Luettelo Skotlannin hallitsijoista

Tämä artikkeli kertoo Skotlannin kuningaskunnan hallitsijoista. Ison-Britannian, Englannin ja Walesin hallitsijoista on eri artikkelit.

Tämä on luettelo Skotlannin kuningaskunnan hallitsijoista. Perimätiedon mukaan valtion perusti Kenneth I vuonna 843, vaikkakin nykyinen historiankirjoitus pitää hänen pojanpoikaansa Konstantin II:ta Skotlantia edeltäneen Alban kuningaskunnan perustajana. Itsenäisen kuningaskunnan luonne muuttui vuonna 1707 unionisopimuksen (Act of Union) myötä, jolloin Englannin kuningaskunta ja Skotlanti yhdistyivät muodostaen Ison-Britannian kuningaskunnan. Englanti ja Skotlanti olivat olleet personaaliunionissa vuodesta 1603 lähtien, mutta mailla oli ollut omat parlamentit, jotka yhdistettiin unionisopimuksen myötä.

Nykyisin Skotlanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa Englannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin ohella. Alueilla on yksi yhteinen hallitsija, mutta lisäksi muilla paitsi Englannilla omat parlamenttinsa.

Alpinin hallitsijasuku (848–1034)

	keskiaikainen gaelinimi^[1]	vallassa^[1]
Kenneth I	Cináed mac Ailpín Ciniod m. Ailpin	843/848 – 13.2.858
Donald I	Domnall mac Ailpín	858 – 13.4.862
Konstantin I	Causantín mac Cináeda	862–877
Aed	Áed mac Cináeda	877–878
Giric	Giric mac Dúngail	878–889
Eochaid	Eochaid mac Run	*878–889?
Donald II	Domnall mac Causantín	889–900
Konstantin II	Causantín mac Áeda	995–997
Malcolm I	Máel Coluim mac Domnaill	943–954
Indulf	Ildulb mac Causantín	954–962
Dub	Dub mac Maíl Choluim	962–967
Culen	Cuilén mac Ilduilb	967–971
Amlaíb	Amlaíb mac Ilduilb	973x–977
Kenneth II	Cináed mac Maíl Choluim	971, 977–995
Konstantin III	Causantín mac Cuiléin	995–997
Kenneth III	Cináed mac Duib	997 – 25.3.1005
Malcolm II	Máel Coluim mac Cináeda	1005–1034

Dunkeld-hallitsijasuku (1034–1286)

	keskiaikainen gaelinimi^[1]^[2]	vallassa^[1]^[2]
Duncan I	Donnchadh mac Crìonain Donnchad mac Crínáin	1034–1040
Macbeth	MacBheatha mac Fhionnlaigh Mac Bethad mac Findláich	1040–1057
Lulach	Lughlagh mac Gille Chomghain Lulach mac Gille Comgaín	1057–1058
Malcolm III	Maol Chaluim mac Dhonnchaidh Máel Coluim mac Donnchada	1058–1093 '
Donald III	Dòmhnall mac Dhonnchaidh Domnall mac Donnchada	1093–1097
Duncan II	Donnchadh mac Mhaoil Chaluim Donnchad mac Maíl Choluim	1094
Edgar	Eagar mac Mhaoil Chaluim Étgar mac Maíl Choluim	1097–1107
Aleksanteri I	Alasdair mac Mhaoil Chaluim Alaxandair mac Maíl Choluim	1107–1124
David I	Dàibhidh mac Mhaoil Chaluim Dabíd mac Maíl Choluim	1124–1153
Malcolm IV	Maol Chaluim mac Eanraig Máel Coluim mac Eanric	1153–1165
Vilhelm I Leijona	Uilleam mac Eanraig Uilliam mac Eanric	1165–1214
Aleksanteri II	Alasdair mac Uilleim Alaxandair mac Uilliam	1214–1249
Aleksanteri III	Alasdair mac Alasdair Alaxandair mac Alaxandair	1249–1286

Sverren hallitsijasuku (1286–1290) kiistanalainen

monarkki^[2]		syntynyt^[2]	vallassa^[2]	kuollut^[2]
	Margaret	1283 Norjassa	1286–1290	1290 Orkneysaarilla

Ensimmäinen interregnum 1286–1292

Balliolin hallitsijasuku (1292–1296)

monarkki^[2]		keskiaikainen gaelinimi^[2]	syntynyt^[2]	vallassa^[2]	kuollut^[2]
	John Balliol	Toom Tabard	1249	1292–1296	1314 Picardiessa Ranskassa

