Henrik I (Englanti)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Henrik I
Henry1.jpg
Pienoiskuva Matthew Parisin Historia Anglorumista
Englannin kuningas
2. elokuuta 1100 – 1. joulukuuta 1135
Edeltäjä Vilhelm II
Seuraaja Tapani
Normandian herttua
1106 – 1. joulukuuta 1135
Edeltäjä Robert Curthose
Seuraaja Tapani
Tiedot
Syntynyt n. 1068
mahdollisesti Selby, Yorkshire
Kuollut 1. joulukuuta 1135
Saint-Denis-en-Lyons, Normandia
Puoliso Matilda Skotlantilainen
Adeliza Louvain
Vanhemmat Vilhelm I
Matilda Flanderilainen

Henrik I (n. 10681. joulukuuta 1135), myös Henrik Beauclerc, oli Englannin kuningas vuodesta 1100 aina kuolemaansa saakka. Henrik oli Vilhelm Valloittajan neljäs poika ja hänelle opetettiin latinaa sekä vapaita taiteita. Vilhelmin kuollessa vuonna 1087, Henrikin vanhemmat veljet Robert Curthose ja Vilhelm Rufus perivät Normandian ja Englannin, mutta Henrik jäi maattomaksi. Henrik osti Cotentinin kreivikunnan Länsi-Normandiasta Robertilta, mutta Vilhelm ja Robert suistivat hänet vallasta vuonna 1091. Henrik kokosi valtapohjansa vähitellen uudelleen Cotentinissa ja liittoutui Vilhelmin kanssa Robertia vastaan. Henrik oli paikalla, kun Vilhelm kuoli metsästysonnettomuudessa vuonna 1100, ja hän kaappasi itselleen Englannin valtaistuimen, luvaten kruunajaisissaan oikaista useita Vilhelmin vähemmän suosittuja linjauksia. Henrik nai Matilda Skotlantilaisen, mutta piti monia rakastajattaria ja sai heidän kauttaan monta aviotonta lasta.

Robert, joka hyökkäsi vuonna 1101, haastoi Henrikin hallinnan Englannista; tämä sotaretki päättyi neuvoteltuun sopimukseen, joka vahvisti Henrikin kuninkuuden. Rauha oli lyhytikäinen ja Henrik hyökkäsi Normandiaan vuosina 1105 ja 1106 päihittäen Robertin lopulta Tinchebrayn taistelussa. Henrik piti Robertia vankinaan koko tämän loppuelämän. Henrikin hallinta Normandiasta joutui haasteeseen, jonka tekivät Ranskan kuningas Ludvig VI, Flanderin Baldwin ja Anjoun Fulk, jotka kannattivat Robertin pojan Vilhelm Cliton vaadetta ja tukivat suurta kapinaa Normandiassa vuosina 1116–1119. Henrikin voitettua Brémulen taistelussa, suotuisa rauhansopimus Ludvigin kanssa sovittiin vuonna 1120.

Henrikin ainut aviossa syntynyt poika ja perijä, Vilhelm Adelin, hukkui laivaonnettomuudessa vuonna 1120, syösten kruununperimyksen epävarmuuteen. Henrik meni uusiin naimisiin Adeliza Louvainin kanssa, toivoen uutta poikaa, mutta heidän avioliittonsa oli lapseton. Tästä syystä Henrik julisti tyttärensä Matildan perijäkseen ja naitti tämän Anjoun Geoffreylle. Henrikin ja parin välinen suhde muuttui kireäksi ja Anjoun rajalla syntyi taisteluja. Henrik kuoli 1. joulukuuta 1135 viikon kestäneen sairauden jälkeen. Huolimatta hänen suunnitelmistaan Matildan suhteen, Henrikin seuraajaksi nousi hänen sisarenpoikansa Bloisin Tapani, johtaen sisällissotaan, joka tunnetaan nimellä Anarkia.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrik syntyi toukokuun 1068 ja 1069 välisenä aikana, luultavasti Selbyssä, Yorkshiressä Englannissa. Hänen äitinsä Flanderin Matilda oli kaukaista sukua anglosaksien kuninkaalle Alfred Suurelle. Matilda nimesi nuorimman poikansa setänsä Ranskan Henrik I:n mukaan. Perheen nuorimpana hänestä luultavimmin odotettiin tulevaksi piispaa ja Henrik sai hyvän koulutuksen. Henrik oli luultavasti ensimmäinen normannihallitsija, joka osasi sujuvaa englantia.

