Vilhelm III Oranialainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vilhelm III Oranialainen
King William III of England, (1650-1702) (lighter).jpg
Englannin kuningas ja Skotlannin kuningas
Valtakausi 13. helmikuuta 1689 – 8. maaliskuuta 1702
Kruunajaiset 11. huhtikuuta 1689
Edeltäjä Jaakko II ja VII
Seuraaja Anna
Syntynyt 14. marraskuuta 1650
Haag, Yhdistyneet provinssit
Kuollut 8. maaliskuuta 1702 (51 vuotta)
Lontoo, Englanti
Puoliso Maria II
Suku Orania-Nassau
Stuart
Isä Vilhelm II
Äiti Maria
Uskonto protestantti
Nimikirjoitus WilliamIII Sig.svg

Vilhelm III Oranialainen (14. marraskuuta 1650 Haag8. maaliskuuta 1702) oli hollantilainen Oranian ruhtinas, Alankomaiden käskynhaltija (stadhouder) ja vuodesta 1689 kuolemaansa asti Englannin, Irlannin ja Skotlannin (nimellä Vilhelm II) kuningas. Vilhelm oli Kaarle I:n tyttärenpoika.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1672 Ranskan kuningas Ludvig XIV teki Englannin tuella hyökkäyksen Hollantiin valloittaen siitä suurimman osan. Silloinen Hollannin hallitsija Johan de Witt epäonnistui rauhanteossa ja hänet murhattiin. Vilhelm nousi Hollannin käskynhaltijaksi ja jatkoi menestyksekkäästi taistelua Englantia ja Ranskaa vastaan. Englannin kanssa hän solmi rauhan vuonna 1674. Vahvistaakseen asemaansa hän meni vuonna 1677 naimisiin Jaakko II:n tyttären Marian kanssa. Vuonna 1678 myös Ludvig XIV päätyi tekemään Hollannin kanssa rauhan, koska pelkäsi joutuvansa sotaan sekä Hollantia että Englantia vastaan.

Vuonna 1685 Jaakko II nousi Englannissa valtaan ja aiheutti pian vastustusta parlamentinvastaisilla ja katolisuutta suosivilla toimillaan. Parlamentti kääntyi Vilhelmin puoleen pyytäen tätä turvaamaan Englannin protestanttisuuden. Vilhelm nousi vuonna 1688 maihin Englantiin ja suoritti niin sanotun mainion vallankumouksen. Jaakko II kaatui, mutta parlamentti joutui ongelmalliseen tilanteeseen. Se olisi halunnut pelkästään Marian hallitsijaksi, mihin Vilhelm ei suostunut. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa Vilhelm ja Maria hallitsivat yhdessä. Vastineeksi Vilhelmin oli kuitenkin allekirjoitettava Bill of Rights -julistus, joka nosti parlamentin vallankäyttäjänä ensimmäistä kertaa monarkin yläpuolelle. Näin mainio vallankumous tuli välillisesti edistäneeksi parlamentaarisen järjestelmän kehitystä Englannissa.

Vuonna 1701 astui voimaan myös uusi Ison-Britannian vallanperimyslaki, jonka mukaan parlamentti päätti tarvittaessa maan tulevan hallitsijan. Laki oli seurausta pelosta kruunun joutumisesta katolisten käsiin, sillä sukulinjan katkeaminen oli odotettavissa.

Ollessaan helmikuussa 1702 ratsastamassa Hampton Courtin kuninkaallisen palatsin puistossa Vilhelm putosi hevosen selästä sen astuttua myyränkoloon. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän kuoli Kensingtonin palatsissa putoamisen aiheuttamiin jälkiseurauksiin. Hän ja Maria olivat lapsettomia, joten kruunu siirtyi Marian sisarelle Annalle ja Annan kuoleman jälkeen v. 1714 Hannover-suvulle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edward's crown PD cleaned.png Edeltäjä:
Jaakko II
Englannin kuningas
16891702
Seuraaja:
Anna
Royal Arms of the Kingdom of Scotland.svg Edeltäjä:
Jaakko VII
Skotlannin kuningas
16891702
Seuraaja:
Anna