Toinen interregnum 1296–1306

Brucen hallitsijasuku (1306–1371)

monarkki^[3]		puoliso(t)^[3]	vallassa^[3]	syntynyt^[3]	kuollut^[3]	keskiaikainen gaelinimi^[3]
	Robert I Bruce	Isabella of Mar (n. 1295) Elizabeth de Burgh (1302)	1306–1329	11. heinäkuuta 1274 Ayrissa, Ayrshire, Skotlannissa	7. kesäkuuta 1329 (54 vuotta) Cardrossin kartanossa, Skotlannissa	Raibeart a Briuis
	David II	Joan of the Tower 7. heinäkuuta 1328 Margaret Drummond 20. helmikuuta 1364	1329–1371	5. maaliskuuta 1324 Dunfermlinen palatsissa, Skotlannissa	22. helmikuuta 1371 (46 vuotta) Edinburghin linnassa, Skotlannissa	Dàibhidh Bruis

Stuartin hallitsijasuku

Pääartikkeli: Stuart (suku)

Robert Brucen pojan David II:n kuoltua lapsettomana Brucen tyttärenpoika Robert Stewart peri kruunun lähimpänä perillisenä. Robert II oli ensimmäinen Stewart- eli Stuart-sukuinen Skotlannin kuningas vuosina 1371–1390.^[4] Suku oli Skotlannin viimeinen kuningassuku: vuonna 1707 kuningaskunnat ja parlamentit yhdistettiin kuningatar Anna Stuartin alaisuudessa. Annaa seurasi hallitsijana pikkuserkku Yrjö I Hannover-suvusta vuosina 1714–1727.

Stewart-nimi tuli perinnöllisestä tittelistä "High Steward of Scotland", jonka suvun edustajat saivat 1100-luvulla. (Engl. steward = edustaja, isännöitsijä, asiainhoitaja).

Stewartin hallitsijasuku (1371–1567)

Pääartikkeli: Stuart (suku)

	vallassa ^[5]	syntynyt ^[5]	puoliso(t) ^[5]	kuollut ^[5]
Robert II	1371–1390	2. maaliskuuta 1316 Paisleyssa Renfrewshiressa	Elizabeth Mure 1336 ja 1349 Euphemia de Ross 2. toukokuuta 1355	19. huhtikuuta 1390 (74 vuotta) Dundonaldin linnassa Ayrshiressa Skotlannissa
Robert III	1390–1406	noin 1337	Annabella Drummond 1367	4. huhtikuuta 1406 (69 vuotta) Perthissä Skotlannissa
Jaakko I	1406–1437	heinäkuu, 1394 Dunfermlinen palatsissa, Skotlannissa	Joan Beaufort 2. helmikuuta 1424	21. helmikuuta 1437 (42 vuotta) Perthin dominikaaniluostarissa, Perthissä Skotlannissa
Jaakko II	1437–1460	16. lokakuuta 1430 Holyroodin palatsissa Edinburghissa	Maria van Gelre 3. heinäkuuta 1449	3. elokuuta 1460 (29 vuotta) Roxburgh´n linna, Scottish Borders, Skotlannissa
Jaakko III	1460–1488	10. heinäkuuta 1451 Stirlingin linnassa tai St Andrewsin linnasa	Margrete 13. heinäkuuta 1469	11. kesäkuuta 1488 (36 vuotta) Sauchieburnin taistelussa, Stirlingissä Skotlannissa
Jaakko IV	1488–1513	17. maaliskuuta 1473 Stirlingissä	Margaret Tudor 8. elokuuta 1503	9. syyskuuta 1513 (40 vuotta) Floddenin taistelussa Northumberlandissa Englannissa
Jaakko V	1513–1542	15. huhtikuuta 1512 Linlithgowin linna, Skotlannissa	Madeleine de Valois 1. tammikuuta 1537 Marie de Guise 18. toukokuuta 1538	14. joulukuuta 1542 (30 vuotta) Falklandin palatsissa Skotlannissa
Maria Stuart	1542–1567	8. joulukuuta 1542 Linlithgowin linna, Skotlannissa	Frans II 24. huhtikuuta 1558 Henry Stuart 9. heinäkuuta 1565 James Hepburn (Bothwellin jaarli) 15. toukokuuta 1567	8. helmikuuta 1587 (44 vuotta) Fotheringhayn linna Northamptonshiressa Englannissa