Villiam Valloittaja kuoli 1087 ja perintö jaettiin kolmen pojan kesken. Pojista Rikhard oli kuollut aiemmin metsästysretkellä:

  • Robert peri Normandian herttuakunnan
  • Vilhelm peri Englannin kuningaskunnan
  • Henrik sai 5 000 hopeapuntaa

Henrik juonitteli veljiään vastaan ja yritti saada nämä nousemaan toisiaan vastaan. Robert ja Vilhelm kuitenkin sopivat vuoteen 1091 mennessä, että Henrikiä ei päästetä perimään kummankaan valtakuntaa jommankumman kuollessa.

Nousu Englannin kuninkaaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Englannin kuningas Vilhelm II kuoli metsästysretkellä 2. elokuuta 1100, näki Henrik tilaisuutensa tulleen, ja laukkasi heti Winchesteriin ottamaan siellä säilytetyn valtakunnan kassan haltuunsa[1]. Tästä syystä Henrikiä on joskus epäilty veljensä Vilhelm II:n murhasta. Johtavat paronit hyväksyivät Henrikin kuninkuuden ja hänet kruunattiin Westminster Abbeyssa 5. elokuuta eli kolme päivää Vilhelmin kuoleman jälkeen. Varmistaakseen asemansa aatelisten keskuudessa hän julkaisi poliittisia myönnytyksiä sisältäneen Charter of Liberties -lain[1], jota pidetään Magna Cartan edeltäjänä.

Robert yritti vallata kruunun itselleen nousemalla maihin heinäkuussa 1101 Portsmouthissa. Hän ei kuitenkaan saavuttanut tavoitettaan vaan rauha solmittiin Henrikin ja Robertin välillä, Henrik suostui maksamaan veljelleen vuosittain 2000 puntaa. [2] [3]

Ensimmäinen avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

11. marraskuuta 1100 Henrik meni naimisiin Edithin kanssa. Edith oli Skotlannin kuninkaan Malcolm III:n tytär. Koska Edith oli Edgar Athelingin sisarentytär ja Edmund Rautakylki oli hänen isoisoisänsä, avioliitto yhdisti normannien hallitsijasuvun vanhaan anglosaksikuninkaiden sukuun. Avioliitto ei miellyttänyt normanniparoneja, mutta toisaalta Henrikistä tuli suositumpi anglosaksien keskuudessa. Edith vaihtoi avioliiton myötä nimensä Matildeksi.

Normandian valloitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1105 Henrik valtasi Normandian. Tarkoituksena oli poistaa hänen kyvytön veljensä vallasta - Normandia oli jatkuvasti naapurivaltioista tulevan uhan alla. Robert kukistui kuitenkin vasta 28. syyskuuta 1106 (tarkalleen 40 vuotta sen jälkeen kun Vilhelm oli noussut maihin Englannissa) Tinchebrayn taistelussa. Robert vietti loppuelämänsä vangittuna Englannissa, aluksi Lontoon Towerissa, sitten Devizesin linnassa ja lopulta Cardiffissa. Näin Henrikistä tuli kuten isästään sekä Englannin kuningas että Normandian herttua.

Henrik pyrki vähentämään vaikeuksia Normandiassa naittamalla vanhimman poikansa Vilhelmin tuolloisen vihollisensa Anjoun kreivin Fulk V:n tyttären kanssa. Kahdeksan vuotta myöhemmin, Vilhelmin odottamattoman kuoleman jälkeen tapahtui vieläkin merkittävämpi avioliitto Henrikin tyttären Matilden naitua Fulkin pojan Geoffrey Plantagenetin eli Gottfried V:n, tulevan Englannin kuningashuoneen Plantagenetin hallitsijasuvun kantaisän.

