jonne viinikirva ei ole levinnyt.[4]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lajikkeita
Aitoviinistä on jalostettu lukuisia lajikkeita sekä rusinoiden ja viinin valmistusta varten että sellaisenaan syötävien rypäleiden tuotantoon.
[muokkaa] Yleisiä valkoviinilajikkeita
Valkoviinilajikkeita ja kunkin tärkein viljelyalue[5]
- Chardonnay Burgundy
- Sauvignon Blanc Bordeaux
- Semillon Bordeaux
- Muscat Rhône
- Pinot grigio Italia
- Riesling Rhine ja Mosel
- Gewürztraminer Elsass
[muokkaa]
Punaviinilajikkeita ja kunkin tärkein viljelyalue[6]
- Syrah Rhone, Yhdysvallat, Australia
- Merlot Bordeaux
- Cabernet Sauvignon Médoc, Australia, Chile
- Malbec Bordeaux
- Pinot Noir Burgundy
- Zinfandel Kalifornia
- Sangiovese Italia
- Barbera Italia
[muokkaa] Suomessa menestyviä lajikkeita
Näitä kasvatetaan Suomen oloissa yleensä kasvihuoneissa. [7]
- Pinot Noir (tumma)
- Riesling (vaalea)
- Frankenthaler (sininen)
- Heimrood (kellanvihreä)
- Nordica (kellanvihreä)
- Rembrandt (vihreä)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Toim. Räty, Ella ja Alanko, Pentti: Viljelykasvien nimistö - Kulturväxternas namn. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ Plants for a Future (englanniksi)
- ↑ Viiniköynnös tietoa puutarhaharrastajille. Biolan
- ↑ Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 255-256, WSOY 1997, ISBN 951-0-21295-4
- ↑ White wine: The major 7 types 2008. French Scout. Viitattu 11.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Red wine: The major 8 types 2008. French Scout. Viitattu 11.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Sofianlehto.com
Tätä sivua ei ole