Stuartin hallitsijasuku (1567–1651)

Pääartikkeli: Stuart (suku)

Isänsä Jaakko V:n kuoltua Maria Stewart (1542–1587) nousi alle viikon ikäisenä Skotlannin kuningattareksi (1542-1567). Maria avioitui Ranskan kruunperijä François'n kanssa, jolloin avioton velipuoli Morayn jaarli James Stewart hallitsi kuningattaren nimissä. Maria otti sukunimekseen Stuart, jotta ranskalaiset lausuisivat sen oikein. Vuonna 1560 Maria palasi kotimaahansa 18-vuotiaana leskenä. Katolisena hän joutui myöhemmin sisällissotaan velipuoltaan vastaan ja haki turvapaikkaa Jaakko V:n serkulta, Englannin kuningattarelta Elisabet I:ltä. Elisabet vangitutti Maria I:n, koska tällä oli suurempi oikeus Englanninkin kruunuun, nosti kaksivuotiaan Jaakko VI:n (1567–1625) Skotlannin kuninkaaksi ja teloitutti Maria Stuartin vuonna 1587.

Elisabet I:n kuoleman jälkeen vuonna 1603 Skotlannin kuningas Jaakko VI nousi myös Englannin kuninkaaksi (Jaakko I). Jaakko oli Tudor isoisoäitinsä Margaret Tudorin kautta, joka oli Henrik VII:n tytär. Vuonna 1604 Jaakko otti arvonimekseen Ison-Britannian kuningas. Skotlannin ja Englannin parlamentit kuitenkin jäivät erilleen.

Protestantteja syrjinyt Jaakon poika Kaarle I (kuninkaana 1625–1649) joutui epäsuosioon ja Englannin sisällissotiin 1642–1646 ja 1648–1649. Hänet teloitettiin vuonna 1649 ja valta siirtyi parlamentille ja lordiprotektori Oliver Cromwellille. Skotlannin parlamentti valitsi kuninkaakseen Kaarlen pojan Kaarle II, mutta Cromwell valloitti Skotlanninkin vuonna 1651 ja Kaarle II pakeni Ranskaan.

	vallassa^[5]	syntynyt^[5]	vanhemmat^[5]	puoliso(t)^[5]	kuollut^[5]	vaatija^[5]
Jaakko VI	1567–1625	19. kesäkuuta 1566 Edinburghissa	Henrik Stuart ja Maria I (Skotlanti)	Anna Tanskalainen 23. marraskuuta 1589	27. maaliskuuta 1625 (58 vuotta), Cheshunt	Henrik VII:n suora jälkeläinen
Kaarle I	1625–1649	19. marraskuuta 1600 Dunfermlinessa	Jaakko I ja Anna Tanskalainen	Henrietta Maria 13. kesäkuuta 1625	30. tammikuuta 1649 (48 vuotta), Lontoossa	Jaakko I:n poika
Kaarle II	1649–1651	29. toukokuuta 1630 Lontoossa	Kaarle I ja Henrietta Maria	Katariina de Bragança 21. toukokuuta 1662	6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoossa	Kaarle I:n poika

Stuartin hallitsijasuku (palautettu) (1660–1707)

Pääartikkeli: Stuart (suku)

Levottomuuksien vuoksi rojalistit voittivat Englannin parlamenttivaalit, ja parlamentti kutsui Kaarle II:n kuninkaakseen, jolloin tästä tuli jälleen myös Skotlannin kuningas (1660–1685). Kaarle II hajotti Skotlannin parlamentin ja nimesi veljensä Jaakon Skotlannin kuvernööriksi. Katolisesta Jaakosta tuli Englannin (Jaakko II) ja Skotlannin (Jaakko VII) kuningas (1685–1688). Koska Jaakkokin suosi katolisia ja pyrki itsevaltiuteen, anglikaaninen aateli kutsui Jaakon vävyn ja sisarenpojan, Alankomaiden käskynhaltija Vilhelm III Oranialaisen hallitsijaksi tämän puolison, Jaakon vanhimman tyttären Maria II:n kanssa. Vilhelm kukisti Jaakon mainiossa vallankumouksessa (1688–1689), ja pian myös Skotlannin parlamentti hyväksyi avioparin Skotlannin hallitsijoiksi (1689–1702; Maria kuoli 1694). Lapsetonta pariskuntaa seurasi Marian sisar Anna (1702–1707).