Toinen avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrikillä oli vain kaksi lasta Edith/Matilden kanssa. Kuningatar kuoli vuonna 1118. Katastrofi iski 25. marraskuuta 1120, jolloin hänen ainoa laillinen poikansa Vilhelm hukkui haaksirikossa. Vain teurastaja selvisi hengissä turmassa ja kertoi kaikkien hukkuneen [4] [3]. Kuolleiden joukossa oli myös kaksi Henrikin aviotonta lasta ja veljentytär Lucia-Mahaut de Blois.

29. tammikuuta 1121 Henrik nai herttua Godfrey I:n tyttären Adelizan. Tästä liitosta ei kuitenkaan syntynyt perillisiä. Tässä tilanteessa Henrik vaati Englannin paroneja vannomaan valan, jonka mukaan he tunnustavat Matilden Englannin kuningattareksi, jos Henrik kuolisi ilman miespuolista perijää.

Toiminta kuninkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrikiä pidettiin oikeudenmukaisena kuninkaana, mutta samalla häikäilemättömänä. Historioitsijat ylistivät häntä viisaudestaan ja sotataidoistaan. Sen vastapainona Henrik mainitaan myös rahanahneena ja hänen verokamarinsa tuli tunnetuksi nimellä Exchequer. Verokamari oli ensimmäinen hovin osasto, joka kasvoi liian suureksi matkustamaan hovin mukana. Sen vuoksi se jäi aina Westminsteriin tai Winchesteriin. [3]

Kuolema ja perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1135 Henrik vieraili Normandiassa tavatakseen Matilden ja Gottfriedin lapset, Henrikin lapsenlapset. Vierailua kuitenkin varjosti epäsopu tyttären ja tämän miehen kanssa ja nämä kiistat saivat hänet pysymään Normandiassa ennakoitua kauemmin. Joulukuussa 1135 Henrik kuoli ruokamyrkytykseen "ahmittuaan itsensä täyteen nahkiaisia", joista hän piti erityisen paljon (joidenkin lähteiden mukaan nahkiaiset olivat myrkytettyjä). Hänet haudattiin Reading Abbeyhin, jonka oli perustanut 14 vuotta aiemmin.

Vaikka Henrikin paronit olivat vannoneet valan, että tämän tyttärestä tulisi kuningatar, Matilden sukupuoli ja uudelleen avioituminen normannien vihollisen eli Anjou-suvun edustajan kanssa mahdollistivat Henrikin sisarenpojan Tapani Bloisilaisen nousun Englannin kuninkaaksi. Matilden ja Tapanin valtataistelu johti Anarkiana tunnettuun pitkään sisällissotaan. Se päättyi lopulta Tapanin nimetessä Matilden pojan Henrikin perijäkseen vuonna 1153.

Aviottomat lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Henrik I tunnetaan myös lukuisista aviottomista lapsistaan, joita oli enemmän kuin kellään toisella Englannin kuninkaalla. Lapsia oli noin 20-25 ja rakastajattaria oli useita. Sen selvittäminen kuka rakastajatar oli kenenkin lapsen äiti, on vaikeaa. Rakastajattaria olivat muun muassa Edith, Ansfride (Abingdon Abbeyn Sir Anskillin vaimo), Sibyl Corbet (Herbert FitzHerbertin vaimo), Edith FitzForne, prinsessa Nest ja Isabel de Beaumont (Rober de Beaumontin, Leicesterin ensimmäisen jaarlin tytär ja Pembroken ensimmäisen jaarlin Gilbert de Claren vaimo).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huscroft, Richard: Ruling England, 1042-1217. Pearson Education, 2005. Google books (viitattu 8.12.2012). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ruling England, 1042-1217, s. 68
  2. http://www.timeref.com/hpr159.htm
  3. a b c Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan:Englanti. Kustannusosakeyhtiö Puijo, 1995. ISBN 951-579-022-0.
  4. http://www.timeref.com/hpr159.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edward's crown PD cleaned.png Edeltäjä:
Vilhelm II eli Vilhelm Punainen
Englannin kuningas
11001135
Seuraaja:
Tapani
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Henry I of England