Johan de Witt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johan de Wittin muotokuva

Johan de Witt tai Jan de Witt (24. syyskuuta 162520. elokuuta 1672)[1] oli Dordrechtin kaupungissa syntynyt alankomaalainen poliitikko ja valtiomies. De Witt oli aikansa merkittävin vallankäyttäjä Alankomaiden tasavallan (tai Yhdistyneiden provinssien) suuruudenaikana 1650-luvun alusta alkaen. Hänen virallinen nimikkeensä oli hollanniksi "Raadpensionaris" (suom. "Neuvospensionääri"). Virkanimikkeensä turvin hän kykeni hallitsemaan tasavallan instituutioita ja muodosti myös maan ulkopolitiikan suuntaviivat kauppakompanioiden ja lähettiläsverkoston avulla. De Wittin poliittinen filosofia perustui tasavaltalaisuuteen, jossa maakunnilla ja kaupungeilla oli laaja itsehallinto. Käytännössä tämä tarkoitti kuitenkin taloudellisesti voimakkaimman maakunnan, Hollannin ja sen keskuksen Amsterdamin dominanssia valtakunnan politiikassa. De Witt vastusti Orania-Nassaun ruhtinashuonetta, jonka jäsenet olivat pyrkineet keskittämään valtaa itselleen yleiseurooppalaisen monarkismin hengen mukaisesti.

Ranskan Ludvig XIV:n hyökätessä Alankomaihin vuonna 1672 maassa syntyi laajoja levottomuuksia. Johan De Witt sai surmansa yhdessä veljensä Cornelis de Wittin kanssa väkijoukon lynkkauksessa Haagissa.[2] Legendan mukaan de Wittin veljekset nostettiin hirttopaaluun roikkumaan, jolloin väkijoukko irrotti heidän kehoistaan ruumiinosia ja veivät niitä mukanaan tai söivät niitä.[3][4] Tämän jälkeen ylimmän vallan käyttäjäksi tasavallassa tuli käskynhaltija, Orania-Nassaun ruhtinas Vilhelm III, josta tuli vuonna 1689 myös Englannin, Irlannin ja Skotlannin kuningas.

Matemaatikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiomiesuransa ohella Johan de Witt tutki matematiikkaa ja erityisesti kartioleikkauksia. Hänen kirjoittamansa Elementa Curvarum Linearum (1659) on maailman ensimmäinen analyyttisen geometrian oppikirja.[5] Rahoitusmatematiikan alueella de Witt tutki elinkorkoa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jan de Witt
  2. Spinoza, Benedictus: Etiikka, s. 15 ja 36. suomentajan esipuhe. Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-601-7.
  3. A Violent End History Collection. Spike Media Property. Viitattu 11.10.2020. (englanniksi)
  4. Byrne, Eugene: Is it true that an angry mob of Dutchmen killed and ate their own prime minister in 1672? History Extra (History Magazine). Marraskuu 2013. BBC. Viitattu 11.10.2020. (englanniksi)
  5. Jan de Witt’s Elementa Curvarum Linearum, Liber Secundus Mathematical Association of America. 7.3.2011. Viitattu 28.8.2018. (englanniksi)
  6. Ciecka, James E.: The First Mathematically Correct Life Annuity. Journal of Legal Economics, 2008, 15. vsk, nro 1, s. 59–63. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]