	vallassa^[5]	syntynyt^[5]	vanhemmat^[5]	puoliso(t)^[5]	kuollut^[5]	vaatija^[5]
Kaarle II	1660–1685	29. toukokuuta 1630 Lontoossa	Kaarle I ja Henrietta Maria	Katariina de Bragança 21. toukokuuta 1662	6. helmikuuta 1685 (54 vuotta), Lontoossa	Kaarle I:n poika
Jaakko VII	1685–1688	14. lokakuuta 1633 Lontoossa	Kaarle I ja Henrietta Maria	(1) Anne Hyde 3. syyskuuta 1660 (2) Maria Modenalainen 21. marraskuuta 1673	16. syyskuuta 1701 (67 vuotta) Saint-Germain-en-Laye'ssä, Ranskassa	Kaarle I:n poika
Maria II	1689–1694	30. huhtikuuta 1662 Lontoossa	Jaakko II ja Anne Hyde	Vilhelm III Oranialainen, 4. marraskuuta 1677	28. joulukuuta 1694 (32 vuotta), Lontoossa	Kaarle I:n lapsenlapsi
Vilhelm II	1689–1702	4. marraskuuta 1650 Haagissa Yhdistyneissä provinsseissa	Wilhelm II ja Maria Oranialainen	Maria II, 4. marraskuuta 1677	8. maaliskuuta 1702 (51 vuotta), Lontoossa	Kaarle I:n lapsenlapsi
Anna	1702–1707 Ison-Britannian kuningatar 1. toukokuuta 1707–1714	6. helmikuuta 1665 Lontoossa	Jaakko II ja Anna Hyde	George Oldenburg 28. heinäkuuta 1683	1. elokuuta 1714 (49 vuotta) Lontoossa	Jaakko II:n tytär

Ison-Britannian hallitsijat

Skotlannin ja Englannin parlamentit yhdistyivät vuonna 1707 Panaman kolonialismihankkeen vietyä Skotlannin vararikon partaalle. Tällöin Englannin kuningaskunta ja Skotlannin kuningaskunta yhdistyivät Ison-Britannian kuningaskunnaksi.

Ison-Britannian ensimmäisenä kuningattarena toimi Anna Stuart 1707–1714, mutta koska hänen 17 lastaan olivat kuolleet jo pieninä lapsina eikä hänellä siten ollut perijää, sai parlamentti vuonna 1701 antamansa asetuksen perusteella valita hänen kuoltuaan uuden hallitsijan. Valituksi tuli Stuartien protestanttinen pikkuserkku, Hannoverin vaaliruhtinas Yrjö I:n, joka ei isälinjaltaan enää ollut Stuart vaan Hannover-sukua. Sen viimeisen edustajan, kuningatar Viktorian lapset katsottiin Viktorian puolison Albertin Saksi-Goburg-Gothan sukuun eli nykyiseen Windsorin hallitsijasukuun kuuluviksi. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijat ovat siten yhä Stuartien suoria jälkeläisiä mutta eivät isälinjaltaan.

Toisaalta esimerkiksi ensimmäinen Stuart oli Robert I Brucen tyttärenpoika ja Bruce oli Dunkeld-suvun David I:n jälkeläinen. Ensimmäinen Dunkeld-sukuinen kuningas puolestaan oli Alpin-suvun jälkeläinen. Siten kaikki Skotlannin ja Ison-Britannian kuninkaat ja kuningattaret ovat olleet Kenneth I MacAlpinin (kuninkaana 843/848 – 858) suoria jälkeläisiä.

Lähteet

The official website of The British Monarchy

Viitteet

1 2 3 4 5 6 The early Scottish Monarchs Scottish Monarchs (400 AD – 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Descendants of Malcolm III Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)
1 2 3 4 5 6 The Bruces Scottish Monarchs (400 AD – 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)
↑ Robert II (r.1371-1390) The British Monarchy
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Stewarts Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)

[britishmonarchytheearlyScottishMonarchs-1] 1 2 3 4 5 6 The early Scottish Monarchs Scottish Monarchs (400 AD – 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)

[DescendantsofMalcolmIII-2] 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Descendants of Malcolm III Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)

[britishmonarchybruces-3] 1 2 3 4 5 6 The Bruces Scottish Monarchs (400 AD – 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)

[4] Robert II (r.1371-1390) The British Monarchy

[britishmonarchystewarts-5] 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Stewarts Scottish Monarchs (400 AD - 1603). The British Monarchy. Viitattu 13.4.2013. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]